Tuomioistuinten verkkoyhteydet eivät kestä koronan takia asennettuja uusia videoneuvottelulaitteita. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden mukaan ongelmat vaarantavat jo oikeudenkäyntejä.
Tuomioistuinvirasto, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat kirjelmöineet jatkuvista verkko-ongelmista oikeusministeriölle. Niiden mukaan istuntojen pitäminen katkeilevien ja hitaiden verkkoyhteyksien varassa on vaikeaa tai liki mahdotonta.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen käräjäoikeuden istuntosaleihin on asennettu kiireellä uusia videoneuvottelulaitteita, joihin ei voi kuitenkaan luottaa.
– Joudumme kamppailemaan teknisten ongelmien kanssa koko ajan. Istunnot vaarantuvat sen takia, ettei verkkoyhteys toimi. Tämä tilanne ei voi jatkua, Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamanni Martti Juntikka sanoo.
Tuomioistuinvirasto, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat pyytäneet oikeusministeriötä tarttumaan ongelmiin. ”Istuntojen toimittaminen huonosti toimivien verkkoyhteyksien varassa on vaikeaa tai lähes mahdotonta”, kirjeessä todetaan.
Pahimmillaan voi käydä niin, että etäyhteyksien varaan rakennettu oikeudenkäynti on keskeytettävä.
Salon Seudun Sanomat uutisoi vuosi sitten huhtikuussa, että käräjäoikeuksissa oli lykätty koronan takia jo liki 4 000 rikosjuttua. Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola arvioi tuolloin, että ruuhkan purkaminen voisi viedä jopa kaksi vuotta.
Kesän alussa oli koko maassa keskeytettynä jo 8 100 riita- ja rikosasiaa. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsittelyä jäi odottamaan nelisensataa rikosjuttua ja satakunta laajaa riita-asiaa.
– Olimme hyvin varovaisia. Peruutimme istuntoja matalalla kynnyksellä tartuntavaaran takia, laamanni Juntikka kertoo.
Istuntojen siirtämiseksi riitti se, että joku asianosaisista vain kertoi kuuluvansa riskiryhmään. Myöhemmin kesällä käräjäoikeus alkoi edellyttää lääkärintodistusta.
Salon käräjäsali oli keväällä suljettuna yli kaksi kuukautta. Nyt Torikadulla on oikeudenkäyntejä yhdeksänä päivänä kuukaudessa.
Laamanni Martti Juntikan mukaan käräjäoikeus kipuilee edelleen ruuhkan kanssa, vaikka isoja ja laajoja rikos- ja riitajuttuja onkin pyritty istumaan syksyn ja talven aikana.
– Juttumäärämme on kasvanut. Koronan vuoksi lykkääntyneiden juttujen lisäksi vireille on tullut enemmän rikosasioita kuin aikaisemmin.
Ilmiö on valtakunnallinen. Käräjäoikeuksiin kertyi viime vuonna yli 2 500 rikosjuttua enemmän kuin edellisenä vuonna.
– Työtapamme ovat muuttuneet nopeasti ja valmiutemme etäistuntoihin on erinomainen, mutta nyt joudumme kamppailemaan laiteongelmien kanssa. Verkkoyhteydet sakkaavat, tänään joku laite toimii, mutta huomenna ei. Se harmittaa todella paljon, Juntikka tuskittelee.
Koronan takia ruuhkautuneita rikosjuttuja istuttaneen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vielä ensi vuonna.
Tuomioistuimiin on koronaepidemian aikana asennettu lukuisia uusia videoneuvottelulaitteita. Verkko-ongelmat alkoivat kärjistyä talvella.
”Toistuvat katkeamiset ja hitaus ovat olleet jo useiden viikkojen ajan enemmän sääntö kuin poikkeus”, Tuomioistuinvirasto, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus kirjoittivat oikeusministeriölle 8. maaliskuuta.
Ylijohtaja Riku Jaakkola , presidentti Tatu Leppänen ja presidentti Kari Kuusiniemi totevat kirjeessä, että verkko-ongelmat haittaavat tuomioistuimia merkittävästi. He ovat huolissaan kansalaisten ja yhteisöjen oikeusturvasta.
Valtionhallinnon virastojen ja laitosten tietotekniset palvelut tuottaa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Se ei ole kyennyt selvittämään ongelmien syytä ja laajuutta.
Ei muuta kuin työpaikalleen tekemään töitään, jollei kerran etätyö mahdollista. Joutuu tässä muutkin riskeeramaan henkensä päivittäin työpaikalleen mentäessä. Omassa työssäni ei mitään mahdollisuutta pitää turvavälejä, oikeussalissa vielä helppo järjestää turvavälit!!
Kannattaisiko ostaa nopeampi liittymä tai jopa vaihtaa operaattoria? Luultavasti valtion hommissa mahdoton ajatus.
Valtio perusti Valtorin hoitelemaan valtion it-asioita, ja sen pakkoasiakkaiksi virastojen oli liityttävä ja kaikki tietysti triplahintaan entisiin kuluihin verrattuna. Jokainen muistitikku on hankittava Valtorin kautta lisättynä provikoilla ja virastoihin lähetetyt Valtorin it-tuet ovat erilaisten toimialapalveluiden välittämiä pätkäduunareita. Näiden vastuu on mitä on verrattuna entisiin virkamiesten hoitamiin tehtäviin ja salassapito; onko sitä enää?
Oikeusjärjestelmän tietoliikenneyhteyksien parantamiseenko ei sitten valtion koronatukia riitä, mutta kulttuuriin riittää, ja kunnille jopa yli tarpeen?