Itärannan viemäriurakka valmistuu ensi viikolla – vuoden 1953 viemäri sai 50 vuotta lisää käyttöikää

0
Projektipäällikkö Suvi Börman Aarsleff Oy:stä esittelee kovettunutta sukkaa, joka tekee vanhasta betoniputkesta käytännössä muoviputken. Oikealla vs. toimitusjohtaja Markku Kuusinen Liikelaitos Salon Vedestä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Itärannan kokoojaviemärin saneerausurakka valmistuu ensi viikon loppuun mennessä Salon keskustassa.

Vanha betoniviemäri on jo sukitettu, ja ensi viikolla alueella korjataan vielä viisi kaivoa pinnoittamalla.

Lopuksi hankkeen pääurakoitsija Aarsleff Oy purkaa jätevesien ohipumppauksen, ja tori tyhjenee työmaan kalustosta.

– Työ saatiin tehtyä hyvään aikaan. Kun toritoiminta alkaa, kaikki on tehty ja kalusto poissa, vs. toimitusjohtaja Markku Kuusinen Liikelaitos Salon Vedestä sanoo.

Itärannan kokoojaviemäristä saatiin saneerattua kuukauden töiden aikana noin 200 metriä. Korjattavaa on jäljellä moninkertainen määrä: Salon Veden suunnitelmissa on sukittaa viemäriä 1 200 metrin matkalta puhdistamon suuntaan lähivuosien aikana.

Urakkaan on varattu kaikkiaan 2,8 miljoonaa euroa viideksi vuodeksi. Nyt saneerattu osuus maksoi alle 150 000 euroa.

– Työ etenee sen mukaan, miten saamme määrärahoja. Toivottavasti työ saadaan tehtyä parissa vuodessa, Markku Kuusinen toivoo.

Itärannan pääviemäri on rakennettu vuonna 1953. Vanha betoniviemäri on syöpynyt, ja sen sisälle tunkeutuvat puunjuuret tekevät jatkuvasti kiusaa.

Sukituksessa betoniputken sisälle asennettiin polyesterisukka, joka kovettuessaan tekee viemäristä käytännössä muoviputken. Puun juuret eivät enää pääse tunkeutumaan viemäriin liitoskohdista.

– Jätevesien sujuva virtaama on tärkeä tässä kohtaa, koska Itärannan kautta tulee jätevesiä 50 kilometrin matkalta. Tätä kautta puhdistamolle ohjataan Perttelin, Kuusjoen, Kiikalan, Suomusjärven ja Muurlan jätevedet. Kiskon siirtoviemärin valmistuttua sen alueen jätevedetkin kulkevat tätä kautta, Markku Kuusinen perustelee.

Jätevedet on pumpattu urakan ajan väliaikaista painelinjaa pitkin.

Sukituksen vaihtoehto olisi ollut kaivaa jätevesiviemäri auki ja korvata se uudella viemärillä. Työ olisi maksanut moninkertaisesti sukitukseen verrattuna ja kestänyt huomattavasti pidempään.

Salonjoen penkassa putkien auki kaivaminen olisi aiheuttanut sortumavaaran. Lisäksi työ olisi edellyttänyt torin laidan vanhojen puiden kaatoa.

– Kaivamaton saneeraus aiheuttaa ympäristölle vain vähän häiriötä. Nyt me olimme torilla muutaman viikon, mutta jos viemäri kaivettaisiin auki, korjaustyö veisi koko kesän, projektipäällikkö Suvi Börman Aarsleff Oy:stä vertaa.

Börman arvioi, että saneerattu putki kestää ainakin seuraavat 50 vuotta.

– Aarsleffin ensimmäinen sukka on asennettu 1970-luvun lopussa Lontoossa, ja se on siellä edelleen. Saneerauksen lähtökohta on aina käyttöiän tuplaaminen, hän sanoo.

Itärannan pääviemäriin asennettava sukka on valmistettu Aarslfeein omassa tehtaassa Tanskassa.

Markku Kuusinen toivoo, että Itärannan pääviemäri saadaan saneerattua parissa vuodessa. Aikataulu riippuu rahoituksesta.

Liikelaitos Salon Vedellä on viemäriputkia maassa yli 700 kilometriä ja puhtaan veden putkia noin 1 400 kilometriä.

Verkostoja saneerataan jatkuvasti. Viemäreiden sukituksia on tehty esimerkiksi Kiskon kirkonkylässä ja Toijassa.

– Saneerausvelka Suomen vesilaitoksilla kasvaa koko ajan. Korjattavaa riittää. Olen sanonut nuorillekin, että opiskelkaa yhdyskuntatekniikkaa, töitä riittää varmasti, Suvi Börman sanoo.

Markku Kuusisen mukaan Salon Vesi tekee tänä vuonna vuotovesiselvityksen, ja sen perusteella tulevia korjauksia voidaan pistää tärkeysjärjestykseen.

Jätevedenpuhdistamon kannalta tärkeää on, ettei viemäriin kulkeutuisi sadevesiä. Itärannan pääviemärin varrellakin on kiinteistöjä, joiden hulevedet päätyvät viemäriin.

– Olemme yhteydessä kiinteistön omistajiin lähiaikoina, ja pyydämme heitä laittamaan asian kuntoon. Sadevedet on saatava pois jätevesistä, koska kovat sateet aiheuttavat viemäriverkostossa ympäristön kannalta huonoja ylivuotoja sekä puhdistamoilla heikentävät puhdistusprosessia, Kuusinen perustelee.