Kiikareissa näkyy kevätmuutto – lyhytnokkahanhi houkutteli lintuharrastajan Kaarinasta Saloon

0
Kaarinalainen Hannu Lahtonen on kokenut luontoretkeilijä. - Halikonlahden esteetön polku on kyllä mitalin arvoinen suoritus, kun tänne pääsevät myös perheet lastenvaunujen kanssa. Tästä sopisi muidenkin ottaa mallia, sanoo Lahtonen. Kuva: SSS/Marko Mattila

Halikonlahdella on täysi kevätkuhina käynnissä.

Aurinko häikii silmiä ja luonnon ääniraita haastaa tunnistusleikkiin. Lokit mekastavat, hanhilentueella on paljon asiaa, ilmassa kaikuu lentoon nousevan joutsenen siipien iskut.

Myös ihmiset parveilevat lahdella. Heidän joukossaan on lauantaiaamuna Kaarinasta Saloon ajellut Hannu Lahtonen.

– Lyhytnokkahanhi oli perjantaina täällä, kertoo Lahtonen.

Nyt lintua ei näy. Retki on silti menestyksellinen, ja Lahtonen saa merkitä vuosikirjanpitoonsa ainakin kulorastaan ja niittykirvisen.

Leimallisinta ajankohdalle ovat kuitenkin hanhet. Halikonlahdella voi nähdä ja kuulla merihanhia, tundrahanhia ja metsähanhia.

– Ja myös kanadanhanhia on yllättävän paljon, sanoo Lahtonen. Hänelle juuri kevät on lintuharrastuksen aktiivisinta aikaa.

– Muuton tarkkailu on minulle mieluista. Lähestyvät linnut näkee jo kaukaa, ja niistä voi etsiä tuntomerkkejä.

Tänä keväänä Lahtonen on ensimmäistä vuotta eläkeläinen, joten aikaakin on käytössä enemmän kuin ennen. Myös hänen puolisonsa on innokas luonnossa liikkuja.

– Toki vaimon kanssa keskustellaan myös pihatöistä, hän nauraa.

Hannu Lahtonen on tarkkaillut lintuja yli 50 vuoden ajan. Kuva: SSS/Marko Mattila

Suuri osa Suomessa tavatuista linnuista on muuttolintuja, ja Suomi on tärkeä pesimäalue monille lintulajeille.

Esimerkiksi Euroopan telkkäkannasta 40 prosenttia ja pikkulokkikannasta 35 prosenttia pesii Suomessa. Luvut käyvät ilmi BirdLife Suomen tuoreesta Linnuston tila Suomessa -raportista.

Raportti tuo esiin huolestuttavan kehityksen: tällä hetkellä joka toinen Suomessa pesivä lintulaji on niin sanotulla punaisella listalla. Punaiselle listalle luetaan lintulajit, jotka on arvioinnissa todettu hävinneiksi, uhanalaisiksi, puutteellisesti tunnetuiksi tai silmälläpidettäviksi.

Hannu Lahtonen sai ensimmäiset omat kiikarinsa joululahjaksi vuonna 1968. Yli 50 vuotta tiirailua on saanut myös hänet havaitsemaan muutoksia.

– Esimerkiksi peltosirkku rupeaa olemaan todella harvinainen. Nuoruusvuosina sen löysi pientareiden pusikoista. Samoin kanalinnut kautta linjan, pyy, teeri ja metso, ovat selvästi vähentyneet. Hömötiaisen näkeminen vaikeutui reilu kymmenen vuotta sitten, luettelee Lahtonen.

Mutta kehitystä on tapahtunut myös toiseen suuntaan. Viiksitimali on ilmestynyt uutena lajina Lahtosen muistiinpanoihin.

– Merikotka on lisääntynyt, ja laulujoutsen on nouseva laji, hän lisää.

Käynnissä olevaa bongausvuotta Lahtonen kuvailee hitaasti käynnistyneeksi. Sydäntalvi ei ollut hänen mielestään aivan tavanomainen.

– Metsät olivat hiljaisia tammikuussa. Ei ollut tiaisia eikä käpylintuja.

– Tuolla näkyi haukka, pysähtyy Heikki Friman (oik.) vinkkaamaan Hannu Lahtoselle. Kuva: SSS/Marko Mattila

Halikonlahden lintulajisto on runsas.

– Lintumäärään nähden täällä on aika vähän petolintuja, Hannu Lahtonen pohtii.

– Minulla paikka kytkeytyy etenkin pikkulokkiin. Kaarinassa pikkulokki tekee vain lyhyen piipahduksen, mutta Halikonlahdella niitä on lukuisia, ja linnut on helppo nähdä.

Ja vaikkei lyhytnokkahanhea tällä kertaa Halikonlahdelta löydykään, Lahtosen kännykkä tietää kertoa lisää vihjeitä.

Lintuharrastajat käyttävät sosiaalista mediaa aktiivisesti tärppien jakoon, ja vain lyhyen matkan päässä on nähty kaksi lyhytnokkahankea osana valtavaa tuhansien hanhien parvea.

Näin isosta joukosta lintujen bongaaminen on haaste.

– Parhaiten sen tunnistaa hartiahöyhenistä, ja nokka pitää nähdä kunnolla, sanoo Lahtonen ja suuntaa seuraavaan kohteeseen.

Suomessa pesii 250 lajia

  • Suomessa pesii noin 250 lintulajia ja yli 50 miljoonaa lintuparia. Suuri osa Suomen linnuista on muuttolintuja.
  • Runsaimmat pesimälajit ovat pajulintu ja peippo. Lähes joka kolmas Suomessa pesivä lintu on jompikumpi näistä.
  • Kahdentoista lintulajin pesimäkanta arvioidaan yli miljoonan parin suuruiseksi.
  • Viidentoista harvalukuisimman lajin pesimäkanta on alle kymmenen paria.
  • Suomi on erityisen tärkeä pesimäalue monelle pohjoisten metsien tai soiden pesimälinnulle. Yli 40 lajin EU-alueen kannasta vähintään puolet pesii Suomessa.
  • Suomen pesimälajistosta on 2000-luvulla hävinnyt kultasirkku, joka pesi Suomessa muutaman sadan parin voimin. Myös kiljuhanhen edellisestä varmasta pesinnästä Suomessa on jo yli 20 vuotta.
  • Suomessa viime vuosikymmeninä voimakkaasti vähentyneitä ja mahdollisesti lähitulevaisuudessa häviäviä lajeja ovat esimerkiksi peltosirkku, punasotka ja kuhankeittäjä.
  • Viime vuosikymmeninä runsastuneiden lajien joukossa on useita suurikokoisia lintuja, jotka ovat aiemmin kärsineet liiallisesta metsästyksestä. Näihin lukeutuu esimerkiksi Suomen kansallislintu laulujoutsen, joka pelastui metsästyskiellon myötä.Lähde: BirdLife Suomi