Korona, korona ja korona

0

RAUNO SAARI . Kuntavaalien kampanjan pitäisi nyt olla huipussaan ja ennakkoäänestys alkamassa. Niin pitäisi, mutta ei ole.

Oikeusministeriön virkamiehet epäilivät jo tammikuussa vaalin järjestämistä. Ministeri ja puoluesihteerit olivat toista mieltä. Kun ehdokaslistoja oltiin jättämässä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) löi pöytään sellaiset rätinkit, että hallitus panikoi.

THL ennakoi vaali-ajalle jopa 11 000 uutta koronatartuntaa päivittäin. Hallituksessa ei lukuihin syvennytty, vaikka THL oli esittänyt sille juuri hiljan valmiuslain valmistelussa muistion, jossa tartuntojen määräksi ennakoitiin huhtikuulle maksimissaan 1 700 tapausta päivässä.

Jälkeenpäin THL selitteli esityksiään laskuharjoituksena. Vaalin siirtoa voi pitää oikeana tai sitten ei. Muuten koronasta hyvin selvinneeseen hallitukseen tapaus jätti kuitenkin kolhun. Prosessi kertoo sekoilusta, jossa virkavalmistelu osoitti vahvuuttansa.

Koronan torjunnasta on tullut hyve. Se pyhittää mitä vain. Pääuutislähetykset kertovat yksilön tarkkuudella altistuneet, sairastuneet, tehohoidossa olevat ja menehtyneet. Ikään kuin korona olisi ainoa vitsaus, johon ihminen sairastuu ja kuolee.

Verrokkilukuja ei esitetä eikä kansalainen pysty vertaamaan koronan osuutta muuhun sairastavuuteen. Jotenkin tätä aluksi ymmärsi, kun pelättiin, että tartuntojen eksponentiaalinen kasvu lähtisi käyntiin.

Selkeää kehitystä ei ole kuitenkaan nähtävissä, ja koronaviruksen helposti muuttuvat ja tartuttavat variantit sekoittavat ajattelua.

Paneelikeskusteluja riittää. Samoja asiantuntijoita kuullaan. Poliittinen oppositio antaa jälkiviisaita neuvoja, mitä hallituksen ja ministeriön olisi pitänyt tehdä.

Lainsäädännöllinen tuntemus, lakien tuomat rajoitukset ja eri viranomaisten toimivaltasuhteet eivät ole keskustelijoiden vahvimpia puolia.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL kantavat huolta kansalaisten terveydestä. Hyvää tahtoa ja pyrkimystä ei ole syytä epäillä. Terveys edellä -sanonnasta on tullut ajan slogan.

Huolen kärki näyttää kuitenkin olevan sairaaloiden tehohoitopaikoissa. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuvia toimenpiteitä, neuvoja ja räätälöintiä on saanut odottaa. Ratkaisut vedetään isolla pensselillä.

Viime keväänä yli 70-vuotiaat olivat paarialuokkaa. Meidät määrättiin eristyksiin, ja ruokakassit sai toimittaa ovelle. Elämäämme haluttiin varmastikin turvata päiviä, mutta ei ajateltu, että päivissä pitäisi olla elämää.

Ihminen tarvitsee kontakteja. On huolehdittava fysiikasta ja psyykestä. Se on tarpeen vanheneville yksinään eläville, mutta yhtä lailla nuorille.

Opintojen tasolla etäopetus on jatkunut jo vuoden. Sen riittämättömyys ja heikkous ovat näkyvissä. Käytännön harjoittelu puuttuu ja valmistumiset venyvät. Nuoren arjessa korostuvat yksinäisyys, motivaation puute ja toivottomuus.

Opiskelijoiden uupumuksen lasketaan kaksinkertaistuneen. Koulujen ovien sulkeminen on liian helppo ratkaisu. Muuta pitää keksiä. Turvallisuus tietysti huomioon ottaen. ”Parempi huomen” uhkaa muuten jäädä kliseeksi.

Rokotuksista on odotettu pelastajaa, ja näin toivottavasti on. Niihin nyt liitetyt riskiepäilyt ovat kirvelevä taka-isku. Tätä ei olisi tarvittu.

Rokote-ohjelman onnistuminen on ainoa kestävä perusta sille, että yhteiskunnan avaaminen onnistuu ja talouden suunta saada käännettyä.

Silloin on helpompi tuntea onnea siitä, että ollaan maailman onnellisin kansa.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments