Kulttuurikumppanit kaipaa Salolta vakaalla pohjalla olevaa tukea

0
Salon kaupungin kulttuurituottaja Suvi Aarnio (vas.), Pro Rantakivien Martti Halme, Lasten laulukaupungin Siv Ilola ja Salon Teatterin Mia Kuisma koronan hiljentämän teatterin katsomossa. Kuva: SSS/Marko Mattila

Salolaiset kulttuurin tekijät haluavat muistuttaa nykyisiä ja tulevia päättäjiä siitä, miten monipuolista ja tasokasta kulttuurielämää kaupungissa on.

– Olemme olemassa, haluamme olla olemassa tulevaisuudessakin, ja meillä on merkitystä. Vaalit ovat hyvä hetki nostaa kulttuuria esille ja kannustaa äänestäjiä tenttaamaan ehdokkaita myös heidän kulttuurikannoistaan, sanoo kulttuurikumppanien puheenjohtaja Mia Kuisma.

Kulttuurikumppanit on kulttuuriyhdistysten yhteistyöelin, joka toimii vuorovaikutuksessa Salon kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa. Kulttuurikumppanit perustettiin vuonna 2019.
Kulttuurikumppaneihin kuuluu kymmenen yhdistystä, uusimpana muun muassa Salo Circus Festivalin tuottaja Poikki taideyhdistys.

Kulttuurikumppanit on kiteyttänyt vaatimuksensa ja toiveensa kolmeen teesiin. Ensimmäinen kuuluu: työstä korvaus, talkoista hyvä mieli.

Kulttuurikumppanit muistuttaa, että lain mukaan kunnan tehtävänä on mahdollistaa edellytykset taiteen ammattimaiseen harjoittamiseen ja monipuoliseen harrastamiseen.

– On hämmentävää, miten Salossa voidaan edelleen kysellä, että onko täällä edes taiteen ammattilaisia, sanoo Mia Kuisma.

Hän on Salon Teatterin toiminnanjohtaja, ja esimerkiksi Salon Teatteri työllistää vuosittain 20–30 alan ammattilaista.

– Taide- ja kulttuuriala on työvoimavaltaista, ja toimijat luovat lisätuloja, työtä ja monimuotoisia palveluita kuntiin. Niitä syntyy muun muassa tapahtumien, harrastustoiminnan, matkailun ja opetuksen kautta.

Kulttuurikumppanit painottaa myös kulttuurin hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Kulttuuri ylös, verenpaine alas -iskulause nähtiin toistakymmentä vuotta sitten järjestetyssä Salon kulttuuriväen mielenilmaisussa, ja se pätee edelleen.

Kulttuurikumppanien viesti on, että monipuoliset kulttuuripalvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä ja rakentavat yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä.

Avainasemassa on eri alojen ja toimijoiden yhteispeli. Sitä pelataan Kulttuurikumppaneissa. Mia Kuisman mukaan kaupungin uusien kulttuurituottajien myötä tiedonkulku ja yhteistyö kaupungin ja kulttuuriyhdistysten välillä ovat lisääntyneet huomattavasti.

– Yhteisenä tavoitteena on luoda aiempaa pitkäjänteisempi ja taloudellisesti kestävämpi yhteistyömalli, joka vahvistaa niin palveluita tuottavien yhdistysten kuin kaupungin toimintaa.

– Kun rakenteet ovat kunnossa, työn vaikutukset heijastuvat esimerkiksi salolaisten hyvinvointiin monipuolisina vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksina ja Salon positiiviseen imagoon virkeänä ja ainutlaatuisena kulttuurikaupunkina.

Kaupungin palveluksessa on kaksi kulttuurituottajaa, Suvi Aarnio ja Sini Lundgrén.
– Kolmas sektori tuottaa ison osan Salon monipuolisesta kulttuuritoiminnasta, ja se on meille tärkeä yhteistyökumppani. Pyrimme omassa työssämme nivomaan taiteen ja kulttuurin tiiviimmin osaksi kaupungin yleistä kehitystyötä, esimerkiksi lastenkulttuuriin ja hyvinvointiin liittyen, sanoo Suvi Aarnio.

– Kulttuurikumppanit-toiminta mahdollistaa ajantasaisen keskustelun kentän kipukohdista ja yhteisten päämäärien kirkastamisen.

Lasten laulukaupunki -yhdistyksen puheenjohtaja Siv Ilolan mukaan kaupungin päättäjät eivät hoksaa, kuinka paljon yhdistykset hankkivat toimintaansa muualta rahaa, joka käytetään tapahtumien ja tuotantojen valmistamiseen Salossa.

Avustuksia haetaan erikseen joka vuosi, ja vuodeksi kerrallaan tehdään myös tuotantosopimukset kaupungin kanssa. Päätökset kaupungin tuesta tarvitaan tehtäessä hakemuksia muilta tahoilta ja sen vuoksi päätökset tarvittaisiin jo alkuvuodesta.

– Muut rahoittajat edellyttävät, että kaupunki tukee toimintaa. Pysyvämpi ja vakaammalla pohjalla oleva tuki kaupungilta antaisi myös mahdollisuuden toiminnan ja rahoituksen pitkäjänteisempään suunnitteluun, Ilola sanoo.

Siv Ilola (kok.) on kuntavaaliehdokas niin kuin myös Pro Rantakivet ry:n puheenjohtaja Martti Halme (vihr.).

Korona-aikana on puhuttu perusoikeuksista, joita esimerkiksi on rajoitettu valmiuslailla. Kulttuurikumppanien kolmas teesi on, että kulttuuri on kuntalaisen perusoikeus.

Kunnan tehtävä on huolehtia asukkaiden mahdollisuuksista päästä kokemaan uutta luovaa taidetta ja monipuolista kulttuuria iästä, kielestä, sukupuolesta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Kulttuurinkaan tulevaisuudesta ei voi puhua mainitsematta sote-uudistusta. Siinä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnallisille toimijoille.

– Sote-uudistus näyttää nyt menevän maaliin. Kuntapäättäjiltä jäävät pois sote-asiat, mutta kulttuuri jää heille hyvinvoinnin luomisen työkaluksi. Tätä kautta kulttuurin merkitys kasvaa, sanoo Martti Halme.