Milloin piina hellittää?

0

ANTERO LEPPÄNEN. Huhtikuun kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle. Vain perussuomalaiset vastusti siirtoa, koska puolue halusi erottua muista ja saada medianäkyvyyttä. Puoluejohto laskeskeli, että vaalien peruminen aivan viime tipassa raivostuttaisi äänestäjiä.

Gallupien mukaan se oli virhearvio; enemmistö puoluetta kannattavistakin on pitänyt siirtoa oikeana ratkaisuna. Mitä hyötyä tai haittaa vastustamisesta puolueelle loppupeleissä on, jää ensin spekuloitavaksi ja lopuksi selvittämättä.

On vaikea uskoa, että vaatimalla oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin eroa perussuomalaiset olisivat onnistuneet haalimaan uusia kannattajia. Hanke oli kaksinaamainen, koska perustuslakivaliokunnassa kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että siirto oli lainmukainen. Haluttiin turvata sekä terveyttä että demokratiaa.

Oikeusministerin luottamuksesta äänestettäessä kokoomus yllätti kenties myös osan omistakin kannattajistaan hyppäämällä perussuomalaisten kelkkaan. Kokoomushan oli ”parlamentaarisessa valmistelussa” hyväksynyt vaalien siirtämisen, eikä se tapahtunut edes pitkin hampain.

Linjattomuudestakin voi tulla linja. Vai oliko tässä kysymys peruskokoomukselaisuudesta?

Korona on lähes kokonaan lopettanut turvapaikanhakijoiden tulon. Siksi maahanmuuttovastaisuus soveltuu vaaliteemaksi yhtä huonosti kuin kulkutautimyönteisyys.

Halla-aholaisten keskeinen hokema onkin nyt, että perussuomalaiset tulevat nujertamaan keskustan niissäkin kunnissa, joissa puolueella on perinteisesti ollut vahva kannatus.

Politiikkaa kommentoivat ennustavat keskustalle surkeaa vaalitulosta. Halla-aho on rummuttanut jo kauan, että rökäletappion jälkeen keskusta kypsyy ja lähtee hallituksesta.

Ei ole laitonta käydä vaaleja teemoilla, joilla ei ole mitään tekemistä kunnan toimivaltaan kuuluvien asioiden kanssa. Mikään itsestäänselvyys ei kuitenkaan ole, että perussuomalaisten aggressiivinen agitaatio puree juureviin keskustalaisiin jokaisessa keskustalaisessa kunnassa.

Uskon, että keskustajohdon kipukynnys tulee kesäkuussakin olemaan korkea siitä huolimatta, että puolue ei vaaleissa yllä kolmen parhaan joukkoon.

Pandemia on kurittanut meitä jo yli vuoden. Silti oli hämmästyttävää, että maamme suurimman lehden pääkirjoituksessa vaadittiin hallitusta kertomaan kansalaisille, milloin tämä piina oikein hellittää.

Mikäli Jussi Halla-ahon hellimä ajatus hallituksen hajoamisesta kunnallisvaalien jälkeen toteutuisi, piinan päättymistä olisi entistäkin vaikeampi ennustaa. Realistisuudessa Halla-ahon toiveuni lienee samalla tasolla kuin THL:lta hiljakkoin julkisuuteen lipsahtanut laskelma jopa 11 000 tuhannesta koronatartunnasta päivittäin, jos kaikki menee mönkään.

Suuri vaara sen sijaan on, että työnantajajärjestöjen toimet yleissitovuuden purkamiseksi johtavat hankaliin työtaisteluihin juuri silloin, kun tarvittaisiin yhteisymmärrystä talouden vakauttamiseksi.

Hallitus on antanut eduskunnalle liikkumisen rajoittamista koskevan esityksen, mutta päätöksiä on odotettavissa vasta pääsiäisen jälkeen.

Piinaviikko on nyt menossa maallisessakin mielessä tartuntamäärien päivittäistä kehitystä seurattaessa ja niiden vähenemistä odoteltaessa.

Kirjoittaja on salolainen entinen kunnallispoliitikko.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments