Palvelutalon ympärillä riitti vääntöä Someron valtuustossa – myös rakennushankkeiden ohjausryhmien rooli puhutti

0
SDP:n Riitta Lehtinen kuvasi palvelutalon ohjausryhmää salaseuraksi. SDP:tä edusti ohjausryhmässä valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Kotti (edessä oik.). Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vanhusten palvelutalon mutkikas polku puhutti Someron kaupunginvaltuustoa. Vääntö koski ennen kaikkea tulevan palvelutalon ympärillä käytettyjä toimintatapoja. Rakennuksen kahdeksan miljoonan euron kustannusarvion valtuusto hyväksyi yksimielisesti.

Palvelutalosta pyydetään kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti luonnokset ja kustannusarvio niin betoni- kuin puurunkoisena. Tapa, jolla puu tuotiin mukaan hankkeeseen, hiersi edelleen erityisesti keskustaa. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Ryhtä piti tapausta surullisena esimerkkinä somerolaisen päätöksenteon ongelmista.

– Ohjausryhmä oli yksimielinen, mutta sitten tuli yllättäviä muutosesityksiä. Toivon todella, ettei enää heitellä uusia ideoita vaan palvelutalo saadaan valmiiksi vuonna 2023 ja tuo kahdeksan miljoonaa riittää. Vanhuksia on jonossa odottamassa paikkaa, Ryhtä korosti.

Ryhtä totesi, että yllättävät ideat ja lennossa muuttuvat suunnitelmat vievät aikaa, lisäävät kustannuksia ja kuormittavat kohtuuttomasti virkamiehiä. Ryhtä painotti, että hänellä ei ole mitään puuta vastaan.

– Asun itsekin puutalossa. Puu on hyvä, ekologinen ja trendikäs materiaali. Tehdään seuraava rakennushanke rauhassa suunnitellen puusta. CLT-tekniikka on kuitenkin niin uutta, että palvelukotiin suunnittelijoita ja rakentajia voi olla vaikea löytää.

SDP:n Riitta Lehtinen vastasi saman tien Ryhdän huoleen suunnittelijoiden ja rakentajien löytymisestä.

– Löysin heti googlaamalla yli 20 CLT-tekniikan osaajaa.

Mirja Rouhiainen (kesk.) kertoi, että Somerolla 16 vanhusta jonottaa parhaillaan tehostetun palveluasumisen paikkaa.

– Nämä ovat niitä käytännön syitä, miksi uusi palvelutalo ei saisi enää viivästyä. Alun perin talon piti olla valmis vuonna 2019. Se oli hyvä aikataulu.

Lehtinen piti osasyynä tilanteeseen kaupungin huonoa omistajaohjausta Lamminniemen hyvinvointikeskuksen suuntaan.

– Siellä on 12 ulkopaikkakuntalaista tehostetuilla paikoilla.

Keskustan Mirja Rouhiainen kertoi, että 16 vanhusta odottaa tällä hetkellä Somerolla tehostetun palveluasumisen paikkaa. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pauli Eino painotti puurakentamisen ekologisuutta.

– Puulla on myös myönteisiä terveysvaikutuksia. Palvelutalon kohdalla hinta on tärkeä, mutta se ei ole ainoa kriteeri.

Rakennushankkeita varten perustettujen ohjausryhmien rooli herätti myös jännitteitä. Jutta Varjus (kok.) vierasti ajatusta, että kaupunginhallituksen pitäisi olla ohjausryhmien esitysten takana.

– Uskon ja luotan siihen, että demokratiassa asiat päätetään valtuustossa, puurakentamista kaupunginhallituksessa esittänyt Varjus sanoi.

Riitta Lehtinen kutsui palvelutalon ohjausryhmää salaseuraksi, joka ei jakanut riittävästi informaatiota ulos. Tero Pirttilä (kesk.) vastasi Lehtiselle, että ohjausryhmissä on luottamushenkilöitä mukana eri ryhmistä sen takia, että tieto kulkee.

– SDP:ssä ja kokoomuksessa ei ole näköjään tieto kulkenut ohjausryhmästä eteenpäin. Pitää vaihtaa ihmisiä, että viestit kulkevat, Pirttilä totesi.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Juha Salo (kesk.) näki ryhmien merkityksen toisin kuin Varjus.

– Itse ajattelen niin, että ohjausryhmään pitäisi tulla parhaat ideat valmisteluun. Sieltä ideat tulisivat hyvin pureskeltuna pakettina ulos niin, että ne voitaisiin hyväksyä yhdessä.

Perussuomalaisten Matias Mäkinen tarttui Varjuksen demokratiaheittoon:

– Eivät valtuuston päätökset ole aina olleet kaupunginhallituksen mieleen, vaan kerran päätetyistä asioista on äänestelty uudelleen, Mäkinen totesi urheilukentän peruskorjaukseen viitaten.

Katsomon purkuraha yksimielisesti

Someron kaupunginvaltuusto myönsi yksimielisesti 50 000 euroa urheilukentän katsomon purkamiseen. Katsomo puretaan sitten, kun kaupunginvaltuuston hyväksymä peruskorjaus voidaan käynnistää.

Katsomon kohtalo ja kentän peruskorjaus jakaa päättäjiä, mutta purkuraha hyväksyttiin yksimielisesti.

– Kokoomus kannattaa katsomon suojelua. Olemme kuitenkin hävinneet asian kaksi kertaa valtuustossa, joten etenemme nyt näin. Tässä määrärahassa on kysymys tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta, kokoomuksen Pauli Eino huomautti.

Katsomosta on tehty suojeluhakemus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Hakemuksen käsittely on edelleen kesken.

Keskustan Juha Salo ennakoi asian vielä pitkittyvän elyn päätöksen jälkeenkin.

– Katsotaan nyt, kuinka monta vuotta tässä menee, että katsomosta saadaan lainvoimainen päätös, Salo totesi.