– Konkurssi tarkoittaa, että rahat loppuvat. Teimme selkeitä virheitä, joita oli yrityksen aikaan vaikea nähdä.
Näin sanoo salolainen Timo. Timo toimi 10 vuoden ajan yrittäjänä palvelualalla yrityksessä, joka kasvoi kahden miehen ideasta parhaimmillaan noin 30 henkilön työpaikaksi. Firma oli toimialallaan tunnettu ja kehuttu Salon ulkopuolellakin.
Timo haluaa kertoa tarinansa, jotta muut yrittäjät osaisivat hakea ulkopuolista apua ajoissa.
Timosta tuli yrittäjä alle kolmikymppisenä. Ala oli oma ja oikea, ja intoa tekemiseen oli niin paljon, ettei työtunteja laskettu. Ei alussa eikä lopussakaan – eikä silloin, kun olisi pitänyt lomailla ja höllätä tahtia.
– Tein töitä ihan liikaa, ja päivät olivat liian pitkiä. Tykkäsin työstäni ja suhtauduin siihen intohimoisesti.
Intohimoinen suhtautuminen omaan alaan näkyi myös siinä, etteivät Timo ja hänen yhtiökumppaninsa halunneet alun perinkään tavoitella suuria voittoja. Riitti, että tulos oli ”plus-miinus-nolla ja vähän päälle”, kuten Timo sanoo.
Nyt hän katsoo asiaa toisin. Yrityksen on tehtävä voittoa, ja tulosta on synnyttävä. Kassa ei saa olla koskaan tyhjä, vaan tulojen on kannettava vaikeidenkin aikojen yli.
– Emme ajatelleet, että jos jotain menee rikki, sen korjaamiseen tarvitaan fyrkkaa. Olisi pitänyt osata varautua pitkällä aikavälillä. Silloin rahan arvoa vähätteli ja ehkä miettikin, että ei tätä tehdä rahan takia. Mutta mitä isompi firma, sitä enemmän on oltava rahaa kassassa.
Yrityksen volyymi ja työntekijämäärät kasvoivat vuosien mittaan, mutta tulos ei. Jälkikäteen Timo miettii, että tuotteet olisi pitänyt vain osata hinnoitella kalliimmiksi ja parantaa katetta. Myös ideointiin ja toiminnan kehittämiseen olisi pitänyt panostaa.
– Alussa pitäisi olla pää kylmänä eikä innostua heti uusista asioista. Pohjan on oltava vakaa. Sitten kun voimat ovat jo ihan lopussa, ei osaa enää ideoida. Mitä aiemmin pääsisi yrityssaneeraukseen, sitä enemmän siitä olisi hyötyä.
Yrittäjäkaksikko ei myöskään osannut delegoida, eikä loppuaikoina ehtinyt palaveerata keskenäänkään. He hoitivat kumpainenkin oman roolinsa muuttumattomina, ja työntekijät pysyivät työntekijöinä.
Työtaakkaa olisi Timon mukaan voinut keventää jakamalla vastuita työntekijöille. Se oivallus syntyi kuitenkin vasta konkurssin jälkeisinä vuosina.
– Olisi pitänyt osata visioida uutta, järkeistää tekemistä ja antaa itselle enemmän vapaa-aikaa. Omaa tekemistä olisi pitänyt pystyä reflektoimaan. Nämä ovat sellaisia, joihin olisi kaivannut ulkopuolista apua.
Timon yritys aloitti Salossa silloin, kun Nokialla meni vielä hyvin. Hänen kokemuksensa mukaan Nokian hulluina vuosina Yrityssaloa ja sen edeltäjää Salon seudun kehittämiskeskusta eivät tuolloin pienen yrittäjän murheet kiinnostaneet. Nyt hänen kokemuksensa on toinen: myös pienyrittäjiä kuullaan.
– Jos yrittäjä tekee vuodesta toiseen samoja juttuja eikä tajua päästää irti, tarvitaan asiantuntija-apua. Avainasemassa on sellainen, jolla on uskottava auktoriteetti sanoa ja johon voi luottaa. Joka sanoisi, että sun kannattaa tehdä näin.
Timon yritys ei asiantuntija-apua saanut. Hän kertoo tottuneensa ajatukseen, ettei yrittäjä ole oikein minkään arvoinen ja kukaan ei auta. Asiat on ratkaistava itse.
Samaan aikaan kun yritys kasvoi, tuli myös muita vaikeuksia. Henkilökunnan ja Timon yrittäjäkumppanin välisiä ongelmia selviteltiin ammattiliiton avustuksella. Timo kokee, että hän joutui tahatta mukaan vedetyksi asiaan, johon hänellä ei ollut osuutta. Se taas lisäsi paineita entisestään.
– Kun on jatkuvasti stressaantunut, ei voi tehdä järkeviä päätöksiä, vaan kaikki menee sumuiseksi. Siinä vaiheessa hidastaminen olisi auttanut.
Juuri ennen konkurssia Timo, yhtiökumppani, rahoittaja ja tämän lakimies pitivät palaveria, jossa mietittiin, voisiko toiminta jatkua muodossa tai toisessa. Ratkaisevaa oli kokouksessa esitetty kysymys.
– Kysyttiin, jaksatteko vielä. Oli selvää, että ei.
Konkurssi oli lopulta helpotus. Asiakkaille Timo arvioi sen tulleen yllätyksenä, työntekijöille ei niinkään.
Konkurssissa yritys siirtyi konkurssipesän hoitajaksi nimetyn lakimiehen haltuun, ja yrittäjien vastuut loppuivat samoin tein. Työpaikalle ei ollut edes oikeastaan lupaa mennä, Timo sanoo.
Timo kävi entisessä yrityksessään muutaman kerran pesänselvittäjän pyynnöstä. Kerran hän osallistui tapaamiseen, jossa hän kohtasi velkojat silmätysten.
– Se oli jo vähän liian rankkaa.
Ensimmäinen vuosi konkurssin jälkeen oli vaikeaa aikaa. Timoa ahdisti konkurssia edeltänyt aika yrityksessä, ei niinkään itse toiminnan päättyminen. Hänelle jäi osakeyhtiömuotoisesta yrityksestä lopulta takausvelkaa 25 000 euroa.
– Näin yrityksen viimeisistä kuukausista edelleen unia, joissa tein töitä edelleen. Elin elämääni jo muualla, mutta unissa piti palata takaisin.
Timo toivoo, että talousvaikeuksien ja jaksamisen kanssa kamppailevat yrittäjät hakisivat ulkopuolista apua. Avun hakeminen ei ole häpeä vaan sankariteko, hän sanoo.
– Yrittäjän vastuisiin kuuluu vastuu pitää huolta omasta itsestään. Jos yrittäjällä pimahtaa, yritystoiminta on sitten siinä.
Jälkikäteen mietittynä hänen oma yrityksensä olisi voinut olla pelastettavissa, jos ulkopuolinen olisi ollut neuvomassa pois umpikujasta.
– Tilanteet ovat tietysti aina uniikkeja. Jollain on ehkä huono tuote, ja sitä pitää muuttaa, joltain taas puuttuu markkinointi, toiselta sopivat työntekijät. Meidän kohdallamme avuksi olisi voinut olla joku yrityskummityyppinen kokenut ammattilainen, joka sanoo, että miettikää vähän itseänne ja hidastakaa.
Timo sai uuden työpaikan pian yritystoiminnan päätyttyä. Hän on ollut palkkatöissä jo vuosia ja osaa olla venyttämättä työpäiviä omalle ajalle.
– Olin täynnä intoa kuin ilmapallo, kun pääsin vanhasta irti. Oli kiva olla töissä erilaisissa kuvioissa. Teen yrittäjäasenteella töitä – tosin en tiedä, onko ”yrittäjä” ylipäätään hyvä sana. Ei tässä mitään yritetä, vaan tehdään vastuullisesti työtä.
Haastateltavan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi.
Laskujen kasaantuminen on selvä hälytysmerkki
Yrityssalo jatkaa toukokuun loppuun saakka palveluaan, joka on tarkoitettu talousvaikeuksissa olevien yritysten auttamiseksi. Elokuun lopussa perustetun palvelun kysyntä on toistaiseksi jäänyt vaisuksi, mutta Yrityssalossa uskotaan sille olevan tarvetta.
Apu ei ole tarkoitettu vain koronan aiheuttamien hankaluuksien selättämiseen, korostaa erityisasiantuntija Hilkka Halla.
– Asiantuntijapalvelun avulla voi päästää kaivelemaan, miten yrityksen toiminta on aikaisemmin. Löytyykö kenties asioita, joihin puuttumalla saataisiin pidempikestoisia tuloksia kuin valtion koronatuella, vaikka akuuttiin kassakriisiin tuki antaakin lohtua, Hilkka Halla sanoo.
Talousasiantuntijan neuvoja on tarjolla kaikille yrityksille kokoon tai toimialaan katsomatta. Yhteyttä voivat ottaa myös yksinyrittäjät.
– Tärkeintä on, että ottaa ajoissa yhteyttä. Yrittäjän ei tarvitse tietää, mikä on ongelmien juurisyy, sitä varten ovat asiantuntijat.
Konkurssiaallolta on Salossa toistaiseksi vältytty, mutta monet yritykset ovat koronan vuoksi ahtaalla. Vaikeuksia ovat voineet tuottaa myös yhteistyökumppaneiden heikko tilanne tai toiminnassa välttämättömien tarvikkeiden heikko saatavuus.
Myös isot investoinnit rasittavat taloutta. Niihin pitäisi varautua kunnolla etukäteen, Hilkka Halla sanoo.
– Investointien kanssa on tehty turhan optimistisia lyhennyssuunnitelmia. Yrityksen kasvu syö myös yllättävän paljon rahaa. Kun myynti kasvaa, ostot kasvavat ja investointien rahoitusmenot kasvavat. Helposti syntyy pikajuoksua kasvun perässä.
Korona-aika on omalla tavallaan myös lisännyt tarpeetonta optimismia.
– Ajatellaan, että kyllä tämä tästä kunhan korona helpottaa. Vaikeuksia on silti saattanut olla jo aiemminkin.
Yksi selkeä signaali avun tarvitsemisesta on tulojen lasku. Tulojen putoaminen on kuitenkin tapaus- ja toimialakohtaista, Halla muistuttaa.
– Jollekin yritykselle on ehtinyt kertyä aiemmasta toiminnasta tuloja, eikä myynnin hetkellinen putoaminen aiheuta kestämättömiä ongelmia. Kaikilla näin ei ole – ja sitä voi sitten miettiä, että miksi ei ole.
Laskujen kasaantuminen on jo iso hälytysmerkki. Halla muistuttaa, että maksuaikatauluista on aina mahdollista neuvotella, ja myös verottajan kanssa.
– Verottajaan päin pitää olla asiat kunnossa. Jos ei pysty maksamaan veroja, tilanne on tunnistettava nopeasti. Ennakkoverojen määrää voi tarkistaa ja jäännösverolle voi hakea maksujärjestelyä. Kaikille velkojille on parempi tilanne saada rahaa joskus kuin ei lainkaan.
Yrityssalon asiantuntijat auttavat juuri maksusuunnitelman teossa. Heiltä saa myös vinkkejä siihen, miten maksuaikaneuvotteluissa kannattaa edetä.
Yrityssalo on kilpailuttanut hanketta varten seitsemän kokenutta talouden asiantuntijaa ja kolme talouskysymyksiin erikoistunutta lakitoimistoa. Yrittäjän ja lakitoimiston ensimmäinen neuvottelu on maksuton.
– Ennen tapaamista pitää tehdä kotiläksyt, jotta voidaan asiantuntijan kanssa käydä taloustilanne läpi: mitä on tapahtunut ja miksi ja mitä voisi tehdä.
Tapaamisen jälkeen talousasiantuntija laatii yrityksen tilanteesta raportin, jossa on mukana toimintasuosituksia. Siitä eteenpäin vastuu on yrittäjällä. Jos hän haluaa hakea yrityksensä yrityssaneerauksen, kustannukset ovat yrittäjän omalla vastuulla.
– Jos kassa on tyhjä, saneerausta ei kannata edes harkita. Sen kustannukset ovat vajaasta 10 000 eurosta noin 20 000:een. Jos liiketoiminnan jatkaminen ei ole järkevää, katsotaan läpi vaihtoehdot, joissa toiminta ajetaan alas mahdollisimman pienin vaurioin. Elämä jatkuu, vaikka yksi firma loppuu.
Hallan mukana Yrityssalo on mukana auttamishankkeessa siksi, että konkursseja saataisiin vältettyä ajoissa toimimalla.
– Tällä alueella on tärkeää säilyttää työpaikkoja, ja nopeasti asioihin tarttumalla se on mahdollista.
Miksi ilmainen apu ei ole sitten kiinnostanut yrittäjiä? Hilkka Halla arvioi, että tarvetta neuvonnalle olisi, mutta häpeä estää pyytämästä apua.
– Kasvojen menettämisen pelko tuntuu olevan iso juttu. Yrittäjät ovat myös kovia tekemään työtä, ja päivät täyttyvät arjen asioista. Talouden ja johtamisen kysymykset ulkoistetaan tilitoimistolle tai ajatellaan, että pärjään, kun vaan teen ahkerasti töitä.
Yrityssalon hankkeessa ei suoraan tarjota tukea yrittäjän henkiseen jaksamiseen, mutta sitä on saatavissa muuta kautta. Varsinais-Suomen Yrittäjien tukiverkkopalvelun puhelinpalveluun vastaa ympäri vuorokauden vertaistukihenkilönä toimiva yrittäjä.
Halla neuvoo jaksamisen kanssa kamppailevia yrittäjiä olemaan yhteydessä myös työterveyteen. Keskusteluapua saa myös Salon yrityskummien kautta.
– Vaikka kuinka olisi ahkera, ei ole heikkouden merkki, jos tarvitsee apua, hän sanoo.
Kuva: SSS/Marko Mattila
