Salolaislääkäri keskittäisi rokotteet sinne, missä virus jyllää

14
Jari Vainio ja tsekkoslovakian susikoira Wolf odottelevat kotipihallaan Salossa lähestyvää kevättä.

Yli 40 vuotta lääkärin töitä niin Suomessa kuin eri puolella maailmaa tehnyt ja kymmeniä rokotuksia saanut salolainen Jari Vainio ei ole huolissaan sen enempää Astra Zenecan kuin muidenkaan valmistajien koronarokotteiden mahdollisista jälkioireista.

Astra Zenecan rokotteesta nousi maaliskuussa kohu, kun sen uutisoitiin lisäävän mahdollisesti veritulpan riskiä. Esimerkiksi Ruotsi katkaisi tällä viikolla ainakin toistaiseksi Astra Zenecan rokotteen jakelun.

– Astra Zenecan rokotetta on annettu jo noin 17 miljoonalle ihmiselle ja muutamat kymmenet rokotetuista ovat saaneet veritulpan. Minulla on Salon vastaanotolla joka kuukausi kahdesta viiteen tapausta, jossa epäillään veritulppaa. Veritulppa on aivan mahdollinen oire silloin, kun henkilö on makoillut paljon ja liikunta on ollut vähäistä. Ja sellaisessa elämäntilanteessa ikäihmiset ovat olleet pakon sanelemana jo vuoden, Vainio sanoo.

Hänen mukaansa laumasuojan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset joko rokottautuvat tautia vastaan tai sairastavat sen saaden siten immuniteetin. Se on ainoa keino päästä rajoituksista takaisin niin sanottuun vanhaan normaaliin.

– Jotta voidaan elää taas enemmän normaalia elämää, vaaditaan noin 75 prosentin laumaimmuniteetti. Tämä saavutetaan joko rokottamalla tai sairastamalla koronavirus. Ne terveet, jotka tällä hetkellä kieltäytyvät rokotuksista, hidastavat tämän tavoitteen saavuttamista entisestään, Vainio korostaa.

Vainio on ollut pääkallopaikalla Afrikan kehitysmaissa, kun rokotusohjelmia on viety läpi paljon nopeammalla aikataululla kuin tällä hetkellä Suomessa. Hän johti Maailman terveysjärjestö WHO:n rokotusprojektia Nigeriassa 1990-luvulla, jolloin kolmessa kuukaudessa rokotettiin yhteensä kolme miljoonaa lasta.

Vainio korostaa, että tuolloin rokotteet olivat valmiina olemassa, eikä byrokratia ollut joka välissä hidasteena, kun rokotuksia organisoitiin. Se helpotti olennaisesti ohjelmien läpivientiä.

Silti hän huomauttaa, että Suomessakin rokottaminen voisi edetä paljon nopeammin.

– Byrokratian ja politikoinnin määrä on aivan kohtuuton. Koronasta on tehty poliittinen asia, vaikka kyse pitäisi olla ihmisten terveyden suojaamisesta. Onko EU:lle kumartaminen tärkeämpää kuin suomalaisten terveys, Vainio kyseenalaistaa viitaten siihen, että Suomi saa rokotteensa EU:n rokotusohjelman mukaisesti, ja siksi esimerkiksi Saloon saatavat rokoteannosmäärät ovat koko alkuvuoden pyörineet muutamissa sadoissa ampulleissa per viikko.

Koko Suomessa ja Salossa on toistaiseksi rokotettu noin 12 prosenttia väestöstä vajaassa kolmessa kuukaudessa. Matkaa vähintään 70 prosentin laumasuojaan on vielä melkoisesti, ja Vainion mukaan voisi olla korkea aika harkita rokotteiden tilaamista suoraan esimerkiksi Venäjältä ohi EU:n rokotusohjelman.

Unkari, Tshekki ja Slovakia ovat Euroopan maista jo päätyneet tilaamaan Sputnik-nimistä venäläisrokotetta

– Siitä seuraa todennäköisesti nuhteet EU:lta, mutta samalla voi kysyä, ovatko nuhteet sellainen asia, joka arvotetaan suomalaisten terveyden edelle.

Myös rokotusjärjestys kummeksuttaa Vainiota. Hän uskoo siihen, että tehokkain tapa viruksen leviämisen estämiseksi olisi rokottaa siellä, missä virusta on ja mistä se voi liikkua. Silloin ikäihmisten ja maaseudulla asuvien rokottaminen voisi odottaa.

– Uskon, että olisi tehokkaampaa rokottaa ensin siellä, missä virusta on. Eli keskitetysti Helsingissä, Turussa ja koko läntisellä rannikolla pohjoiseen asti. Onko järkeä rokottaa sellaista ihmistä jossain syrjäkylällä, joka ei liiku sieltä sellaisiin paikkoihin, josta viruksen voisi edes saada. Jos hän saa koronan, tulee se joltain sellaiselta, joka liikkuu virusalueelta sinne, Vainio tarkentaa.

Vainio työskentelee Salossa yksityisellä lääkäriasemalla yleis- ja matkailulääkärinä. Työura ulkomailla alkoi vuonna 1985 ja jatkui aina 2010-luvun alkuvuosiin asti. Matkan varrella kokemusta kertyi yli 50 maasta, joissa tutuiksi tulivat niin kehitysmaa- ja katastrofilääkärin pestit kuin englantilaisen vankilan ylilääkärin tehtävä.

Vainio hälytettiin paikalle myös silloin, kun Thaimaahan iski tsunami tai Turkin maanjäristykset ravisuttivat kansaa 1990-luvun lopulla.

Kokemus ja koulutus erilaisista katastrofeista on opettanut katastrofien kulussa olevan jopa ennustettavat säännöt. Parhaiten selviää selkeällä suunnitelmalla, joka toteutetaan. Poukkoilulla ei saa aikaiseksi kuin epävarmuutta ja vastustusta, sanoo Vainio peräänkuuluttaen katastrofilääketieteen koulutusta Suomessa.

– THL ja STM jakavat koko ajan eri asiantuntijoiden muodossa erilaisia viestejä siitä, missä ollaan ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Totta kai ristiriitaiset viestit herättävät epävarmuutta ja huolta kansalaisissa. Koronapandemian hoito on tähän asti näyttänyt siltä, ettei Suomessa ole valmiuksia hoitaa katastrofeja. Ja miksi olisi, koska päätöksiä ja ohjeistuksia jakavilla ei ole kokemusta katastrofeista.

14 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Loogukko
1 kuukausi sitten

Se johtaisi käytännössä siihen, että asiansa hyvin hoitaneita rangaistaisiin siitä viivästyttämällä heidän rokotuksiaan.

Näkökulmakysymys
1 kuukausi sitten
Reply to  Loogukko

Mutta laskisi todennäköisesti tartuntojen määrää ja nopeuttaisi rajoitusten purkua.

Allan
1 kuukausi sitten

Minusta ei piittaamattomuutta ja tahallisuutta pidä palkita ohituskaistalla.

Ensimmäinen aalto levisi tietämättömyydestä ja piittaamattomuudesta.

Toinen aalto levisi piittaamattomuudesta ja tahallisuudesta.

Kolmas aalto on levinnyt puhtaasti tahallisesta toiminnasta.

Nyt puhutaan jo 4 aallosta.

Hyssyttelystä ja asenne siitä, ettei saa ketään syyllistää ja loukata on vain heikentänyt koronatilannetta.

Juha
1 kuukausi sitten

Ei laskisi tartuntojen määrää yhtään, vaan lisäisi tartuntoja edelleen. Sen sijaan sairastuvuus ehkä laskisi.

Veka
1 kuukausi sitten
Reply to  Juha

En tiedä näistä, mutta ainakin helpottaisi siis painetta sairaaloissa ja tehohoidossa.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Loogukko

Samaa mieltä.

Piittaamattomia pääkaupunkiseutulaisia ja turkulaisia ei pidä palkita millään tavalla täydellisen piittaamattomasta käytöksestä. Päinvastoin heitä tulisi rangaista muiden terveyden vaarantamisesta.

Kari Kotiranta
1 kuukausi sitten

En haluaisi, että Suomi liittyisi Euroopan entiseen itäblokkiin. Vähän haastattelussa paistaa, että sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

Repa
1 kuukausi sitten
Reply to  Kari Kotiranta

Puhuttiinko haastattelussa liittymisestä entiseen itäblokkiin, minun lehdessäni ei niin lukenut.

Oliko niin, että Ruotsissakin oli esillä mahdollinen Sputnik-rokotteen käyttö, onkohan Ruotsikin liittymässä?

Mamma maalta 75
1 kuukausi sitten

Tuskin tartunnat vähenisivät sillä, että tiettyjen alueiden asukaskanta rokotettaisiin, koska rokottamiseen jälkeenkin on käytettävä maskisuojausta ja käsidesiä sekä kokoontumisia vältettävä.

Eiväthän näiden kyseisten alueiden asukkaat suojaudu nytkään.

Kaupunkilainen
1 kuukausi sitten

Totta puhut. Tiedän tapauksen jossa 2 rokotetta saanut henkilöä antanut positiivisen korona tuloksen. Virus pitää vaan väsyttää loppuun.

Juha
1 kuukausi sitten

Liian löysät rajoitustoimet ovat johtaneet tähän viime vuotta pahempaan erittäin huonoon tilanteeseen Suomessa.

Johtajat eivät ole johtajia ja päätöksentekijät eivät ole päätöksentekijöitä. He ovat aivan liian heikkoja ja vastuuttomia, ei siitä pääse mihinkään.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  Juha

Olen samaa mieltä päättäjistä. Kaikkein pahin on RKP ja seuraavaksi pahin on vasemmistoliitto. He vastustavat eniten liikkumisrajoituksia.

Suurin vastuu on kuitenkin niillä, jotka eivät noudata rajoituksia. Omaa järkeä pitäisi käyttää. Korona-aika on osoittanut, että sitä omaa järkeä ei löydy Uudeltamaalta eikä Turusta.

Tyhjästä ladosta on paha ammentaa.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Eniten taisivat kylläkin vastustaa perussuomalaiset ja kokoomus, ainakin tänään. Perussuomalaiset nyt on vastustanut jokaista rajoitusehdotusta.

Siiri-täti
1 kuukausi sitten
Reply to  Allan

Ne on ne tietyt alueet Turussa ja Helsingissä asukkaineen, joita ei voida mainita eikä karanteenissa olemista vaatia, jos tartuntoja on löytynyt.

Eikä tilannetta rokottamiset auta, jos eivät suojautumisista huolehdi ja suurista kokoontumisista luovu koko maamme tartuntojen vähentämiseksi.