Tuulivoima takoi uusia tuotantoennätyksiä maaliskuussa

31

Tuulivoiman tuotannossa aiemmat ennätykset peitottiin maaliskuun aikana peräti kolmesti, kertoo Energiateollisuus. Ennätystehtailua selittävät tuulivoiman kasvanut kapasiteetti ja maaliskuun tuulinen sää.
Tuulivoiman tuotannon keskiteho yhden tunnin aikana kohosi suurimmilleen ensimmäisen kerran maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Tuolloinen ennätys rikottiin vielä kahdesti maaliskuun 21. päivän aikana. Parhaimmillaan tuulivoimalla tuotettiin neljännes kaikesta kotimaassa tuotetusta sähköstä.
Keskitehon ennätys on nyt 2 232 megawattia.
Suomen länsirannikolle keskittynyt tuulivoimatuotanto kasvaa Energiateollisuuden mukaan tällä hetkellä sähköntuotantomuodoista nopeimmin.
– Voimme odottaa, että tuulisähkön tuotantoennätyksiä rikotaan vielä tämän vuoden aikana useaan kertaan, Energiateollisuuden tuulivoima-asiantuntija Kati Takala sanoo tiedotteessa.

STT

Kuvat:

31 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
21 päivää sitten

Osansa tuosta ennätysten takomisesta ovat ikävä kyllä saaneet myös voimaloiden läheisyydessä asuvat. Helmi- ja maaliskuun aikana melu on ollut korvia huumaavaa.

Ympäristönsuojelun virkahenkilöt on ilmeisesti ohjeistettu viimeiseen saakka olemaan puuttumatta mahdollisiin meluvalituksiin.

Marko
21 päivää sitten
Reply to  Keijo K.

Mitä jos siinä vieressä olisi hiilivoimala, olisiko mitään haittoja?

Keijo K
21 päivää sitten
Reply to  Marko

Täytyy sanoa että Helsingissä ei tunnu ainakaan olevan mitään ongelmia hiilivoimalla tuotetun energian suhteen. En tosiaankaan pysty tuohon kokemusperäistä vastausta antamaan, täytyisi kysellä vihreiltä miten asia on. No eiväthän hekään pysty sanomaan koska Helsinki on kieltänyt tuulienergian läheisyyteensä.

Hämmästynyt
21 päivää sitten
Reply to  Keijo K

Aika jännää, eikö Helenillä kuitenkin ole tuulivoimaloita?

Mikä niissä nyt on, jos ei pääkaupunkiseudulle kelpaa voimalat vaan vain sähkö?

Urpo
21 päivää sitten
Reply to  Hämmästynyt

Hiilivoimalan vertaaminen tuulimyllyyn on kiinnostavaa. Valitettavasti en tiedä yhtään 5 MW tai edes 3×5 MW hiilivoimalaa. Sen sijaan esimerkiksi lämpöä tuottava 7 MW hakelaitos ei paljon ok-talosta eroa.

Hakukoneen avulla voi selvittää, millainen tuulipuisto tarvittaisiin yhden helsinkiläisen hiilivoimalan korvaamiseen.

Minusta noita myllyjä voisi aivan hyvin sijoittaa kaupunkien keskustoihin, koska myllyistä ei haittaa kenellekään aiheudu. Helsingissä merialueella olisi tilaa, Helsingissähän tunnetusti tuulee lähes aina. Salossa Meriniityssä olisi hyvin tilaa teollisuusmittakaavan tuotannolle.

Allan
20 päivää sitten
Reply to  Urpo

Arkadianmäelle yksi pienydinvoimala, niin sitten siellä säteilisi edes jokin. Vertaa sanontaan polla ei säteile.

Keijo K.
21 päivää sitten
Reply to  Hämmästynyt

Olisiko kyse niiden haitoista?

Kyse on eettisistä arvoista
20 päivää sitten
Reply to  Marko

Hiilivoimaloilla sentään on ympäristölupa, jolla valvotaan päästöjä ja tarvittaessa rajoitetaan voimaloiden toimintaa päästörajojen ylityttyä. Salon Märynummen tuulivoimaloilla sitä ei ole.

Kysymys on loppujen lopuksi Salon kaupungin, sen hallinnon, nykyisten kuntapäättäjien sekä energian tuottajien eettisistä arvoista. Voidaanko teollisuusvoimaloita rakentaa ihmisten perustuslaillisten oikeuksien kustannuksella?

Eikö ole ihmeellistä, että Salossa kahden kilometrin säteellä tuulivoimaloista on yli 400 asuntoa. Pohjanmaalla, muun muassa Lappajärvellä kuntapäättäjät ovat päättäneet, että vähimmäisetäisyys asutuksesta tulee olla vähintään neljä kilometriä.

Kannattaa muuten katsoa YLE-Areenasta ”likaista vihreää energiaa”. Katsottavissa tämän kuun loppuun.

Kyse on eettisistä arvoista
20 päivää sitten

Korjaus:
Edellä mainittu 4 km suojaetäisyys on Evijärvellä.

Marko
20 päivää sitten

Muuttakaa kaikki sitten Pohjanmaalle tai Hanasaareen hiilivoimalan viereen, niin ei tarvitse kitistä vuositolkulla. Kuten sanottu, ei niitä Märyn myllyjä pureta, vaikka kuinka rutisette.

Kaikessa energian tuotannossa on haittansa, aivan kuten lääke muuttuu myrkyksi pitoisuutta nostamalla. Samoin on katsottava pienemmän haitan mukaan, mikäli meinataan saada jotain tolkkua saastuttamiseen.

Menkää kuntavaaleihin ehdokkaaksi, niin saatte vaikuttaa sikäli mikäli pääsette läpi. Eipä tarvitse sitten miettiä päättäjien eettisiä arvoja, kun pääsette laittamaan asiat ns. kuntoon.

Keijo K.
20 päivää sitten
Reply to  Marko

Markolle voin sanoa, että en ole kenenkään kuullut vaativan niiden Märyn myllyjen purkua. Ympäristölupaa on kylläkin haluttu aikaiseksi.

Oikeassa olet myös siinä, että lääkkeestä tulee myrkky, kun pitoisuutta nostetaan. Sama se on voimaloiden suhteen, kun on tuuli väärästä suunnasta ja vielä navakka, niin melut ovat myös todella hirvittävät. Kannattaisi muidenkin kuin ympäristöterveydensuojelun virkamiesten käydä joskus tutustumassa tilanteeseen. Ette ilmeisesti kukaan ole tutustuneet asiaan paikan päällä?

Ps. ei täällä palstalla kannata kiukutella.

Marko
20 päivää sitten
Reply to  Keijo K.

Kannattaisko lukaista niitä omia kommentteja, eipä ole herralla paljon positiivista sanottavaa. Eikä se ympäristölupa niitä myllyjä pysäytä, siellä tulevat pyörimään käyttöikänsä loppuun. Siitä syystä valitus on turhaa. Kuten sanoin, aina voi muuttaa jos ei maisemat miellytä!

Repa
20 päivää sitten
Reply to  Marko

Niinpä.

Keijo K
20 päivää sitten
Reply to  Marko

Marko on siinä oikeassa että ei ympäristölupa voimaloita pysäytä, eikä ole tarkoitus valituksellakaan sitä ajaa. Ympäristöluvan myötä niiden aiheuttamaa häiriötä on mahdollista säädellä. Herramme sanomisiin en puutu, olivat ne kuinka positiivisia tai negatiivisia tahansa. En myöskään ole kiinnostunut kenenkään muuttoon liittyviin asioihin.

Asukasystävällinen Salo
19 päivää sitten
Reply to  Marko

On totta, että huonoa voimaloiden sijoituspäätöstä on mahdotonta jälkeenpäin korjata: väärään paikkaan sijoitettua voimalaa ei voida siirtää muualle. Jos voimalat sijoitetaan lähelle asutusta ja niistä aiheutuu asukkaille haittaa, kunnan/kaupungin viranomaisilla on vastuu seurauksista.  Ympäristönsuojelulaki ja terveydensuojelulaki velvoittavat viranomaiset toimimaan viipymättä, mikäli haitat ovat niin suuria, että ne uhkaavat asukkaitten turvallisuutta ja terveyttä. Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi syksyllä 2018 tuulivoimamelun uusimpaan meluraporttiinsa yhtenä ympäristömelun aiheuttajana. Mahdollinen terveyshaitta ei siis ole mistään tuulesta temmattu asia, vaikka Salon Ympäristöterveydenhuollon mukaan Märynummen asukkaiden pitäisi se osoittaa. Eilen uutisoitiin mm. Salkkarin verkkoversiossa, että Venäjällä Navalnyita kidutetaan vankilassa estämällä nukkuminen. Suomessa, Salon Märynummella tätä samaa on tapahtunut… Lue lisää »

Valittaja
19 päivää sitten

Alunperin ihmettelin että miten tullimyllyt yleensä saivat luvan. Tais mennä kaupungin päätöksissä pöydän alta. Toisaalta asukkaat olisivat voineet olla aktiivisempia suunnitteluvaiheessa, tilaisuuksissa vain kourallinen asukkaita. Jälkeenpäin on vaikea valittaa, se ois pitänyt tehdä aikaisemmin. Tuli jotenkin sellainen olo, että onko koko kylä maksettu hiljaiseksi, kun ketään ei kiinnostanut tuulimyllyjen rakennuttajien infotilaisuudet? Ja itse olen myllyjä vastaan, pitävät todellakin meteliä, niiden paikka ei ole keskellä kylää. Kerran hesalaiset ovat niin tuulivoiman perään, niin sinnehän voisi pystyttää keskelle kaupunkia, katsotaan paljonko vastustusta siitä tulisi? Eli kun maaseudulla valitetaan, on turhasta valittaja, mutta kun kaupunkilainen valittaa, se on okei.

keijo.k
19 päivää sitten
Reply to  Valittaja

Sehän se pointti onkin että jokin prosessi saatiin vedetyksi läpi niin pienellä tiedottamisella kuin laki sallii . Rakentamiseen heräsi suurin osa asukkaista vasta rekkarallien ja räjäytysten käynnistyttyä. Sama henkilö joka ilmeiseti oli satuilemassa voimaloiden hiljaisuudesta, tekee samaa myyräntyötä edelleen ympäri Suomea, toimijoiden meluasiantuntijana.

Antti Komulainen
17 päivää sitten
Reply to  Marko

Ei sitten minkäänlaisia haittoja. Päinvastoin palamisen tuloksena syntyvä hiili dioksidi vain parantaa kasvien kasvua.

JTV
20 päivää sitten

Parhaimmillaan neljännes kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä, mutta pitää muistaa, että -20 asteen tuulettoman korkeapaineen aikana talvella osuus on nolla prosenttia. Onneksi on ydinmiilut, tuonti ja vesivoima silloin.

Tuo tuuli- ja aurinkosähkön varastointi on niin lapsenkengissä, että oikein hirvittää. Kaiken lisäksi sen pitäisi olla myös tuuli- ja aurinkovoimaloiden tekijöiden vastuulla, jottei vaan rakenneta halpoja voimaloita, vaan myös varastointikapasiteettia.

Olisi tällöin ”halpuus” vähän eri asia.

Tammisiltalainen
19 päivää sitten
Reply to  JTV

Suomen tähänastinen kulutusennätys, 15105 MW oli 7.1.2016. Siitä tuulisähköä n. 100 MW. Kulutuspainotettu ulkolämpötila oli -25 C. Sähkön tuontia naapurimaista oli n. 3500 MW, eli ilman sitä Suomen sähköverkko olisi romahtanut ja kylmä hiipinyt koteihin (lähde: Fingrid).

Tuuli- ja aurinkosähkön ongelma on tuon varastoinnin ohella tarvittavan säätövoiman (varavoima) lisätarve. Sähkön varastoiminen vetynä ja polttaminen moottorivoimaloissa ei ole ratkaisu. Kokonaishyötysuhde tuossa prosessissa kun jää alle 25% (sähkön muunto vedyksi, kompressorit nesteytykseen, vedyn haihtuminen jopa metallisäiliöstä, moottorigeneraattoreiden hyötysuhde). Litiumakkujen käyttö ei GWh mittakaavassa ole ratkaisu kun niistä on muutenkin pulaa.

japi
18 päivää sitten

Jos nyt jo hyvissä olosuhteissa saadaan 20% kulutuksesta tuulivoimasta niin sen kymmenkertaistaminen, sisältäen aurinkovoiman ei pitäisi olla kovinkaan suuri ongelma.Silloin vedyn valmistus reserviin on hyvinkin kannattavaa,eikä tarvii ydinjätteitä kaivaa kallion sisään.

1234
18 päivää sitten
Reply to  JTV

Suomi on pitkä maa ja nuo tuulivoiman pakkasseisokit ovat vain legenda. Jokainen koiranulkoiluttaja tietää, että pakkasella tuulee.

JTV
16 päivää sitten
Reply to  1234

Ei ole legenda, vaan normaali sääilmiö. Kun on kova pakkanen niin useimmiten on vähätuulista. Se pienikin viima nyt vaan tuntuu hyytävältä koiranulkoiluttajan naamassa.
Ja koska on faktaa että tuuli/aurinkovoimalla tuotettu sähkö ei riitä mihinkään talvella, niin olisi enemmän edellytettävä näiltä toimijoilta myös varastointiin liittyvää vastuuta. Olkoon se sitten vedyn tekeminen, veden pumppaus vesivoimalan altaisiin tms. Koska sähkön varastointi on elintärkeää näiden tuotantomuotojen kanssa. Muuten joudumme turvautumaan ydinvoimaan ja tuontiin.

Suomi takoo ennätyksiä ulkomaisella yritystuella
17 päivää sitten

Tuulivoiman syöttötariffitukea voidaan pitää yhtenä Suomen taloushistorian suurimmista epäonnistumisista. Syöttötariffituki vääristää energia-alan kilpailua vielä 10 vuoden ajan, jos lakia ei kumota. Kokonaistuki noussee reippaasti yli 3 miljardin euron. Sillä summalla saisi ostettua aika monta Korona-rokotetta, palkattua hoitajia, lääkäreitä jne. Viime vuoden lopulla tuulivoimaloita oli 824 kpl, ja valtion tuki 320 milj. euroa/vuosi. Keskimääräinen tuulivoimatuki siten 388 000 euroa/voimala/vuosi. Luvut voi tarkistaa Energiaviraston sivuilta. Kantaverkkoinvestoinnit ovat n. 200 milj. euroa/vuosi, siitä tuulivoiman vaikutus 75% (arvio) eli 150 milj. euroa/vuosi. Tuulivoiman osuus on siten 182 000 euroa/vuosi/voimala. Tuulivoiman kustannukseksi tulee näin 470 milj. euroa/vuosi, eli 570 000 euroa/voimala/vuosi. Kiinteistövero: Keskim. kiinteistöverotuotto on… Lue lisää »

keijo.k
17 päivää sitten

Päättäjät, niin valtakunnan kuin kuntienkin tasolla eivät hyväksy JK Paasikiven teesiä koska se satuttaa. Totuudella on sellainen vaikutus. Päättäjät eivät sentään tästä ongelmasta ole ymmärtäneet koronaa syyttää, se kun on kaikkeen syyllinen. Ainoa tapa saada muutos aikaiseksi on taistella sen puolesta, toivon runsasta osanottoa siihen taisteluun.

Kotimaista energiaa
17 päivää sitten

Tuulivoima on kotimaista energiaa. Kaikki maksaa. Pitäisikö ulkomailta tuoda öljyä sen sijaan?

Keijo K.
17 päivää sitten

Pitääkö meidän veronmaksajien maksaa tukea tuulivoimatoimijoille, joista iso osa on vielä ulkolaisia?

Tuulta ei kukaan omista, mutta miksi veronmaksajat joutuvat tukemaan tuotantoa kilpailun vääristämiseksi? Tuulivoima ei ole missään tapauksessa huono asia, vaan nämä älyttömät tukisysteemit ja asutuksen liepeille rakentaminen.

Salolainen
16 päivää sitten
Reply to  Keijo K.

Kannattaa katsoa vähän laajemmin tukien vaikutusta. Lisääntyvä pohjoismainen tuulisähköntuotanto laskee sähkön markkinahintaa.

Jos tuulivoiman tukisummat jyvitettäisiin sähkön käyttäjille ja verrattaisiin tuulivoiman tukemisen vaikutusta kuluttajien sähkölaskuun, niin vaitutus on pieni. Suoraan omaan sähkölaskuuni jyvitettynä vaikutus on noin 1€/kk. Sähkölasku on pienentynyt tuntuvasti enemmän, kuin mitä tukia on maksettu, ainakin osin lisääntyvän tuullivoiman vaikutuksesta.

Tuet maksetaan valtion budjetista, jolloin eniten valtionveroa maksavat osallistuvat suuremmalla osuudella. Kustannus jakautuu demokraattisemmin.

Pienituloinen eläkeläinen ei maksa lainkaan suoraa valtiontuloveroa, joten hän saattaa hyötyy siitä, että lisääntyvä tuulisähköntuotanto pitää sähköenergian hintaa kurissa. Määräävä laskussa on se Caruna.

Repa
16 päivää sitten
Reply to  Salolainen

Valtiolle menevät myös kaikkien maksamat arvonlisäverot, energiaverot polttoaineista ja sähköstä ym valtion keräämät lukemattomat verot ja maksut joita myös pienituloiset eläkeläiset maksavat, älä unohda niitä.

Marko
16 päivää sitten
Reply to  Keijo K.

Vuonna 2018 oli tuki fossilisille polttoaineille Suomessa noin 2.6 miljardia. Mitäköhän tänä vuonna? Energian tuotanto koostuu aika monen asian summasta, pitää katsoa kokonaisuutta eikä kaivella omia uskomuksia tukevia väitteitä tai asioita. Onko olemassa suomalaista öljyä tai suomalaista kivihiiltä, no ei ole .Jos ei tuulikaan sitten ole Suomesta, niin ei se ainakaan saastuta! Paitsi tietenkin siellä Märyssä…

Keijo K.
16 päivää sitten
Reply to  Marko

Märyssä Onkin kyse siitä, että meluista on valitettu ja sen olisi pitänyt ymäristönsuojelun virkahenkilöiden tossuihin saada vipinää, vaan eipä ole mitään tapahtunut. Yli viisi vuotta ovat nuo yhteistyössä toimijoiden kanssa odottaneet asian unohtumista.

Totuus on, että jo suoritettujen mittausten perusteella ympäristölupa pitäisi saada voimaan välittömästi ja sen myötä toiminnan valvominen. Mikä on kenenkin vastuu tässä toiminnassa?