Vajaa hehtaari Korvenmäestä suljetaan ja maisemoidaan – työstä voi aiheutua hajuhaittoja

0
Korvenmäen jätekeskuksessa suljetaan ja maisemoidaan kaatopaikan itäistä osaa. Kuvassa rakennusinsinööri Tommi Itkonen Lounais-Suomen Jätehuollosta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Korvenmäen jätekeskuksessa jatketaan kaatopaikan pintarakenteen rakentamista. Nyt kaatopaikasta suljetaan ja maisemoidaan noin 0,85 hehtaarin kokoinen alue.

Tarkoituksena on jätetäytön peittäminen niin, etteivät sadevedet pääse jatkossa jätetäyttöön. Samalla tehostetaan kaatopaikkakaasun talteenottoa.

L&T Teollisuuspalvelut Oy on aloittanut työt kaatopaikka-alueella maaliskuun alussa. Kaivutöiden yhteydessä vanhoista jätekerroksista vapautuu ilmaan haisevia kaasuja, mikä voi aiheuttaa hetkellisesti hajuhaittoja. Urakan on arvioitu valmistuvan kesäkuussa.

Pintarakenne estää sadevesien pääsyn jätetäyttöön ja estää näin jätteen läpi kulkeutuvien suotovesien muodostumista. Samalla likaisten suotovesien käsittelykapasiteetin tarve vähenee. Pintarakenne estää myös kaatopaikkakaasujen kulkeutumista ilmakehään ja vähentää hajuhaittoja.

Korvenmäkeen rakennettava pintakerros koostuu kaasunkeräyskerroksesta, tiivisterakenteesta, salaojakerroksesta sekä kasvukerroksesta. Kaasunkeräyskerros asennetaan muotoillun ja tiivistetyn jätepinnan päälle.

– Kaasunkeräyskerroksessa hyödynnetään Vantaan Energian jätteenpolton kuonaa sekä Fortum Oyj:n Naantalin voimalaitoksen pohjatuhkaa, kertoo rakennusinsinööri Tommi Itkonen Lounais-Suomen Jätehuollosta tiedotteessa.

Tiivisterakenne toteutetaan bentoniittimatolla. Bentoniittimatto on ympäristövaikutusten hallinnan kannalta merkittävin kerros.

– Se toimii eristeenä kumpaankin suuntaan. Bentoniittimaton alapuolelta kerätään kaasut talteen, ja sen yläpuolelta taas johdetaan puhtaat sadevedet salaojamatolla pois kaatopaikka-alueelta, selventää Itkonen.

Tiivisterakenteen ja salaojakerroksen päälle tehdään metrin paksuinen pintakerros puhtaista maa-aineksista, joka toimii kasvualustana kasveille.

Salon Korvenmäen kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1999, ja nyt sen itäinen osa on saavuttanut ympäristöluvassa mainitun tason. Vuonna 2014 suljettiin ja maisemoitiin kaatopaikan läntinen osa.

Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli vuonna 2020 Lounais-Suomen Jätehuollon alueella 98,4 prosenttia. Loppusijoitukseen eli kaatopaikan penkkaan meni vain 1,6 prosenttia vastaanotetun jätteen kokonaismäärästä.