Varsinais-Suomen koronanyrkki haluaa aluehallintoviraston tiukentavan otettaan ja velvoittavan tilojen omistajat terveysturvallisuustoimiin

0
Varsinais-Suomen koronavirustartunnat ikäryhmittäin helmikuussa 2021 (viikot 5–8). Kuva: Talvikki Härmä

Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmä haluaa Lounais-Suomen aluehallintovirastolta päätöksen, joka velvoittaa niin julkisessa kuin yksityisessä omistuksessa olevien kokoontumistilojen haltijoita huolehtimaan niiden terveysturvallisesta käytöstä. Ryhmä suosittaa vaatimusten kiristämistä koronaepidemian leviämisen estämiseksi.

– Tähän saakka voimassa on ollut suositus, mutta nyt käyttöön otetaan velvoittava pykälä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.

– Kaikki toimijat voidaan velvoittaa tekemään esimerkiksi turvallisuusselvitys siitä, miten turvamääräykset on toteutettu. Se mahdollistaa tehokkaamman valvonnan, jolloin sekä yksityiset että julkiset paikat voidaan sulkea, jos tilojen käyttäjien terveyttä ei pystytä tehdyillä toimenpiteillä turvaamaan.

Maakunnan koronakoordinaatioryhmä jatkoi tiistaina kaikkien aiemmin annettujen suositusten voimassaoloa 28. maaliskuuta saakka. Voimassa on suositus muun muassa siitä, että mitään yli kuuden hengen kokoontumisia ei pidä järjestää.

Koordinaatioryhmä pitää ylimääräisen kokouksen torstaina 4. maaliskuuta.

– Yksityiskohtia on paljon ja jatkotoimien tarvetta on pohdittava, Pietilä sanoo.

Koordinaatiotyöryhmä suosittelee kaikille toisen asteen oppilaitoksille ja yläkouluille etäopetusta 8.–28. maaliskuuta. Etäopetukseen voidaan siirtyä jo tällä viikolla, jos se katsotaan paikallisesti tarpeelliseksi.

Salon kaupungissa valmistellaan parhaillaan etäopetukseen siirtymistä. Viestintäpäällikkö Teija Järvelä toteaa kaupungin odottavan aluehallintoviraston päätöstä, jonka jälkeen kaupungin koulut voidaan siirtää etäopetukseen viranhaltijapäätöksellä.

Sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan päätökset on tehtävä paikallisesti.

– Toiveena on, että saamme keskiviikon aikana uudet toimet nippuun kaikkien palvelujen osalta ja tiedotettua niistä selkeästi, Järvelä painottaa.

Koronatartuntojen määrä on noussut Varsinais-Suomessa erityisesti työpaikoilla. Helmikuun aikana maakunnan uusista koronatartunnoista 70 prosenttia todettiin 20–59-vuotiailla.

– Kouluihin ja harrastustoimintaan puututaan paljon, mutta epidemian hallinnan kannalta tärkeämpää on aikuisväestön käyttäytyminen. Aikuisten käytös ratkaisee, miten meidän käy, sillä valtaosa tartunnoista todetaan työikäisellä väestöllä, Mikko Pietilä korostaa.

Hän toteaa, että kaikkialla koronan leviämisen estämistoimista ei huolehdita kuten pitäisi, koska alueelta paljastuu isoja työperäisiä tartuntaryppäitä. Pietilä vetoaa työnantajia huolehtimaan siitä, että perusasiat käsienpesuineen, kasvomaskin käyttöineen ja turvavälien pitämisineen toteutettaisiin.

– Se on myös työsuojelu- ja työturvallisuuskysymys, hän painottaa.

Maakunnan tartunnoista 294 on alkuvuoden aikana saatu työpaikoilta, jotka eivät ole sosiaali- ja terveysalalla.

Varsinais-Suomessa koronan ilmaantuvuusluku 100 000 ihmistä kohden on kahden viikon seurantajaksolla 158. Edellisen seurantajakson ajan se oli 119.

Sairaanhoitopiirin alueella on testattu viikoittain noin 8 000 ihmistä. Positiivisten osuus testatuista on noussut 4,5 prosenttiin. Maakunnassa todettujen tautiryppäiden tartuntaketjua ei ole pystytty jäljittämään luotettavasti.

Varsinais-Suomessa on varmistettu 47 koronan muuntovirustapausta, joista 45 on niin sanottua brittivarianttia ja kaksi Etelä-Afrikan varianttia. Virusmuunnosten todellisen määrän arvioidaan olevan moninkertainen. Viime viikolla Tyks Laboratorioissa käyttöönotetun seulontatestin mukaan lähes puolet tuoreista tapauksista oli todennäköisesti muuntoviruksen aiheuttamia.

Muuntovirus tarttuu 1,5 kertaa herkemmin kuin tavallinen koronavirustartunta. Mikko Pietilän mukaan tartuntamäärä voi kasvaa 7–10-kertaiseksi seuraavan kuukauden aikana ilman uusia rajoitustoimia.

Parhaillaan Tyksissä on koronaviruksen takia hoidossa kuusi potilasta. Sairaalahoidon tarve tulee kasvamaan, sillä tapausmäärien kasvu viime viikkoina näkyy viiveellä sairaalahoidon tarpeessa. Toistaiseksi suurin osa sairastuneista on nuoria tai työikäisiä aikuisia, mutta yli 50-vuotiaiden määrä on kasvussa ja ikäryhmä tarvitsee sairaalahoitoa enemmän kuin nuoret.

Maaliskuun ensimmäiseen päivään mennessä 36 263 varsinaissuomalaista oli saanut ensimmäisen vaiheen koronavirusrokotteen ja 8 319 asukasta myös toisen.