22 asteen halo loisti Vuohensaaressa – ilmakehän jääkiteet avainasemassa valoilmiön syntymisessä

0
Vuohensaaressa tallennettu haloilmiö 22 asteen rengas on yleisin halomuoto. Muita tunnettuja ovat esimerkiksi sivuauringot, auringonpilari ja 22 asteen sivuavat kaaret.

Salon Seudun Sanomien lehtivalokuvaaja Kirsi-Maarit Venetpalo tallensi kameransa muistikortille keskiviikkona harvinaisen valoilmiön. Vuohensaaressa ikuistetussa otoksessa näkyy haloilmiö, joita esiintyy Suomessa varsinkin kevätaikaan, kun auringon säteet kohtaavat matalapaineen mukanaan tuomat harsopilvet. Pilvissä on jääkiteitä, joista valo heijastuu muodostaen optisen valoilmiön eli haloilmiön.

– Tarkalleen ottaen kyseessä on halomuoto nimeltään 22 asteen rengas. Se on kaikista halomuodoista yleisin. Nimi viittaa halorenkaan säteeseen auringosta mitattuna. Erilaisia halomuotoja tunnetaan kaikkiaan noin 80, mutta niistä jokseenkin yleisiä on vain kourallinen, kertoo Juha Ojanperä Tähtitieteellisestä yhdistyksestä eli Ursasta.

Ojanperä on erikoistunut ilmakehän optisiin ilmiöihin. Hänen mukaansa haloilmiöt ovat yleisiä varsinkin maalis–toukokuussa matalapaineiden aikaan.

– Haloja voi nähdä ympäri vuoden, mutta keväisin aurinko paistaa paljon ja matalapaineita kulkee Suomen yli.

Haloilmiöt ovat ilmakehän optisia valoilmiöitä, jotka syntyvät auringon-, kuun- tai keinovalon taittuessa ja heijastuessa ilmakehässä leijuvissa jääkiteissä.

Ojanperä antaa vinkin, jonka avulla kuka tahansa voi erottaa halon toisesta valon muovaamasta optisesta valoilmiöstä, eli sateenkaaresta.

– Yleisenä nyrkkisääntönä voi sanoa, että ilmiö on halo, jos se näkyy auringon suunnalla. Jos se taas näkyy aurinkoa vastapäätä, kyseessä on sateenkaari. Halot muodostuvat valon taittuessa ja heijastuessa ilmakehässä leijuvissa jääkiteissä, sateenkaaret vastaavasti valon taittuessa ja heijastuessa sadepisaroissa. Eli halojen tapauksessa vesi on kiinteässä olomuodossa, sateenkaarten tapauksessa sulassa olomuodossa.