Aamutunnelmasta vuorenpeikkojen hurjaan tanssiin – eskarit tutustuvat musiikin satumaiseen maailmaan

0
Yhteisömuusikko/musiikkipedagogi Anna-Maaria Varosen sellon muhkean täyteläinen ääni ja soittimen silkka koko tekee lapsiin aina ison vaikutelman. Satu johdattelee lapset musiikin maailmaan ja samalla opitaan italiaakin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Toisen koronakevään kolmas huhtikuinen viikko on ollut Salon Ollikkalan päiväkodissa erilainen: tällä viikolla Ollikkalan eskarit on vihkiytetty satujen kautta musiikin ihmeelliseen maailmaan. Salolainen yhteisömuusikko, konserttisellisti ja musiikkipedagogi Anna-Maaria Varonen on muun muassa kertonut 5–6-vuotiaille esikoululaisille, että musiikin peruselementtejä ovat rytmi, melodia, dynamiikka ja tempo.
Ei tosin aivan yllä kirjoitetun kuivakiskoisesti, vaan vanhojen satujen kautta.
– Sadut antavat musiikin perusteiden opetukseen hyviä aasinsiltoja, joiden kautta asiat jäävät lasten mieleen. Eräskin lapsi totesi vanhempaintapaamisessa oppineensa edeltävällä viikolla ”dynamiikkaa”, Varonen sanoo.
Vierailut ovat olleet antoisia kaikille osapuolille.
– Ammattimuusikolle tämä on ollut poikkeuksellista ja hankalaa aikaa kaikkien konserttien peruunnuttua. Olenkin hyvin iloinen, että päiväkotivierailuja on sentään voitu tehdä, Varonen sanoo.

Varonen on kiertänyt tänä keväänä noin kymmenessä salolaispäiväkodissa. Niissä hän on toteuttanut vuonna 2017 suunnittelemaansa ja säveltämäänsä neliosaista Kansansaduista säveliksi -sarjaa.
Mukana ovat kulkeneet rytmisoitin, vanhan juustomuotin ”rytmijuusto”, 5- ja 16-kieliset kanteleet sekä muhkean kiehtova sello. Kiertueen mahdollistaa kaupunkien kulttuuritoimet sekä neljäsosaltaan mukana olevat päiväkodit. Somerolla Varonen ehti syksyllä esittää sarjansa kaikille somerolaiseskareille.
– Haaveena on, että ensi vuonna saataisiin ”lävistettyä” myös kaikki Salon eskarit, Varonen sanoo.
Nyt Salon maalis-huhtikuun kiertue on loppumetreillä, ensi viikolla Varonen esiintyy Anisten päiväkodissa.

Kiertueilla esiinnytään yleisölle: millaisen arvion taiteilija itse antaa yleisölleen?
– Lähtökohtaisesti viisi-kuusivuotiaiden sakki on valtavan vastaanottavaista ja kiinnostunutta, mutta samalla on myös kritiikki suoraa ja välitöntä, Varonen nauraa.
Homman juju on suora vuorovaikutus ja elävä musiikki. Kuten kaikki konserteissa käyneet tietävät, on aivan eri kokemus kuunnella musiikkia elävänä kuin CD-soittimesta. Livenä musiikin tuntee kehossaan, tai kuten eräskin eskari kommentoi, puulattian kautta.
Vaikka Varosen metodissa yhdistetään tuttuja satuja ja musiikkia, Varonen sanoo, ettei lastenmusiikissa tarvitsisi aina mennä osastolle Känkkäränkkä tai Mörkö se lähti piiriin, eikä tanssia tai tehdä hassuja liikkeitä.
– Minusta tuntuu, että aikuiset aliarvioivat lasten musiikillista vastaanottavaisuutta. Esimerkiksi tänään soitin lapsille Edward Griegin hyvin rauhallista Aamutunnelmaa ja sen jälkeen hevinraskaan ja dramaattisen Vuorenkuninkaan luolassa, joissa kummassakaan ei ole sanoja. Musiikki riittää ihan itsessään, Varonen sanoo.
– Instrumentaalisen musiikin iso etu on se, että se antaa tilaa lasten mielikuville.

Satujen aasinsillat ja kappaleiden nimet avittavat mielikuvien luomista. Muun muassa Camille Saint-Saënin Eläinten karnevaalissa on kappaleina muun muassa Kanat ja kukot, Joutsen ja Norsut. Griegissä riehuvat taas pukit ja vuorenpeikot.
Osallistavuus tulee mukaan siinä, että lapset myös itse esittävät ja laulavat kulloistakin satua.
Kansansaduista säveliksi -sarjan neljässä osassa seikkailevat Kettu ja korppi (rytmi), Kolme pukkia (melodia), Leijona ja hiiri (dynamiikka) ja Jänis ja kilpikonna (tempo).
– Esimerkiksi pukit ovat musikaalisia, ja jokaisella pukilla on omat sävelensä: do, re ja mi. Näistä pukki-sävelistä rakennetaan melodianpätkiä. Ja Leijonassa ja hiiressä leikitään dynamiikalla: mennään hiljaa piano pianissimossa, kiihdytetään crescendon kautta forte fortissimoon ja taas vaivutaan alas diminuendossa. Samalla lapset oppivat huomaamattaan italiaa, Anna-Maaria Varonen sanoo.

Varonen sanoo ammentavansa pedagogiassaan etenkin unkarilaiselta säveltäjämestarilta Zoltán Kodályltä.
– Hän teki valtavasti töitä musiikkipedagogian eteen ja hänen tunnuslauseensa innoittaa minuakin: Musiikki kuuluu kaikille!

Musiikin peruselementit ja sadut yhdistyvät Anna-Maaria Varosen Kansansaduista säveliksi -sarjan aikana. – Eskari-ikäiset ovat loistavaa yleisöä: valtavan kiinnostuneita ja vastaanottavaisia, mutta samalla suoran kriittisiä, Varonen kiittelee. Yleisönä torstain satuhetkessä olivat muun muassa Lauri Suilamo (vasemmalta), Edvin Zatsepilin, Säde Ketokoski, Elizaveta Fedotova, Benjamin Omerovic, Wiljami Vaara ja Dmitri Dimitrijev. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Suurta vaihtelua ja piristystä!

Ollikkalan päiväkodissa työskentelevä Liisa Karlsson sanoo, että Kansansaduista säveliksi -sarja on tuonut Ollikkalan päiväkotiin hurjan määrän piristystä.
– Tämä viikko on ollut niin suurta vaihtelua ja piristystä! Yli vuoteen ei olla päästy minnekään, kaikki on jouduttu perumaan, Karlsson kiittelee.
Eikä piristys ole ollut pelkästään lasten yksinoikeus. Anna-Maaria Varosen vierailu on kontaktien minimoimiseksi keskittynyt kuluneella viikolla vain Ollikkalaan, joten musiikki- ja satuelämyksiä on ollut neljänä päivänä peräkkäin.
– Lapset pääsivät äärettömän hyvin sisälle aiheeseen ja olivat hyvin kiinnostuneita sekä saduista, musiikista että instrumenteista. Tuokiot ovat olleet mieluisia myös meille aikuisille, ja olemme oppineet musiikkipedagogian mahdollisuuksista paljon, Karlsson jatkaa.
Vierailun anti ei jää pelkästään muistojen varaan. Varonen kertoo koostaneensa sarjastaan tietopaketin, jota päiväkodeissa voidaan käyttää vierailun jälkeen.
– Sen avulla voimme syventää teemoja ja jatkotyöstää materiaaleja. Voimme jatkaa satuja tyyliin, että kuinkas sitten kävikään? Sadut jäävät elämään, Karlsson sanoo.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments