60 vuotta täyttävä Elina Suonio-Peltosalo kannustaa nuoria perheen perustamiseen

0
Perhe on Ellina Suonio-Peltosalolle tärkeä. Keltaiset haalarit ovat olleet hänellä lapsena, ja ne ovat olleet myös jälkikasvun käytössä. Leo taas vie lenkille ja luontoon.

– Jokainen kohtaaminen on erityinen, ja kaikki voi mennä pieleen väärän ilmeen, eleen tai sanan takia. Aistien pitää olla auki, eikä omia fiiliksiään saa purkaa muihin, sanoo Elina Suonio-Peltosalo.

Nämä opit ovat päteviä sekä työssä sairaanhoitajana että aikaa vievässä harrastuksessa, salolaisessa kunnallispolitiikassa.

Viime vuoteen asti Suonio-Peltosalo työskenteli Salon sairaalassa kirurgian vuodeosastolla ja syöpäpoliklinikalla. Tämän vuoden alusta hän on toiminut päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. Heitä on 8 000:n työntekijän sairaanhoitopiirissä seitsemän.

Suonio-Peltosalon työmaata ovat psykiatria Salossa ja Uudessakaupungissa sekä sairaanhoitopiirin päivystys Tyks Akuutti.

– Työtahti on sairaaloissa kova. Korona lisää painetta työpaikalla, mutta moni on myös huolissaan siitä, altistuuko työssään ja tuoko koronan kotiin.

Kuormitus ja uupumus tulevat tutuksi, kun kollega saattaa soittaa puolentoista tunnin mittaisen itkuisen puhelun.

– Työyhteisössä pitää olla venttiili, jolla ylikuormittumisen painetta puretaan. Muuten ajaudutaan siihen, että ihmiset eivät enää puhu toisilleen. Kaikesta pitää voida puhua. Yhteisön pitää itse hakea ratkaisuja, ja siinä tarvitaan apua, Suonio-Peltosalo sanoo.

Elina Suonio-Peltosalo syntyi Perniön Tuohitussa, maatilalla, joka on nykyään veljen hoidossa.

– Isä oli sodat käynyt mies, ja äiti tuli evakkona Karjalasta kahdeksanvuotiaana. Isä oli viisikymppinen, kun he menivät naimisiin. Työnteko iskostettiin lapsiin, ja se, että kaikki säästetään pahan päivän varalle. Nuorena se nauratti, mutta oppi on mennyt perille.

– Harrin kanssa menimme naimisiin 1987, kun valmistuin sairaanhoitajaksi. Oli selvää, että asetumme Salon seudulle.

Peltosalot asuivat ensin Valhojalla ja muuttivat myöhemmin Perniöön hevosharrastuksen takia. Heillä on kolme lasta. Lastenlapsia on neljä.

– Laajennetussa perhepiirissä pyydetään ja tarjotaan apua, kun sitä tarvitaan.

– Kannustan nuoria ihmisiä perheen perustamiseen. Syntyvyyteen voi vaikuttaa. Perhepolitiikan pitää olla sellaista, että äidit eivät jumitu kotiin ja jää jälkeen palkoissa ja eläkkeissä. Äitien ei pidä ottaa liian suurta osaa perheessä. Isillä on tärkeä rooli arjen pyörittämisessä.

Kokoomuslainen Suonio-Peltosalo on ollut mukana kunnallispolitiikassa 2000-luvun alkupuolelta asti: ensin kaksi valtuustokautta Perniössä, uutta Saloa rakentaneessa järjestelytoimikunnassa ja siitä eteenpäin kuntaliitoksen jälkeisen Salon valtuustossa. Hän on myös kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Suonio-Peltosalo sanoo oppineensa politiikassa paljon itsestään ja muista. Hän kuvaa itseään maltilliseksi ihmiseksi, joka ”ei ensimmäisenä huuda omaa mielipidettään”; on tärkeää osata kuunnella.

Tunteet ovat Suonio-Peltosalon mielestä rikkaus ja voimavara, eikä häntä haittaa, vaikka välillä ääntä korotettaisiinkin – kunhan pysytään asiassa.

– Työkaverit ovat sanoneet, että olen positiivinen ja löydän aina uuden polun. Katkeruus ja negatiivisuudessa vellominen eivät sovi minulle.

Vanhuspalvelut ovat yksi suurista puheenaiheista sote-uudistuksen alla. Salossa selvitetään Kukonkallion ja Hintan hoivakotien kunto kevään aikana, ja sen jälkeen on määrä ratkaista, miten mahdollinen uusi hoivakoti toteutetaan.

Yksityiset rakentavat jo keskustan tuntumaan, mutta sinne kuuluu Suonio-Peltosalon mielestä myös kaupungin oma toiminta.

– Vanhuspalveluita pitää keskittää kaupungin keskustaan, jotta hoivakoteihin saadaan henkilökuntaa ja logistiikka toimii, sanoo Suonio-Peltosalo.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen kunnan suurimmat vastuut ovat varhaiskasvatus ja perusopetus.

– Jos päiväkoti ja koulu ovat lähellä, se on etu, mutta joka kylässä niitä ei voi olla.

– Esimerkiksi Perniön uudesta koulusta keskusteltaessa minulle oli selvä, että jostain tulee myös luopua.

Kun uusi Kirkonkylän koulu valmistuu, Saurun koulu ja Puolukkapuiston päiväkoti suljetaan.

Parinkymmenen politiikkavuoden aikana Suonio-Peltosalo on törmännyt monenlaisiin toimintatapoihin, myös hyökkääviin ja häikäilemättömiin.

Tänä keväänä hänen johtamansa kaupunginhallituksen taloustyöryhmä sai valmiiksi raportin, jota käytetäänstrategia- ja talousohjelmatyössä.Työryhmän mukaan tulojen ja menojen sopeuttamien ja talouden tasapainottaminen ovat seuraavan valtuustokauden suurin haaste.

– Asioita ei pidä tarkastella vain omasta näkökulmasta. Taloustyöryhmässä keskustelu oli avointa ja maltillista, mutta ryhmän ulkopuolelta tuli kylläkin viestejä, miten johonkin asiaan ei voi sitoutua, Suonio-Peltosalo kertoo.

– Kaupunginhallituksessa työskentely on kuppikuntaistunut. Vaikka olisi mielestään oikeassa, ei sitä pidä kaataa toisten päälle, vaan kuunnella muita. Parasta tulosta saadaan aikaan, kun tehdään yhdessä.

Suonio-Peltosalo on ehdokkaana kesän kuntavaaleissa.

– Uusia valtuutettuja tulee kouluttaa tilanteeseen sekä sitouttaa päätöksentekoon talouden ja strategian edellyttämällä tavalla. Uudet päättäjät tuova tuoreutta ja kokemus vakautta. Kilpailu kärkipaikoista tulee olemaan kovaa.

– Matkalla oppii. Päämäärä ei ole ainoa tavoite, Suonio-Peltosalo neuvoo.

Syntymäpäivää vietetään pienessä piirissä. Korona estää niin juhlat kuin matkat.

60 vuotta: Elina Suonio-Peltosalo

Syntynyt: 20.4.1961 Perniössä
Ammatti: erikoissairaanhoitaja, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu
Koulutus: Kipuhoitaja AMK
Nykyisiä luottamustehtäviä: Salon kaupunginvaltuuston jäsen, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsen, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja
Harrastukset: eläimet, luonto, avovesiuinti, kiinnostus ihmisiin ja yhteiskuntaan
​Motto: Päivääkään en vaihtaisi pois. Rakkaudesta elämään, jokainen päivä on lahja.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments