Katupölystä kohti siitepölyä

0
Pähkinäpensaan kukkiminen on siitepölytiedotus Norkon mukaan käynnissä Lounais-Suomessa. Lepän kukinnasta odotetaan voimakasta, kuten myös myöhemmin kukkivan koivunkin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Siitepölytiedotus Norkon mukaan lepän siitepölymäärä kasvaa Salon seudulla keskiviikon vähäisestä kohtalaiseksi jo torstaina. Myös pähkinäpensaan kukinta on alkanut maan eteläosissa, mutta sen siitepölymäärät ovat vähäisiä. Lisäksi sade laskee aina ilman siitepölymääriä.
– Pähkinäpensaan kukinto on jo heikkenemässä. Koivun kukinnan alkamista saadaan odotella vielä muutama viikko, Turun yliopiston ja ilmatieteenlaitoksen yhdessä tuottaman siitepölytiedotus Norkon projektitutkija Sanna Pätsi sanoo.
Ennusteissa sekä paju että koivu tulevat kukkimaan tavallista voimakkaammin.
– Lepän voimakas kukinto johtuu viime kesästä, jonka lopulla leppä teki jo norkkonsa kevättä varten odottelemaan lämpimiä säitä. Siksi leppä kukkiikin aina aikaisin, vaikka sataisi lunta.

Koivun kukinta ei ole alkanut Lounais-Suomessa, mutta Keski-Euroopassa kyllä: sieltä voi Pätsin mukaan tulla kenties jo perjantaina kaukokulkeutumina koivun siitepölyä.
– Ennuste koivun runsaasta kukinnasta perustuu Luonnonvarakeskuksen tekemiin norkkolaskelmiin. Luken mukaan koivuissa on tosi paljon norkkoja. Tänä vuonna ei myöskään ole pitkää väliaikaa lepän ja koivun kukkimisten välillä, mikä helpottaisi oirehtivien olemista, Pätsi kertoo.
Lepän kukinta jatkunee Lounais-Suomessa vielä parisen viikkoa, mutta se on vasta alkamassa pohjoisemmassa; niinpä pohjoistuulen mukana lepän siitepölyä voi ajoittain kulkeutua eteläänkin, vaikka kukinta olisikin Etelä-Suomessa jo ohitse.
– Niinpä vaikuttaa siltä, ettei tämä kevät ole allergikoille paras mahdollinen, Pätsi sanoo.

Koivun jälkeen tulevat allergikkoja kiusaamaan vuorostaan heinät. Heinien vaikutus alkaa toukokuun loppupuolella ja on voimakkaimmillaan heinäkuussa.
Heinien lisäksi kesäkuun alkupuolelle kukkivat yleensä niin männyt kuin kuusetkin. Molemmat levittävät ympärilleen paljon keltaista siitepölyä, jopa niin, että siitä on alkukesän tuomille terassimaalareille usein työtä hidastavaa riesaa.
Vaikka männyn ja kuusen siitepöly näkyy eniten, siitä on allergikoille vähiten haittaa:
– Hyvin harva ihminen on kuitenkaan männylle tai kuuselle allerginen, vaikka se näkyykin pinnoilla ja vedessäkin selvästi. Tänä vuonna Luonnonvarakeskus ennustaa voimakasta kuusen sekä myös männyn kukintaa, mikä tapahtuu samaan aikaan, Pätsi sanoo.

Projektitutkija Pätsin vinkit siitepölystä kärsiville, tavanomaisen lääkehoidon lisäksi, ovat välttää ikkunat auki tuulettamista kukintoaikaan ja yrittää huolehtia, ettei siitepölyä pääse kulkeutumaan sisätiloihin.
– Sisälle mennessä kannattaa ravistaa vaatteet ulkona ja poistaa niissä oleva siitepöly. Ennen nukkumaan menoa voi myös huuhdella hiuksensa, ettei niissä oleva siitepöly siirry tyynyyn yöunta häiritsemään, Pätsi sanoo.

 

Kasvomaskista apua myös siitepölyä vastaan

Koronapandemian myötä kasvomaskeista on tullut Suomenkin katukuvassa normi, eikä maskin käyttäjiä katsota enää pitkään. Yliopiston Apteekin tietopalvelupäällikön, proviisori Katariina Lehtisen mukaan laadukas kasvomaski auttaa myös allergiaoireisiin.
– FFP2-luokan maskin käytöstä voi olla lisähyötyä allergikoille, sillä kyseinen maskityyppi suodattaa siitepölyhiukkasilta pääsyä nenän limakalvoille, Lehtinen sanoo.
Kyseinen maskityyppi ei ole se halvin ja tavallisin, ja Lehtinen muistuttaakin, että kannattaa tarkistaa maskin malli huolellisesti, jos haluaa sen auttavan myös allergiaoireisiin.
– Allergia- ja astmaliittokin suosittelee kyseisen maskin käyttöä.
Lehtisen mukaan korona on lisännyt maskien käyttöä allergisiin vaivoihin.
– Jonkin verran näiden käyttö yleistyi jo viime keväänä, nyt varmasti vielä enemmän kun maskien käyttöön on koronan takia totuttu. Itse ainakin suosittelen, jos muut allergisiin oireisiin tarkoitetut paikallisvalmisteet eivät auta tarpeeksi, Lehtinen sanoo.

Allergiaoireisiin on tarjolla laaja kirjo lääkinnällisiä tuotteita, kuten antihistamiinit, nenäsuihkeet, silmätipat, nenäöljyt ja nenähuuhtelukannut.
– Ensisijainen hoitomuoto oireisiin ovat paikallisvalmisteet. Nenän tukkoisuuteen ja aivasteluun ensisijainen ja Käypä hoito -suosituksen mukaan ovat kortisonisuihkeet, allergisiin silmäoireisiin on antihistamiinisia silmätippoja, ja molempiin edeltäviin auttavat myös antihistamiiniset tabletit, Katariina Lehtinen sanoo.

Allergia on elimistön reaktio allergeeniin

Joka viides kärsii siitepölyallergioista

Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia.
Allergialiiton mukaan joka toinen suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämässään allergiaoireista.
Allergia on elimistön poikkeava tapa reagoida erilaisiin aineisiin, allergeeneihin, joka on tavallisesti valkuaisaine. Kun ihmisen elimistöön pääsee vieraita aineita, kuten viruksia, bakteereja tai myrkyllisiä aineita, elimistö alkaa puolustautua.
Allergisen ihmisen elimistö tulkitsee vieraaksi aineeksi esimerkiksi siitepölyn, eläinpölyn, jonkin ruoka-aineen tai jonkin muun aineen ja alkaa puolustautua sitä vastaan.
Allergian oireita on useimmiten nenässä, kurkussa, silmissä, ihossa tai vatsassa.
Oireet voivat olla allergiasta riippuen esimerkiksi nuhaa ja yskää, silmien vuotamista, iho-oireita tai vatsavaivoja.
Allergiaa voidaan hoitaa allergialääkkeillä ja siedätyshoidolla.
Lähde: Allergialiitto

Tervaleppä kukkii tänä keväänä voimakkaasti. Lepän siitepölymäärä on Lounais-Suomessa kasvussa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Siitepölytiedotus Norkon ennuste näyttää, että lepän siitepölyn määrä on nousemassa vähäisestä kohtalaiseksi Salon seudulla.
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments