Korona ei hidastanut dopingtestausta – maajoukkuehiihtäjälle testit ovat arkipäivää

0
Aitajuoksija Lotta Haralan dopingkäry tuli julki vasta Haralan toimintakiellon päätyttyä. (Kuva: TS-arkisto)

Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) dopingtestausmäärät eivät laskeneet oleellisesti koronavuonna 2020.

SUEK teki poikkeusoloissa yhteensä 2 599 dopingtestiä. Testeistä 56 prosenttia oli kilpailun ulkopuolisia testejä ja 44 prosenttia kilpailutestejä.

Eniten testatut lajit olivat yleisurheilu (254), jääkiekko (191), maastohiihto (162) ja jalkapallo (160). Harrastajamääriin suhteutettuna eniten testattiin voimanostossa (111) ja amerikkalaisessa jalkapallossa (100).

Dopingrikkomuksia oli seitsemän, joista kaksi oli testistä kieltäytymistä. Eli testeistä joka 520. oli positiivinen.

Koronavuoden suurin dopingkohu paljastui vasta vuoden 2021 tammikuussa. Aitajuoksija Lotta Harala oli jäänyt kiinni piristeistä elokuussa Espoon GP-kilpailun yhteydessä. Harala asetettiin kolmen kuukauden toimintakieltoon 13. lokakuuta 2020 ja hän vapautui siitä 12. tammikuuta 2021. Asia tuli julkisuuteen vasta toimintakiellon päätyttyä.

SUEK kuitenkin tutki, että rikkoiko Harala toimintakieltoaan. Asia on siirretty kurinpitolautakunnalle, jonka ratkaisua odotellaan julkisuuteen.

Perniöläislähtöiselle maajoukkuehiihtäjälle Lauri Vuoriselle dopingtestaus on arkipäivää.

– Jos lasketaan kaikki veripassitestit ja vastaavat, olen ollut testattavana useita kymmeniä kertoja. Muutamana viime vuonna testimäärät ovat kasvaneet, kun olen kiertänyt säännöllisesti maailmancupin osakilpailuja, 26-vuotias Vuorinen kertoo.

Vuorinen on joutunut määrittelemään vuorokaudessa tietyn tunnin ja osoitteen, jolloin hänen pitää olla testaajien tavoitettavissa. Testaajat tekevät Vuoriselle kotikäyntejä ”silloin tällöin”.

– Kilpailuissa testit tulevat aina sikäli yllättäen, että esimerkiksi SM-kilpailuissa tai Suomen cupissa ei aina automaattisesti testata esimerkiksi mitalisteja. Välillä testiin valitaan arvalla, vaikka ei sijoittuisikaan aivan kärkipäähän.

Toinen maajoukkueurheilija, Someron Esan seiväshyppääjä Tommi Holttinen, ei kuulu Vuorisen tavoin testauspooliin, eli hänen ei tarvitse ilmoittaa olinpaikkaansa testaajille.

Holttinen kertoo, että häntä on testattu uran aikana noin kymmenkunta kertaa niin kotikäynneillä kuin kilpailujen jälkeen.

Vuorisella tai Holttisella ei ole jäänyt uran aikana mieleen mitään erityistä testitilannetta.

– Ulkomailla käytännöt ovat hieman erilaiset, mutta sielläkin testaus on mennyt sujuvasti, Vuorinen paljastaa.

– Olen kuullut tarinoita tapauksista, joissa näytteen antaminen on onnistunut vasta yön jälkeen. Minulle ei vielä ole sellaista sattunut, Holttinen kertoo.

Salolaisia liigajoukkueita LP Viestiä ja Vilpasta testataan satunnaisesti. Koripallossa tehtiin viime vuonna 93 testiä ja lentopallossa 73 testiä.

Vilppaan joukkueenjohtajan Keijo Poutiaisen mukaan edellisen kerran pelaajia joutui testiin muutama viikko sitten Salohallissa pelatun puolivälieräottelun Vilpas–Lahti Basketball jälkeen.

– Yleensä testejä on muutaman kerran kaudessa, joskus myös kesäkaudella, Poutiainen kertoo.

LP Viestin päävalmentaja ja urheilutoimenjohtaja Tomi Lemminkäinen on nähnyt yli 20 vuoden päävalmentajauransa aikana testaustapojen muutoksen.

– Aiemmin testejä oli pelkästään otteluiden jälkeen. Viimeiset 4–5 vuotta testaajat ovat käyneet myös harjoituksissa, aika usein vielä kesällä tai juuri ennen kauden alkua.

LP Viestin pelaajia testataan Lemminkäisen mukaan ”muutaman kerran kaudessa”. LP Viestin viimeisin testaus osui Kuusamoon keskelle mestaruusjuhlia.

Suekilla on tieto LP Viestin harjoitus- ja otteluohjelmasta, jotta testaajat osaavat tulla oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Kerran LP Viestille on myös käynyt harvinainen tilanne, jossa pelaajan antamasta näytteestä ei saatu tulosta. Pelaajan ei kuitenkaan tarvinnut mennä enää uusintatestiin.

Eemeli Salomäen värikkääseen uraan on mahtunut myös kolmen kuukauden kilpailukielto dopingrikkomuksesta, jonka hän kärsi loppuvuonna 2010.

Lentopalloilija Väyrynen myönsi heti kärynsä

Salon seudun seurojen urheilijoiden dopingkäryt ovat olleet harvinaisia.

Joulukuussa 2004 Piivolleyn lentopalloilija Johan Väyrynen jäi kiinni kannabiksen ja anabolisten steroidien käytöstä. Dopingin käytön välittömästi myöntänyt Väyrynen sai kahden vuoden kilpailukiellon.

Vuonna 2010 Someron Esan seiväshyppääjä Eemeli Salomäki jäi kiinni diureetin eli nesteenpoistoaineen käytöstä, joka toi kolmen kuukauden kilpailukiellon.

Salomäki oli ostanut kiellettyä ainetta sisältäneen lääkkeen Barcelonasta EM-kisojen yhteydessä. Asiasta teki poikkeuksellisen se, että Salomäen käyttämä aine oli virheellisesti merkitty sallituksi aineeksi silloisen Antidopingtoimikunnan (ADT) oppaaseen.

Dopingtestitilasto 2020

Suomen urheilun eettinen keskus teki vuonna 2020 yhteensä 2 599 dopingtestiä, joista 2 439 oli kansallisen testausohjelman piirissä.
Testeistä 1 462 oli kilpailun ulkopuolisia ja 1 137 kilpailutestejä.

10 testatuinta lajia:
Yleisurheilu 245
Jääkiekko 191
Maastohiihto 162
Jalkapallo 160
Voimanosto 111
Am. jalkapallo 100
Koripallo 91
Salibandy 85
Käsipallo 81
Fitness 79

Testauksen piirissä on yhteensä 86 lajia.

Dopingrikkomukset vuonna 2020

  • Yhteensä seitsemän rikkomusta, joista kolme fitnessissä, kaksi amerikkalaisessa jalkapallossa sekä yksi biljardissa ja yleisurheilussa.
  • Neljästä rikkomuksesta tuomittiin neljän vuoden toimintakielto. Kahdessa syynä oli anaboliset aineet ja kahdessa testistä kieltäytyminen.
  • Kolmesta rikkomuksesta tuomittiin kolmen kuukauden toimintakielto. Kahdessa syynä olivat piristeet ja yhdessä kannabinoidit.
  • Vuonna 2019 dopingrikkomuksia oli neljä ja vuonna 2018 kymmenen.
    Viimeisen viiden vuoden aikana yli kolmannes dopingrikkomuksista (13/38) on tullut fitnessistä.