Lupauksen mukaan

0

REIMA SUOMI. Salossa on hieno ystävyyskaupunki Wuhanista kopioiden mukailtu tunnuslause “Salo – joka päivä parempi”. Wuhanissahan iskulause on muotoa ”Wuhan – joka päivä erilainen”.

Erilaisiahan nämä ovat. Salon iskulause sisältää arvolupauksen – pelkäänpä, että katteettoman. Wuhanin iskulause tyytyy enemmänkin toteamaan tosiasian.

Jos koronavirus on lähtöisin Wuhanista, tämä heidän ”tuotteensa” käyttäytyy tosiaankin aivan kuten kaupungin iskulauseessakin luvataan. Toimitettu iskulauseen mukaan, jos kohta ei tilattu.

Tilastoja ja uutisia lukemalla tuntuu lähes mahdottomalta hahmottaa koronavirukselle joitain säännönmukaisia ominaisuuksia.

Jo oireiden kirjo vaikuttaa todellakin jokaisella erilaiselta. Oireluettelosta löytyy kaikkea väsymyksestä ihottumiin ja ripuliin saakka.

On kerrottu, että tosiasiallinen sairastaminen voi tosiaan sisältää mitä erilaisimpia olomuotoja ja tulemia: monille tauti on nähtävästi oireeton ja jää diagnosoimatta, mutta toisaalta tauti on dokumentoidusti tappanut maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa ihmistä. Mitä kaikkea siihen väliin mahtuu, on epäselvää, ja todellisuus voi aueta vasta pitkän aikavälin aikana.

Erilaisuudessa löytyy myös tilastoinnissa. Silmämääräisesti katsoen kauniimpia tilastokäyriä tuottavat niinkin erilaiset maat kuin vaikkapa Hollanti ja Venäjä.

Sitten on niitä maita, joissa myllertää todella erikoinen taudin muoto: se ei tartu lainkaan viikonloppuisin eikä myöskään tapa. Näissä maissa viruskin laitetaan tottelemaan kalenteria.

Tosiasia maailmalla lienee, että tautitapahtumia jää enemmän kirjaamatta kuin mitä niitä kirjataan. Selvää on myös, että vaikeasti monisairailla lopullisen kuolinsyyn kirjaaminen jättää paljon vapauksia ja tulkinnanvaraa, jos nyt vaikka haluttaisiin jossain maassa vähätellä tai korostaa koronaviruksen tappavuutta.

Kaikkiaan korona ei näytä kunnioittavan elintasoa ja järjestäytynyttä lääketiedettä. Jopa sellaisissa maissa kuin USA tai Britannia koronavirus teki ja tekee yhä pahaa jälkeä, vaikka emme nyt ainakaan odottaisi sen johtuvan elintason ja resurssien puutteesta.

Vastaavasti suuri osa köyhää Afrikkaa näyttää välttyneen melko pitkälti koronaviruksen vitsauksilta – virallisesti. Todellisuus lienee jotain muuta.

Naapurimaissa, joiden voisi olettaa käyttäytyvän suurin piirtein samalla tavalla, erot voivat olla varsin yllättäviä: toisessa kuolleisuus on suurempaa, toisessa sairastuvuus. Samaan aikaan toisessa maassa käyrät osoittavat kohti lattiaa, toisessa kohti kattoa, ja viikon päästä jo toisinpäin. Tällaisia pareja ovat esimerkiksi Tanska ja Ruotsi sekä Hollanti ja Belgia.

Elämän monimuotoisuus koronaviruksen kanssa kertoo monista asioista. Tieteellisen tiedon saati konsensuksen tuottaminen tällaisesta nopeasta ja monimutkaisesta ilmiöstä on toivottoman hidasta.

Monesti kansalliset kulttuurit ja poliittiset tai muut tavoitteet ohittavat lääketieteelliset ja muut tieteelliset faktat.

Ihmiset käyttäytyvät arvaamattomasti sekä yksilöinä että massoina, ja heidän arvomaailmansa eivät useinkaan kohtaa.

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments