Mediatukityöryhmä esittää pysyviä tuotanto- ja kehittämistukia tiedotusvälineille

0

Mediatukityöryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoaville tiedotusvälineille alettaisiin myöntää pysyviä tukia, samaan tyyliin kuin muissa Pohjoismaissa.
Suurin tuki tulisi ehdotuksen mukaan ohjata toimitukselliseen tuotantoon eli käytännössä journalistisen työn kustannuksiin kuten palkkoihin ja freelancereiden palkkioihin. Lisäksi myönnettäisiin pienempi osuus kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin.
Kolmanneksi tukimuodoksi työryhmä esittää erityistä yhteisömedioiden eli kansalaismedian tukea. Tukea voisivat saada mediat, jotka tuottavat sisältöä maahanmuuttajataustaiselle yleisölle, tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä koskevan tuen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella.
Työryhmä ei tehnyt esitystä tukisummista tai tarkemmista tukikriteereistä.

Harakka ottaa asian esille hallituksessa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi kannattavansa esitystä ja aikovansa käydä raportin ehdotukset läpi hallituskumppanien kanssa. Tavoite on varata mediatuelle määrärahoja mahdollisimman pian, Harakka sanoi, mutta ei ottanut kantaa siihen, millaisista summista voisi olla kyse.
Työryhmän puheenjohtajana toiminut liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Sini Wirén sanoi, ettei työryhmässä tehty linjausta siitä, miten tukea hakevien yhtiöiden taloudellinen tilanne tulisi ottaa huomioon. Hakijoiden tulisi kuitenkin sitoutua journalististen eettisten periaatteiden noudattamiseen. Sen voisi tehdä esimerkiksi sitoutumalla Julkisen sanan neuvoston jäsenyyteen ja Journalistin ohjeiden noudattamiseen.
Tukien ulkopuolelle jäisi Yleisradio, jonka toimintaa rahoitetaan verorahoilla. Lisäksi ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi puolue- ja järjestömediat tai puhtaasti viihteelliset julkaisut.
– Tiettyyn puolueeseen tai poliittiseen agendaan liittyviä medioita ei lähtökohtaisesti tuettaisi, Wirén.
Uutistoimistot, kuten STT, olisivat sitä vastoin ainakin periaatteessa tukikelpoisia.
– Sitä ei ole raportissa poissuljettu. Lähtökohtaisesti uutistoimisto voisi myös hakea palkkatukea, Wirén sanoi.
Työryhmä pohti myös mahdollisuuksia, että uutismedian tilausmaksuja voisi vähentää verotuksessa tai että kulttuuriseteleitä voisi käyttää tilausmaksuihin. Näistä ei tehty esityksiä.

Demokratian tuki, ei yritysten

Työryhmän esitys on, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton mediatukilautakunta. Tuen kriteerit tulisi kirjata lakiin.
Työryhmässä mukana ollut Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoi, että toimia tarvitaan, koska poliittisten päätösten seurauksena median toimintaympäristö on heikentynyt rajusti. Aiemmat mediatuet poistettiin, tilattaville lehdille annettu arvonlisävapautus poistettiin, ja Postin jakelumaksut ovat nousseet tuntuvasti, hän listasi.
– Kymmenen vuoden aikana journalistien määrä on kaupallisessa mediassa pudonnut lähes 40 prosenttia, Aho kuvasi seurauksia.
Toimilla on vaikutusta myös demokratiaan, sillä samalla on noussut disinformaation määrä sosiaalisessa mediassa.
– Sen tavoite ei saada ihmisiä uskomaan valheisiin vaan saada heidät epäilemään kaikkea.
Ahon mukaan median tukia ei pidä katsoa yritystukena vaan tukena demokratialle.
– Demokratia ei voi toimia ilman mediaa, Aho sanoi.

Pohjoismaissa tukitaso selvästi Suomea korkeampi

Raportissa vertailukohteena ovat muut Pohjoismaat, joissa mediaa tuetaan selvästi avokätisemmin kuin Suomessa. Suorat tukisummat nousevat naapurimaissa kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa. Esimerkiksi Ruotsissa medialle myönnettiin entisten tukien lisäksi koronatukea noin 47 miljoonan euron edestä.
Työryhmässä oli mukana Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg, jonka mukaan tarve luotettavalle journalistiselle tiedolle on kasvanut, mutta samalla sen kustantaminen on käynyt yhä vaikeammaksi.
– Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen medialla on korkein arvonlisävero eikä lainkaan julkista suoraa tukea, Holmberg sanoi.
Viime vuonna valtio myönsi medialle 7,5 miljoonan euron edestä ylimääräistä tukea, jolla paikattiin koronakriisin aiheuttamaa mainostulojen hupenemista.

Nina Törnudd

STT

Kuvat:

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments