Ruutu kuittaa kulut – Koripalloliiton ja Sanoman mediasopimuksen tuotoilla maksetaan kymmenien tuhansien eurojen erotuomaripalkkiot

1
Salohalliin on päässyt kameramiesten lisäksi muutama onnekas katsoja. (Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Korisliigaa on pelattu joulukuusta lähtien ilman katsojia. Koriskuluttajan ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt pörssiyhtiö Sanoma Media Finlandin alaisuudessa oleva Ruutu-palvelu, joka on lähettänyt kaikki miesten liigaottelut suorina monikameralähetyksinä.

Sanoma ja Koripalloliitto solmivat monivuotisen mediasopimuksen viime kesänä. Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm on ollut tyytyväinen sopimuksen avauskauteen, vaikka koronaviruspandemian vuoksi muutamia suunniteltuja asioita on jäänyt tekemättä.

Palvelun tilaajien ja katsojien määrät eivät ole julkisia, mutta Westerholmin mukaan ”tavoitteessa on pysytty”.

– Meillähän ei ole aikaisempaa vertailupohjaa, Westerholm muistuttaa.

Ruutu-palvelusta on tullut viime vuosina Suomen laajin palloilukanava. Korisliigan lisäksi Ruutu lähettää muun muassa jalkapallon, lentopallon, pesäpallon ja salibandyn kotimaisten pääsarjojen ottelut.

Koripalloliiton ja Sanoman mediasopimus ei tuo rahaa liigaseurojen kassaan, vaan mediasopimuksen tuloilla katetaan liigaseurojen pelaamisen kustannuksia, kuten erotuomarikuluja ja muita operatiivisia kuluja.

Esimerkiksi tällä kaudella erotuomarikolmikolle maksettiin runkosarjassa 636 euroa palkkiota ottelua kohti. Välierissä summa nousee 840 euroon ja finaalissa 960 euroon. Korisliigan erotuomarit ovat työsuhteessa Koripalloliittoon, joten päälle tulevat vielä työnantajamaksu sekä päivärahat ja matkakulut. Normaalimittaisella kaudella puhutaan siis kymmenistä tuhansista euroista joukkuetta kohti.

Korisliiga asetti vuonna 2015 strategiseksi tavoitteeksi sen, ettei liigassa pelaaminen maksaisi seuroille mitään. Tavoitteen asettamishetkellä seurat maksoivat runkosarjassa erilaisia kuluja Westerholmin mukaan 33 000 euroa kaudessa.

– Tuolloin tavoite tuntui yltiöpäiseltä, Westerholm myöntää.

Kuusi vuotta myöhemmin ollaan siinä tilanteessa, että pelaamisen kulut pystytään kattamaan täysin kaupallisilla sopimuksilla. Eli tavoitteeseen on päästy.

– Rahaa ei seuroille jaeta, mutta sarjassa pelaaminen ei maksa seuroille enää mitään, Westerholm tiivistää viime vuosien suuren muutoksen.

Kun miesten Korisliigassa pelaa tällä hetkellä 12 joukkuetta, voidaan puhua yhteensä yli 300 000 euron vuosittaisesta erosta kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen.

– Tämä on vaatinut suuren työn, hän muistuttaa.

Liigaseurojen kulujen kattaminen Korisliigan yhteistyösopimuksilla on myös tehnyt seurojen taloustilanteesta tasa-arvoisemman.

– Se on sitten jokaisen oma valinta, paljonko he maksavat pelaajille tai valmentajille. Mutta muista kustannuksista seuran ei tarvitse enää huolehtia, Westerholm kertoo.

Kahdella edellisellä loppuun asti pelatulla kaudella Korisliiga maksoi kahdeksalle pudotuspelijoukkueelle menestyksen mukaan yhteensä 60 000 euroa bonusrahaa.

Tänä keväänä tuota rahaa ei enää jaeta, vaan se käytetään pudotuspelien erotuomarikuluihin.

– Se tuntui hölmöltä maksaa ensin bonukset ja sitten lähettää saman suuruinen lasku erotuomarikuluista. Teimme päätöksen bonuksen poistamisesta viime vuonna ja tämä on ensimmäinen kevät tällä systeemillä, Westerholm kertoo.

Miesten Korisliigan runkosarjaa typistettiin jo hyvissä ajoin 22 otteluun ja kauden kokonaiskestoa lyhennettiin muutamalla viikolla. Kuluva kausi päättyy viimeistään vappuaattona, kun se aiempina vuosina venyi lähes kesäkuulle.

Sen sijaan pudotuspelit pelataan täysimittaisena paras seitsemästä -järjestelmällä. Moni muu pääsarja, kuten lentopallon Mestaruusliiga ja jääkiekon Liiga lyhensi pudotuspelejä koronariskin vuoksi.

Westerholm ei halua ottaa kantaa siihen, olisiko pudotuspelejä lyhennetty ilman voimassa olevaa mediasopimusta.

– Oleellisinta oli kauden kokonaiskeston lyhentäminen. Halusimme myös tuoda mahdollisimman paljon lajia näkyville. Siihen taas liittyy otteluiden rytmittäminen eri päiville ja eri alkamisajoille.

Esimerkiksi miesten välieräsarjojen Seagulls–Vilpas ja Pyrintö–Karhubasket kolme ensimmäistä ottelua pelattiin eri päivinä.

Keskiviikkona parit pelataan samana päivänä, mutta niin, että Kauhajoen ottelu alkaa puoli tuntia aiemmin (klo 18) ja Salon ottelu puoli tuntia myöhemmin (klo 19), jotta katsojat voisivat seurata kummankin ottelun ratkaisuhetket ilman päällekkäisyyksiä.

Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi

Vihiniemi: Selkeä askel eteenpäin

Vilppaan toiminnanjohtaja ja Korisliigan johtoryhmän puheenjohtaja Marko Vihiniemi on hänkin ollut tyytyväinen Koripalloliiton ja Sanoman mediasopimuksen avauskauteen.

– Ehdottomasti. Sanomalla on iso koneisto takanaan ja sieltä tulee nopeasti videoklippejä, meemejä ja tarinaa. Selkeä askel eteenpäin, Vihiniemi kiittelee.

Mediasopimuksen konkreettisin asia, eli liigaseurojen kulujen kattaminen on Vihiniemen mukaan Vilppaallekin merkittävä asia, mutta ei niin merkittävä kuin pienemmän budjetin seuroille.

Seuraava kehitysaskel on, että media-ja muiden yhteistyösopimusten tuloja saadaan kohdennettua Korisliigan kehittämiseen.

– Se on varmaan kaikkien seurojen ykköstavoite, että sitä kautta liigaan satsattaisiin lisää esimerkiksi henkilöstöresursseja.

Vihiniemi myöntää, että laadukkaat monikameratuotannot saattavat näkyä ensi kauden yleisömäärissä, vaikka kokoontumisrajoituksia höllennettäisiin jo hyvissä ajoin.

– Pelko on niin kauan olemassa kun pandemia on läsnä. Mutta kun yleisöä saadaan taas ottaa halliin, niin se on seurojen ja liigan vastuulla luoda se fiilis, että halli on paras paikka aistia matsin tunnelmaa.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Jarkko Gustafsson
8 päivää sitten

Näyttää vahvasti siltä, että Vilpas on toistamiseen Suomen paras. Hyvä pohjatyö ja valmennus!