Suomessa on vain kaksi polkupyörätehdasta, ja toinen niistä on Salossa – haittatullijärjestelmä mahdollistaa toiminnan

0
Ville Iivonen kokoaa päivässä 10 sähköpyörää. Lopuksi hän tarkastaa, että pyörä toimii. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon Polkupyörätehtaassa on kiire. Tai kuten toimitusjohtaja Tapio Palomäki muotoilee.

– Voiko olla enemmän painetta? Ei voi.

Pyöräilykelit ovat täällä, mutta komponenttitilaukset ulkomailta olivat kolme kuukautta myöhässä koronapandemian takia. Alkuvuodesta asti odotetut laivakontit saapuivat viimein pääsiäisviikolla.

Palomäki kuvaa pyöräalaa haastavaksi. Valmistus perustuu komponentteihin, joista on koronan takia ollut pulaa jo yli vuoden. Osa alan tehtaista on suljettu, ja konttikuljetukset ovat viivästyneet sekä kallistuneet. Pyörien osia tuodaan sekä Euroopasta että Aasiasta.

Suomessa valmistetaan pyöriin ainoastaan pinnoja, heijastimia, ketjusuojia ja ohjaustangon tuppeja.

Sähköpolkupyörien kysyntä on vuodessa kasvanut huimasti. Niistä on tullut uusi menopeli työmatkoille ja vapaa-aikaan. Liikenteessä sähköpyörä on helppo havaita.

– Polkee löysästi, mutta menee lujaa. Harva haluaa hikoilla aamulla töihin mennessään, Palomäki toteaa.

Polkupyörätehtaan tuotannosta 80 prosenttia on sähköpyöriä ja 20 prosenttia aikuisten 3- ja 7-vaihteisia peruspyöriä. Viisi vuotta sitten tuotantoluvut olivat päinvastoin.

Yksi työntekijä pystyy valmistamaan päivässä 25 peruspyörää tai 10 sähköpyörää. Parhaillaan työntekijöitä on alle 10, mutta tarve on noin kaksinkertainen. Alan ammattitutkintoa ei ole, työhön opastetaan tekemällä.

– Haussa on nuoria tekijöitä, joilla on näppärät sormet ja jotka tuntevat muitakin työkaluja kuin näppäimistön. Sähköpyörät ovat peruspyöriä haastavampia tehdä. Piuhat vedetään rungon läpi ja niiden on myös toimittava, Palomäki sanoo.

Polkupyörän kokoaminen aloitetaan valmiina tehtaalle tulevasta rungosta. Sama työntekijä valmistaa polkupyörän alusta asti pakkauslaatikkoon saakka.

– Tämä on mielenkiintoista, mutta ei rakettitiedettä, Ville Iivonen sanoo ja tarkistaa, että juuri valmiiksi tullut pyörä toimii.

Tämän jälkeen hän valmistelee pyörän pakkauslaatikkoon sopivaksi.

Iivonen on työskennellyt polkupyörätehtaalla kaksi vuotta. Hänellä on putkiasentajan koulutus, mutta niitä töitä hän ei ole ajatellut nyt tehdä.

– Tämä on siistimpää ja sisätyötä.

Suomessa on enää kaksi polkupyörätehdasta

Salon Polkupyörätehdas aloitti toimintansa Tehdaskadulla vuonna 2013. Silloin Suomessa oli kolme alan tehdasta, nyt enää kaksi: Salo ja Suomen suurin valmistaja Helkama Hangossa.

– Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, samanlaisia pajoja on paljon. Ei tehdä miljoonapyöriä kuten Kiinassa, Salon Polkupyörätehtaan toimitusjohtaja Tapio Palomäki sanoo.

Eurooppalaista polkupyörätuotantoa turvaa EU:n haittatullijärjestelmä. Kiinalaisille sähköpolkupyörille on asetettu 84 prosentin ja peruspyörille 48 prosentin haittatulli.

– EU haluaa säilyttää polkupyörätuotannon alueellaan. Jos haittatullia ei olisi, meitäkään ei olisi. Polkupyörien valmistus työllistää ja suomalaisen työn laatu on hyvä.

Palomäki on tyytyväinen tänä vuonna voimaan tulleesta, pyöräilyyn kannustavasta veroedusta. Työsuhdepolkupyörä on verovapaa etu 1 200 euroon asti. Aikaisemmin työnantajan kustantama polkupyörä on ollut veronalaista tuloa.

Alkuaikoina Salon tehtaalla valmistettiin pyöriä 10 000–14 000 kappaleen vuosivauhdilla. Sitten tuli notkahdus, mutta Palomäki arvelee tänä vuonna päästävän jälleen 10 000 pyörään. Viime vuonna tehtaalta lähti 8 000 pyörää.

Tuplapotku-potkupyörät ja peruspyörät ovat olleet tuotannossa alusta asti. Vaihtelua tekemiseen tuovat uudet tuulet.

– Olen nähnyt yhden buumin, kun maastopyörä piti olla kaikilla 1980-luvun loppupuolella. Sitten tuli läskipyöriä ja yks kaks tulivat sähköpyörät.

Sähköpyörien osuus on pyöreästi viidennes kaikista myytävistä pyöristä. Vuosittain Suomessa myydään noin 270 000 pyörää, mutta vauhti on kiihtyvä.

Salossa valmistetaan polkupyöriä alihankintaperiaatteella muutamalle yhteistyökumppanille. Päämerkki on Solifer, jotka kaikki päätyvät liikemies Jari Komulaiselle, Palomäen pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille.

– Tehtaan toiminta alkoi siitä, kun lähdimme Jarin kanssa miettimään, miten valmistus onnistuu Suomessa. Kävimme kymmenissä polkupyörätehtaissa maailmalla katsomassa valmistusprosessia, hän muistelee.