Se on täytetty! Teemu Rannikko päätti uransa vaikeimman ja viimeisen kauden mestariteokseen

1
Teemu Rannikko oli vaikuttamassa merkittävällä tavalla sekä Salon että Joensuun ensimmäiseen koripallon miesten Suomen mestaruuteen. (kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Kun Salohallin summeri soi viimeisen kerran tällä kaudella, pallo oli kaikkia urheiluromantiikan sääntöjä noudattaen 40-vuotiaan Teemu Rannikon kädessä.

Rannikko löi palloa lattiaan ja huusi 25 vuoden mittaisen ammattilaisuransa ulos keuhkoistaan ennen kuin Vilppaan mestarijoukkue ryntäsi hänen päälleen.

Siihen hetkeen ei päättynyt pelkästään 1 012 virallista miesten ottelua sekä 200 nuorten ja aikuisten maaottelua kestänyt ura. Siihen hetkeen päättyi Suomen koripallohistorian parhaan pelintekijän, tärkeimmän mentorin ja poikkeuksellisen koripallomielen ura.

Uran päätös oli täydellinen.

Rannikko palasi parketille 13 kuukauden kuntoutuksen jälkeen vain reilu kuukausi ennen pudotuspelejä. Hän nousi kaikkien odotusten vastaisesti lähes loukkaantumista edeltävälle tasolleen, ja johdatti Vilppaan myös odotusten vastaisesti Suomen mestariksi ensimmäistä kertaa seurahistorian aikana.

– Se millainen vuosi tässä on ollut…mietin, että pystynkö koskaan enää pelaamaan ja pystynkö kuntouttamaan itseni vielä nelikymppisenä, Rannikko haki sanojaan.

– Olen monta kertaa sanonut, että jo se, kun pääsin vielä pelaamaan oli itselleni se iso juttu. Kun playoffsit alkoivat, en uskonut sataprosenttisesti mestaruuteen, Rannikko myönsi kyyneleet silmissä.

Rannikon uran viimeinen ottelu oli mestariteos. Hän jakoi 20 minuutissa kymmenen koriin johtanutta syöttöä, pääasiassa Jeremiah Woodille. Wood palkittiin finaalien arvokkaimpana pelaajan pitkälti Rannikon syöttöjen ansiosta.

Rannikko siis päätti uransa samalla tavalla millä hän sen rakensi – tekemällä muut pelaajat paremmaksi.

Rannikon viimeinen kausi oli kokonaisuudessaan raskas, mutta erityisen raskaita olivat sen viimeiset päivät.

– Sitä on vaikea selittää. Mietin tätä fiilistä ja nyt se on tässä. Olo on tyhjä ja helpottunut.

Erityiseksi mestaruuden teki se, että Rannikon isä Jari on Vilppaan kasvatti ja Salolla on Rannikon elämässä suuri merkitys.

– Katsomossa oli viisi elämäni tärkeintä ihmistä. Isä ja äiti ovat olleet aina mukana, vaimokin jo 26 vuotta. Sitten vielä lapset, Rannikko kertoi ja esitteli myöhemmin lasten piirtämiä tsemppikuvia isille.

Jari Rannikko seurasi poikansa juhlintaa myös kyyneleet silmissä.

– Sillä, että Teemu sai päättää uransa mestaruuteen omassa kasvattajaseurassani on minulle iso asia. Harvoin herkistyn katsomossa, mutta nyt herkistyin, isä-Rannikko kertoi.

– En jännittänyt silti yhtään sitä, mitä kentällä tapahtuu, vaan sitä, että kestääkö Teemun polvi, hän naurahti.

Teemu Rannikon neljä kautta Vilppaassa olivat lopulta menestys, vaikka kaksi kautta keskeytyi loukkaantumiseen.

– Olen saanut nauttia neljä vuotta tästä seurasta. Vilppaalla on paras organisaatio, parhaat fanit ja paras halli. Olen todella ylpeä, että saimme tuoda ensimmäisen mestaruuden tälle kaupungille.

– Erityisen ylpeä olen pelikavereista, jotka tekivät tämän mahdolliseksi.

Rannikko teki neljä vuotta sitten lupauksen, että huudattaa Vilpas Ultrasta vasta kultamitali kaulassa. Senkin lupauksen hän lunasti, kun Salohalliin rynnänneet kannattajat saivat huutaa kapteenin käskystä.

Rannikko ei pidä pitkää taukoa koripallosta. Ensi viikolla hän aloittaa huippuvalmentajatutkinnon.

– Sitä ennen pitäisi varmaan pari päivää juhlia… Oli tämä aikamoinen matka, Taikuri naurahti ja aukaisi koristossujen nauhat viimeisen kerran.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Mikko Katajisto
2 kuukautta sitten

Täytyy sanoa, että Salolla on Suomen paras koripallojoukkue, mutta samalla maan ylivoimaisesti paras koristoimittaja Juha Tuuna. Loistaavaa luettavaa! Kiitos Juha!