Paljasjalkaiset helsinkiläiset valitsivat eläkepäiviksi Salon – yksi asia hävettää heitä uudessa kotikaupungissa

4
Sinikka ja Jukka Mäkiselle terassi on toinen olohuone. Viime vuonna naapurin kanssa rakennettu katos pidentää terassin käyttöaikaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Aamupäiväkahvi terassilla lämpimien korvapuustien kera ei ole hassumpi tapa aloittaa päivä. Se tukee hyvin Sinikka Mäkisen joka-aamuista ajatusta: Taas ollaan hengissä!

Sinikka ja Jukka Mäkinen nauttivat kahvinsa pihalla Salon Ollikkalassa. Kun ilma lämpenee, ulkovajasta nostetaan patiolle lepolasset, grilli kuumenee ja pihalla viihdytään paljon.

Lähitienoolle lehahtaa grillistä makkaroiden ja lihan lisäksi silakoiden tuoksu.

– Harmittelin, kun Salossa ei ole kunnon kalastuspaikkoja. Yhtenä päivänä huoltomies seisoi aidan takana mukanaan ämpärillinen tuoreita silakoita, he ihastelevat välitöntä meininkiä.

Mäkiset muuttivat Mellunkylästä Saloon vuonna 2016 eläkepäivien viettoon. Kerrostaloasuminen, ainaiset jonot ja pitkät välimatkat eivät enää innostaneet paljasjalkaisia helsinkiläisiä.

– Piirsimme harpilla kartalle ympyrän sadan kilometrin säteellä. Kouvolaa, Heinolaa, Lahtea, mutta Saloon olivat hyvät kulkuyhteydet. Vanhemmilla on ollut mökki Perniössä ja äidin sukua on Halikossa, Jukka Mäkinen kertoo.

Koti on rauhallisen rivitalon päätyasunto, joka oli perushyvässä kunnossa ilman isoja remontteja. Esteetön kulku etupihalta läpi asunnon pienelle pihalle on haaveiden mukainen.

– Tässä voi asua pitkään. Kai joku meidät sitten korjaa jonnekin!

Pienellä pihalla on Sinikka Mäkiselle sopivasti puuhaa. Tähän tulee turvesäkkejä, joihin hän istuttaa kesäkurpitsaa ja yrttejä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Mennyt vuosi on ollut poikkeuksellinen kaikille. Normaalivuotena Mäkiset olisivat lomailleet lämpimässä, harrastaneet monipuolisesti sisäliikuntaa, viihtyneet teattereissa sekä konserteissa ja kyläilleet kavereiden kanssa. Myös kolmea lapsenlasta vaari ja mummi olisivat nähneet nykyistä useammin.

– Olemme tarkkoja. Kaupassa, apteekissa ja Alkossa on käyty maskien kanssa. Tuttuja on tavattu Helsingissä jalkakäytävällä ja pojan perhe on ollut tässä terassilla. Silloinkin on pidetty maskeja.

Ulkomaanmatkojen runsas mainonta lehdissä ja netissä on huomattu kyllä.

– Kun asiat selviäisivät. Ei vielä kesällä voi matkustaa, mutta ehkä syksyllä, Jukka Mäkinen haaveilee.

Korona harmittaa, mutta se ei ole vaikuttanut heidän elämäänsä.

– Pärjätään keskenään, viihdytään, eikä tapella paljon, 52 vuotta naimisissa ollut pariskunta naurahtaa.

Pienen pihan kukka- ja kasvimaat ovat Sinikka Mäkisen ilo. Hän rapsuttaa, istuttaa ja suunnittelee uusia istutuksia.

Ulko-ovessa on ystävällinen tervehdys. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Aktiiviset seniorit harrastavat keilausta, kuntosalia ja uimista. Kesällä pyöräillään ja tänä talvena on kuntopyöräilty kotona.

– Keilakassi on ollut vuoden valmiina. Heti kun tulee tieto, että pääsee pelaamaan, olen asemissa, Sinikka Mäkinen innostuu.

Salossa pariskunta löysi uudelleen koripallon, jonka seuraaminen Helsingissä oli hiipunut. Viidessä vuodessa Mäkisistä on sukeutunut Vilpas-faneja, jotka odottavat pääsyä Salohalliin huutamaan. Nyt pelejä seurataan televisiosta, eikä hiljaista ole silloinkaan. Varsinkaan, kun Sinikka Mäkinen on itsekin pelannut koripalloa ja hänellä on tuomarikortti.

– Me olemme virkeitä senioreja, jotka haluavat nauttia elämästä ja osallistua, ei koteloitua. Ihan tavallisia ihmisiä, Jukka Mäkinen sanoo.

Sinikka Mäkinen, 73, teki työuransa vakuutusalalla. Jukka Mäkinen, 76, jäi eläkkeelle lihamestarin tehtävistä.

He myöntävät olevansa moneen ikätoveriin verrattuna hyväkuntoisia eläkeläisiä.

– Tulevaa ei voi ennustaa, siksi otetaan päivä kerrallaan. Jos älli pysyy, niin kauan on hyvä, mutta jos se menee, tulee tahdottomaksi.

Toistaiseksi terveyspalveluja on tarvittu niukasti. Syitä hyvään kuntoon he eivät arvaile.

– Pärjätään keskenään, viihdytään, eikä tapella paljon, 52 vuotta naimisissa olleet Sinikka ja Jukka Mäkinen kertovat. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kun Mäkiset muuttivat Saloon, helsinkiläiset kaverit olivat vähän ymmällään. Että sinne sitten.

– Sitten he tulivat kylään ja huomasivat, että meillä on täällä saakelin kivaa, Jukka Mäkinen toteaa.

Myös muutamia helsinkiläisiä tuttavia on muuttanut Saloon ja sosiaalisina ihmisinä Mäkiset ovat tutustuneet varsinkin harrastusten kautta uusiin ihmisiin.

Kaupungin palveluille pariskunta antaa täydet pisteet.

– Ne ovat huippuhyviä. Ihmettelen, kun ihmiset valittavat. Ainoa, mitä kritisoin, on pääkatu. Sinne hävettää viedä vieraita, Sinikka Mäkinen tuhahtaa.

Turuntien ja Helsingintien varrella on useita huonokuntoisia rakennuksia, joille hän soisi tehtävän jotain. Vähintä olisi rakennusten maalaaminen.

– Saloa pitäisi saada enemmän myytyä maailmalle, esimerkiksi television kautta. Täällä on paljon hienoa näytettävää.

”Ihan tavalliset Mäkiset”

  • Sinikka Mäkinen, 73, eläkkeellä oleva vakuutusasiantuntija.
  • Jukka Mäkinen, 76, eläkkeellä oleva lihamestari
  • Muuttivat Helsingistä Saloon vuonna 2016.
  • Harrastavat keilailua, kuntosalia, uimista, pyöräilyä, matkustamista ja kavereiden tapaamista.
4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Susi
1 kuukausi sitten

Mua hävettää kaksi.

Hannu Heinonen
1 kuukausi sitten

Jos hävettää pariskuntaa ränsistyneet kiinteistöt pääkaduilla tai Mariankadun SSO:n kiinteistöt, niin on niitä hävennyt jo pitkään moni perussalolainenkin.

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  Hannu Heinonen

Totta ja se on vain rakennusvalvonnan selkärangattomuutta, uhkasakkoja kehiin. Bonuspuolue taitaa vedellä taustalla naruja eli kaupungin virkamiehet poliittisessa ohjauksessa.

Sidokset
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Kuinka moni valtuutetuista on sidoksissa S- tai K-ketjuun?