Sulku kurittaa kulttuurialaa

0
Salon Veturitallin näyttelyihin voi tutustua muutama ihminen kerrallaan, mutta muuta siellä ei tapahdu. Severi Pyysalo, Anders Jormin ja Markku Ounaskari esiintyivät taidemuseossa keväällä 2017. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Tällä viikolla julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön kysely vahvisti sen, mikä julkisuudessa on tullut jo voimakkaasti esille: kulttuurin toimiala on kärsinyt koronapandemiasta, ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa tekijöitä.

Kyselyn tuloksissa ei yllättänyt sekään, että korona on kohdellut kovimmin henkilöitä ja yrityksiä. Kulttuurituotteilla ei ole voinut käydä kauppaa, kun markkinat on suljettu osittain tai kokonaan.

Kunnallisille toimijoille ja säätiöille vaikutukset ovat olleet lievempiä. Lähes puolet yhteisöistä kertoi kuitenkin lomauttaneensa ja keskeyttäneensä palkanmaksun viime vuonna. Alan ammattilaisten toimeentulolle tämäkin on ollut kohtalokasta, sillä vastaavaa työtä ei ole voinut tehdä missään muuallakaan.

Pandemian aiheuttama epävarmuus vaikuttaa tulevaisuuden suunnitteluun. Mitä pitempään kulttuurisulku jatkuu, sitä lähempänä ollaan tilannetta, jossa vakiintuneidenkin toimijoiden pitää löytää yleisöään uudelleen.

Epävarmuuden ohella kyselyssä nousivat pintaan kokemukset rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta ja siitä, että taiteen ja kulttuurin merkitystä ei ymmärretä eikä alaa arvosteta. Tuntemukset ovat ymmärrettäviä. Toimijat ovat koko pandemian ajan korostaneet, että teattereissa ja konserttitiloissa pystyttäisiin järjestämään tapahtumia terveysturvallisesti.

Taloudellisista menetyksistä huolimatta koronassa nähdään muutakin kuin kurjuutta. Digitaalisissa toiminnoissa on kehitytty niin, että niistä arvellaan olevaan hyötyä myös tulevaisuudessa.

Esimerkiksi korona-aikana käyttöön otetut striimaukset eivät vastaa elävää esitystilannetta, mutta todennäköisesti ne ovat tulleet jäädäkseen. Kulttuurissakin voidaan toteuttaa hybridistrategiaa niin, että osa yleisöstä on paikalla, osa etänä ruutujen äärellä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on suunnitelma, jonka pohjalta yleisötapahtumia voitaisiin alkaa taas järjestää. Yli 50 hengen yleisö turvavälein ja etukäteen osoitetuin paikoin on mahdollinen, kun koko maassa epidemiatilanne on huomattavasti nykyistä parempi.

Tapahtumien herättämiseksi tässä voitaisiin käyttää valtakunnallisen mittarin sijaista alueellista, ehkä jopa paikallista harkintaa.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments