Trumpin varjo Helsingin yllä

0
Ukrainalaissotilaat syventävät poteroita ja kantavat ammuslaatikoita. Kriisi on jälleen kärjistynyt.

Venäjä on koonnut joukkojaan Ukrainan rajalle. Ilmassa on selvää kalashnikovien ja pahamaineisten Buk-ohjusten kalistelua. Se sopii Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Putinin kansansuosio on ollut pitkään laskusuunnassa.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitseminen ja kansan niskurointi mielenosoituksissa lienee saanut Putinin kaivamaan diktaattorien paljon käytetystä työkalupakista esille sen arsenaalin järeimpiin kuuluvan: ulkoisen viholliskuvan vahvistamisen.

Kun sisäpolitiikassa kuumenee, on parempi siirtää kansan huomio valtakunnan rajoille tai muihin ulkoisten uhkien luontiin. Se onnistuu valtiossa, jossa valtaapitävillä on muihin kanaviin verrattuna takanaan volyymiltään ylivertainen tiedotuskoneisto.

Venäjän vastaisten salaliittojen innovointi, sekaannuksen ja pelon lietsonta sekä muiden syyttely alkavat olla Venäjän johtoklikin normaalitoimenpiteitä, joilla perinteinen diplomatia on korvattu.

On käynyt selväksi, etteivät ainakaan Putin ja ulkoministerinsä, vuosia sitten lännen suosikki ja taitavana diplomaattina tunnettu Sergei Lavrov, enää välitä, mitä muualla Venäjän demokratian kulisseista ajatellaan.

On hyvä muistaa, ettei Putin selvästikään ole aikeissa lähteä Venäjän ruorista mihinkään vielä pitkään aikaan. Vastikään saatettiin duumassa loppuun irvokas näytelmä, jossa perustuslain muutoksella Putin mahdollisti vallassa pysymisensä vuoteen 2036. Valtaan takertuminen kuuluu sekin itsevaltiaiden vakiotemppuihin.

Itä-Ukrainan tilanne on huolestuttava ja altis räjähdyksille, joita voivat synnyttää molemminpuoliset provokaatiot. Venäjän oikeat joukot ja ne kuuluisat vihreät miehet ovat huseeranneet Itä-Ukrainassa ja Krimillä jo vuodesta 2014. Pitkään jäätyneenä muhinut kriisi on jälleen kärjistynyt.

Torstaina uutisoitiin, että Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjä uhkailee Ukrainaa jo avoimesti sodalla ja Ukrainan valtion tuholla. Se on vakavaa puhetta ulkoministeriltä.

On vaikea uskoa, että Putinkaan silti haluaisi avointa sotaa. Sitä EU, USA ja Nato eivät voisi katsella sivusta menettämättä kasvojaan ja uskottavuuttaan.

Putin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat keskustelleet puhelimitse jännityksen lieventämisestä Ukrainassa. Suomi on tarjoutunut isännöimään johtajien välistä tapaamista Helsingissä. Presidentti Sauli Niinistöllä on hyvät välit molempiin suuntiin.

Donald Trump ja Putin tapasivat Helsingissä vuonna 2018. Toivottavasti Trumpin massiivinen epäonnistuminen ei varjosta Helsingin mahdollisuuksia kokouspaikkana. Biden tietää, että tapaamista Helsingissä verrattaisiin taajaan edelliseen huippukokoukseen.

Kokeneelta Bidenilta olisi rohkea siirto päättää käyttää edeltäjänsä haparointia hyväkseen ja näyttää, miten Yhdysvaltain presidentin tulee Putinin tavatessaan toimia.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments