Tutkimus: Maaseutu tarjoaa hyvät puitteet elämälle Salon seudulla

9
Salon seudulla oltiin erityisesti tyytymättömiä maaseudun asukkaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa alueiden kehittämispäätöksiin ja maankäytön suunnitteluun. Arkistokuva: SSS/ Minna Määttänen.

Maaliskuussa julkistetun Maaseutuluotain-tutkimuksen tuloksissa on Salon seudulle sekä hyviä että huonoja uutisia. Varsinais-Suomessa maaseudun tilanteeseen ja kehitykseen ollaan tyytyväisempiä kuin Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen saman ajan tutkimuksissa.

Varsinais-Suomen sisällä kuitenkin huonoimpia arvosanoja tuli Salon ja Loimaan seuduilta. Salon seuduksi laskettiin tutkimuksessa Salo ja Somero.

– Ollaanko näillä alueilla kriittisempiä vai onko tilanne heikompi, sitä voivat paikalliset miettiä, toteaa projektitutkija Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta.

Hän poimii aineistosta asioita, joihin Salon seudulla erityisesti oltiin tyytymättömiä. Niitä ovat maaseudun asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa alueiden kehittämispäätöksiin ja maankäytön suunnitteluun.

– Myös maaseudun markkinointi asuinpaikkana ja kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille koettiin Salon seudulla heikommiksi kuin Turun seudulla, Saukkonen kertoo.

Kaikkein tyytyväisimpiä tutkimuksessa oltiin yleisesti maaseudun turvallisuuteen asuinpaikkana. Arkistokuva: SSS/Kirsi-Maarit Venepalo.

MAASEUDUN kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle ja maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus olivat asioita, jotka saivat korkeat arvosanat sekä koko Varsinais-Suomessa että Salon seudulla.

Kaikkein tyytyväisimpiä oltiin yleisesti maaseudun turvallisuuteen asuinpaikkana, mutta Salon seudulla tämä kohta poikkesi hieman huonompaan suuntaan.

Selvästi näkyvä ero oli maaseutualueiden sähköisten palveluiden saatavuudessa ja etätyömahdollisuuksissa. Ne olivat koko maakunnan valtteja, joihin ei kuitenkaan Salon seudulla oltu yhtä tyytyväisiä kuin muualla.

Joitakin asioita Salon seudulla nähtiin myös maakunnan keskiarvoa positiivisemmin. Sellaisia olivat erityisesti maaseudun arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön merkitys sekä kehittämisrahojen riittävyys maaseutualueilla.

Koko maakunnassa oltiin melko tyytymättömiä maaseutualueiden julkisten palvelujen saatavuuteen ja palveluyrittäjyyden tilaan.

 

Vuoden 2018 tilaston mukaan Varsinais-Suomen maatiloista yli puolen tuotantosuunta on viljanviljely, kun koko maassa se on noin kolmannes. Arkistokuva: Anne Savolainen.

TUTKIMUS tehtiin kyselynä valituille kohderyhmille. Mukana oli maatalous- ja muita yrittäjiä sekä erilaisia alueen kehittäjiä, neuvojia, päättäjiä ja yhdistystoimijoita. Vastauksia saatiin kaikkiaan 299.

– Kysely ei ollut rivikuntalaisille vaan sellaisille ihmisille, joilla on kokemusta maaseudun kehittämisestä, Pasi Saukkonen määrittelee.

Tavoitteena oli nostaa esiin maakunnan erityispiirteitä ja kehityskohteita, ja siinä onnistuttiin.

– Alueellisten toimijoiden tehtäväksi jää viedä tuloksia käytäntöön, Saukkonen sanoo.

Hänen mielestään Varsinais-Suomessa kannattaisi ottaa kehityskohteiksi erityisesti maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus ja maaseudun huomiointi maakunnan kehittämisessä. Ne saivat tutkimuksessa yleisesti huonot arvosanat.

– Heikoimmat arviot maaseudun huomioon ottamisessa tulivat maatiloilta ja muista maaseudun yrityksistä. Maaseudulla toivottiin sen näkemistä, että ollaan samassa veneessä ja maallakin on ihmisiä, yrityksiä ja osaamista. Maaseudun profiilia kannattaa lähteä nostamaan yhdessä.

ITÄ-SUOMEN yliopiston tutkijat saivat kyselyn suunnitteluun apua muun muassa Leader Ykkösakselista ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta. Paikallisten tahojen osallistuminen kuuluu Maaseutuluotaimen ideaan ja auttaa kysymään olennaisia asioita.

– Varsinais-Suomen tutkimukseen paikalliset toivat esimerkiksi sen, että alueiden erilaisuus maakunnan sisällä ja saaristo otettiin huomioon, Saukkonen kertoo.

Hän toteaa, ettei tunne maakuntaa itse hyvin, vaan katsoo tuloksia vertailun kautta. Vaikka kaikkeen ei olla tyytyväisiä, esimerkiksi Itä-Suomeen verrattuna maatilojen tilanne ei Varsinais-Suomessa näytä mitenkään huonolta.

– Jos jossakin säilyy viljelytoiminta Suomessa, niin Varsinais-Suomessa.

Vuoden 2018 tilaston mukaan Varsinais-Suomen maatiloista yli puolen tuotantosuunta on viljanviljely, kun koko maassa se on noin kolmannes.

Ilmasto on täällä viljelykselle hyvä, mutta maaseutu on muutenkin vahva.

– Yksi tutkimuksen huomio on maaseudun suuri merkitys Varsinais-Suomessa. Joka neljäs eli noin 120 000 ihmistä asuu maaseutumaisella alueella, Saukkonen sanoo.

Monipaikkaisuus ja korona-aikana lisääntynyt etätyö tarjoavat mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen. Arkistokuva: Mikael Rydenfelt.

KESÄLLÄ maaseudun väkimäärä kasvaa reilusti. Vapaa-ajan asutus tuo enimmillään heinäkuussa Varsinais-Suomen maaseutumaisille alueille jopa 70 000 ihmistä lisää.

Maakunnan suurin mökkikunta on Parainen, jossa oli yli 7000 yksityisten omistamaa kesämökkiä. Salo tulee toisena reilulla 6000 mökillä, joista kaksi kolmasosaa on ulkopaikkakuntalaisten omistamia.

Seuraavina tulevat Naantali ja Kemiönsaari noin 4000 mökillä. Kemiönsaareen mökit tuovat yli 3000 ulkopaikkakuntalaista.

Monipaikkaisuus ja korona-aikana lisääntynyt etätyö tarjoavat siis mahdollisuuksia maaseudun kehittämiseen.

Toinen mahdollisuuksien tarjoaja on siirtyminen fossiilitaloudesta kestävämpään yhteiskuntaan.

– Kestävyysajattelu tuli esiin myönteisessä kehittämishengessä, ei esteenä tai rajoitteena. Ehkä se vaikuttaa, että vesistöjen vuoksi Varsinais-Suomessa ympäristöä on ajateltu jo pitkään, Saukkonen sanoo.

Hän huomauttaa, että myös kestävyysajattelussa maaseudun ja kaupunkialueiden yhteistyö on tärkeää. Käytännön sovelluksia löytyy esimerkiksi uusiutuvasta energiasta, lähiruoasta ja lähimatkailusta.

Mikä tutkimus?

Tietotyötä, lähiruokaa ja peruspalveluja

  • Varsinais-Suomen Maaseutuluotaimessa kysyttiin tärkeimpiä eri alojen kehityskohteita.
  • Kärkeen nousivat seuraavat:
  • Paikkariippumattoman tietotyön edistäminen.
  • Työvoiman saatavuuden parantaminen.
  • Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen.
  • Lähiruoan saatavuuden edistäminen.
  • Vesien tilan parantaminen.
  • Hajautetun energiantuotannon ja uusiutuvien energiaratkaisujen edistäminen.
  • Maaseudun saavutettavuuden parantaminen ja peruspalvelujen turvaaminen.

Teksti: Arja Maunuksela. 

9 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Äänestäjä valitsee
8 päivää sitten

Kun maaseudun asukkaista yhä useampi on etätyöläisiä tai kaupungeissa työssä käyviä, heidän osuutensa pitäisi nousta myös kuntavaaleissa niiden tilallisten ohi, jotka jarruttavat maalle muuttoa, mökkeilyä, tonttien lohkomista ja uusien kulkuyhteyksien rakentamista.

Näin saadaan maankäytön suunnittelu rivakasti liikkeelle myös maaseudulla.

Mamma maalta 75
7 päivää sitten

Elävä maaseutu – elävä keskustaajama. Siinä nykypäivän slogani salolaisten käyttöön, kun ihmiset pääkaupunkiseudulta uusia asuinpaikkoja hakevat.

Pk-seudun lähialueet, esimerkiksi Klaukkala ja Nurmijärvi, ovat tontitettu hyvin tiiviisti ok-taloille. Salon seudulta löytyy väljyyttä ja hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin ja Turkuun. Esittelyyn myös Suomusjärvi ja Muurla Märynummen ja Halikon aseman rinnalle.

Marko
7 päivää sitten

Niin,täällä asuu ihan paljasjalkaisia salolaisiakin,vai tehdäänkö tästä joku helsinkiläisten eläkeläisten nukkumalähiö? Salon keskusta on oikein hyvä paikka asua,ei tee mieli pellon keskelle minkään motariliittymän viereen!

Keijo K.
7 päivää sitten
Reply to  Marko

On huomioitavaa, että kehitystä vastustavat usein henkilöt, jotka taas toisaalta ihmettelevät toisten vastustavaa toimintaa.

Jos mistä hyvänsä tulee Saloon veronmaksajia elävöittämään paikkakuntaa, niin paljasjalkainen vetää herneen nenäänsä. Yleensä työuran päätyttyä ihmisestä tulee eläkeläinen, joilla on kohtalaisestikin ostovoimaa, josta kaupunki saattaa hyötyä.

Miksi pitää vastustaa joidenkin halua elävöittää motarin läheisyyttä?

Marko
7 päivää sitten
Reply to  Keijo K.

Ei tässä mitään vastusteta, sinne saa muuttaa minne haluaa. Kerroinpahan vaan oman kantani. Muuta sinä sinne motarin viereen, minä en.

Mamma maalta 75
7 päivää sitten
Reply to  Keijo K.

Motarille pääsy on rampeilta helppoa jokaiselle autoilijalle, ja rampit ovat helpommin saavutettavissa kuin se Tunnin juna -kummajainen.

Marko
7 päivää sitten

Keskikaupungilta on helpompi mennä Tunnin junaan, jos menee rampille täytyy ajella aika kauas, vaikeammin saavutettava.

Asiassa on taas aika monta puolta, vai mitä? Ja Keijo, onko moottoritie hiljaisempi kuin Märyn tuulimyllyt?

Ett mää ihmettele
7 päivää sitten
Reply to  Marko

Näin se on. Mikä on toiselle lähellä, on toiselle kaukana, ja jokaisella tulee olla mahdollisuus valita asuako torin ympäristössä vai avarammalla maaseudun taajamassa.

Jonne
7 päivää sitten

Muistakaa sitten ajatella varttuvia lapsia kanssa. Jonnet eivät paljon pellolta liiku ilman apuvoimia.