Vilpas jäi kokonaan ilman pelitilannekoria toisella neljänneksellä – ilman Okko Järveä pelannut Karhubasket kavensi finaalien otteluvoitot 1–2:een

1
Karhubasketin Osasumwen Osaghae (vas.) selviytyi Jeremiah Woodia vastaan huomattavasti paremmin kuin sunnuntaina. (kuva: Erkki Hautaviita)

Kauhajoen Karhubasket onnistui kaventamaan miesten Korisliigan loppuottelusarjan Salon Vilpasta vastaan. Keskiviikkoillan kotijoukkue repi eroa toisella neljänneksellä ja hoiti lopulta selvähkön 83–71 (42–34)-voiton.

Karhubasketin pelaajatilanne kääntyi lopulta karuksi. Kahdessa ensimmäisessä finaalissa joukkueestaan eniten pisteitä tehnyt Okko Järvi ei pystynyt jalkavammansa jäljiltä pelaamaan.

Sentterinä aloitti TJ Holyfieldin sijaan toisen finaalin tapaan Osasumwen Osaghae. Vilppaan takamies Deondre Parks ei puolestaan myöskään pelannut.

Ottelun ensimmäiset seitsemän minuuttia olivat silkkaa Mikko Koivistoa. Siinä missä Vilppaan mies oli jäänyt edellisessä finaalissa yhteen pisteeseen epäonnistumalla kaikissa viidessä kaukoheitoissa, oli tahti nyt lähes sataprosenttisesti toinen.

Koko avausneljänneksen pelannut Koivisto upotti viisi kuudesta ensimmäisestä kolmosestaan. Siinä vaiheessa ottelun tilanne oli Karhubasket 15–Koivisto 15–muu Vilpas 7. Väistämätön tilastokatsaus oli tässä vaiheessa se, että Koiviston uraennätys yksittäisen korisliigaottelun onnistuneissa kolmosissa on kahdeksan kappaletta, ja pelejä on takana lähes 400.

Vilpas sai siis pitkälti haluamiaan heittoja – tosin sentteri Jeremiah Woodia ei pystytty vielä hyödyntämään edellisten loppuottelujen tapaan. Karhubasket nousikin neljänneksen loppuun mennessä tasalukemiin 24–24. Hyökkääminen painottui puolustukseen verrattuna molemmilla joukkueilla.

Erittäin moni asia muuttui toiselle jaksolle. Hämmentävin yksityiskohta oli se, että Vilpas ei tehnyt ainuttakaan pelitilannekoria koko kymmenminuuttisella!

Ylipäätään joukkue pelasi ilman ainuttakaan pistettä lähes kahdeksan peliminuuttia. Tämä on äärimmäisen harvinaista samoin kuin se, että salolaisryhmälle merkittiin koko neljänneksellä vain yksi koriin johtanut syöttö.

Karhubasket vei kyseisen ajanjakson pistein 14–0, eikä tämä ollut pelitapahtumiin nähden oikeastaan edes ihme. Ottelun alusta ja aiemmistakin peleistä poiketen Vilpas ei saanut luotua juuri lainkaan sellaisia heittopaikkoja, joihin se pyrki.

Vilpas on vapaaheittojen onnistumisprosentiltaan Korisliigan toiseksi huonoin joukkue. Sikäli voi pitää yllätyksenä, että se vastaavasti osui kaikissa kymmenessä vaparissaan tällä kympillä. Sitä kautta myös Wood onnistui nostamaan pistesaldonsa kymmeneen, vaikka pelitilanteissa Osaghae (niin ikään kymmenen pistettä) olikin vetänyt pidempää kortta.

Karhubasketilta Anthony Hilliard pelasi koko ensimmäisen puoliajan. Myös levypallot kääntyivät merkittävästi kotijoukkueen eduksi.

Karhubasket ei puolustuksellaan tehnyt Vilppaan hyökkäyksestä helppoa toisen puoliajan alussakaan. Ensimmäisen puoliajan pisteittä Aatu Kivimäen tavoin pelannut Teemu Rannikko ja Wood eivät vielä tässä vaiheessa löytäneet toisiaan. Myös Mikko Koiviston heittopaikat oli saatu avausneljänneksen tykityksen jälkeen minimiin.

Ylipäätään pelaaminen alkoi näyttää enemmän siltä kuin finaaleissa on melko usein totuttu. Karhubasketkaan ei saanut hyökkäyksessään asioita ilmaiseksi. Joukkueen elämää hankaloitti myös siihen asti hyvin pelanneen Bojan Sarcevicin kolmas virhe ennen kuin kolmas neljännes oli puolivälissään.

Hilliard ei ollut vielä 25 peliminuutin jälkeenkään käynyt vaihdossa kertaakaan. Myös  hyökkäyspään onnistumisia alkoi vähitellen tulla, ja ero kävi yhdessätoista pisteessä (51–40). Rannikko-Koivisto-tandem kuitenkin toimi, Koivistolle kuudes onnistunut kolmonen. Myles Stephensin kakkonen kavensi lukemia ja seuraava vaikea heitto sulatti kotijohdon enää 51–47:ään.

Joka tapauksessa trendi säilyi edelleen sellaisena, että Vilppaan hyökkääminen oli osaltaan vastustajan huimasti parantuneen puolustuksen takia valovuoden vaikeampaa kuin kahdessa ensimmäisessä pelissä.

Se näkyi neljänneksen lopulla taas tulostaulullakin: kotijoukkueesta korintekoroolia ottivat vuoroillaan Collin Malcolm, Antti Niskanen ja Jeffery Garrett. Vaikka Rannikko tekikin illan ensimmäiset pisteet, lähdettiin viimeiselle neljännekselle Hilliardin kolmosen jälkeen niinkin suuressa kotijohdossa kuin 61–49. Woodilla oli 14 pistettä, mutta kymmenestä kahden pisteen heitosta oli onnistunut vain neljä.

Vilpas on tottunut nousemaan tämänkaltaisista tilanteista pudotuspelien aikana, ja Woodin syöttö löysi hienosti Stephensin vapaaseen kolmoseen. Sen jälkeenkin vierailijoille tarjoutui mainio tilaisuus korintekoon, mutta tuloksen tekikin Garrett kakkosellaan toisessa päädyssä.

Lisäksi Karhubasket torjui nopeaan tahtiin sekä Rannikon että Juho Nenosen heitot. Hetkeä myöhemmin Nenosen vaparit ja Stephensin kakkonen kavensivat eron seitsemään, kunnes Sarcevic venytti kolmosellaan marginaalin kaksinumeroiseksi joukkueelle, joka pyöritti ottelun aikana seitsemän miehen rotaatiota. Thomas Vehmanen ja Kalle Peltonen eivät tällä kertaa peliminuutteja saaneet.

Osaghae suoritti jälleen heitontorjunnan, ja Hilliard kuittasi onnistumisella toisessa päädyssä: 68–56. Eikä tässä vielä kaikki: Osaghaelle seuraavassa puolustuksessa taas torjunta, jo illan kolmas.

Stephens upotti kolmosen, mutta Malcolm vastasi pitkällä kakkosella. Viisi minuuttia ennen loppua Karhubasket johti yhdellätoista pisteellä, eikä ero kaventunut Woodin kahdesta vapaaheitosta huolimatta. Hyökkäyslevypallon jälkeisellä heitolla näin sen sijaan tapahtui.

Ilta näytti kuitenkin vääjäämättä olevan Karhubasketin. Vilppaan Kivimäki jatkoi edelleen pisteittä ja plusmiinuslukemassa -15. Garrett nosti puolestaan itsensä viidentenä Karhubasketin pelaajana kaksinumeroiseen pistemäärään ja pakotti osaltaan Vilppaan aikalisälle. 74–61, pelaamatta noin kolme ja puoli minuuttia.

Mutta mutta, ei lasketa marraskuun jälkeistä Vilpasta ikinä edes tällaisissa tilanteissa ulos voittotaistelusta. Älykkäät hyökkäykset johtivat Ladarien Griffinin kakkoseen Woodin syötöstä ja Kivimäen kolmoseen Griffinin syötöstä. Kahdeksan pistettä oli vielä tavoitettavissa oleva ero, kun kellossa näkyi jäljellä olevaa peliaikaa kaksi minuuttia ja 40 sekuntia.

Yhdeksi illan hahmoista alkoi kuitenkin viimeistään tässä vaiheessa nousta Osaghae, joka tippasi hyökkäyslevypallon jälkeen kaksi pistettä. Sarcevic nappasi pallon Koivistolta nostaen kakkosen, mutta Koivisto nokitti illan seitsemännellä kolmosellaan: 78–69.

Malcolm teki pisteen vapaaheitosta, mutta Vilpas pääsi yrittämään kolme kertaa kolmosta saman hyökkäyksen aikana. Vielä yhdestä hyökkäyslevypallosta Griffin nosti kaksi pistettä, mutta saman miehen epäonnistuminen seuraavassa hyökkäyksessä alkoi ratkaista peliä.

Käytännössä lopullinen sinetti tapahtui Hilliardin donkilla, minkä jälkeen Vilppaalle jäi kymmenen pisteen eron kaventamiseen enää noin 50 sekuntia. Viimeistään Griffinin menetys merkitsi ottelusarjan kaventumista.

Vilppaan pisteet kasautuivat poikkeuksellisella tavalla kolmelle pelaajalle, jotka toki myös pelasivat eniten. Koiviston (21 pistettä) kolmen pisteen heittosaldo oli lopulta 7/12, ja Stephens säesti 16 pisteellä. Samaan lukemaan päätyi Wood: miehen aiemmasta laadusta kertoo se, että tämä kakkosten osumaprosentilla 45, tusinalla levypallolla ja neljällä riistolla tuntui pettymykseltä.

– Tuntui, että alku oli ihan ok. Sen jälkeen Karhu oli meitä koko ajan vähän parempi. Meille tuli enemmän tyhmiä virheitä puolustuksessa kuin mitä on vähään aikaan tullut. Karhu pelasi aggressiivisesti ja ansaitsi voiton, Koivisto totesi Ruudun haastattelussa.

Sen sijaan vierailijoiden keväällä monesti onnistuneet vaihtopelaajat Griffin (-13), Kivimäki (-14) ja Riku Laine (-16) jäivät tällä kertaa toivotusta tasosta.

39 minuuttia ja 11 sekuntia pelanneen Hilliardin (19 pistettä) herääminen hyökkäyspäässäkin on iso asia Suomen mestaruuden osoitteen kannalta. Malcolm keräsi 19 pisteen rinnalle seitsemän syöttöä.

Niin sanotulta maalatulta alueelta eli korin lähettyviltä tehdyt pisteet menivät Karhubasketin eduksi 42–20.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Jarkko Gustafsson
23 päivää sitten

Mistä mahtoi johtua, että Vilpas ei tehnyt yhtäkään pelitilannekoria kakkosjaksolla? Kolmoset upposivat vanhaan malliin, mutta se ei nyt riittänyt voittoon. Isokokoinen vastustaja sai jäädytettyä pelin.

Pelkäsikö Vilpas loukkaantumisia, fyysisyys vastaan taitokoris? Näissä peleissä tuomarilinja on avainasemassa, eli annetaanko pelata kovaa.