”Näillä näkymin Juho pelaa vielä tällä kaudella”

0
Juho Nenonen (oik.) ja Shawn Huff lienevät tositoimissa samalla parketilla vielä välieräsarjan aikana. (kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Viimeistään marraskuusta lähtien miesten korisliigakaudella on eletty Seagulls-todellisuutta. Neljäntoista ottelukierroksen jälkeen helsinkiläiset olivat tappioitta, kun taas Vilpas oli jo kahdeksassa ensimmäisessä pelissään kärsinyt neljä häviötä. Myös Karhubasketilla oli omat jo perinteeksi muodostuneet alkusyksyn hankaluutensa.

Seagullsin runkosarja sujui rallatellen. Joillakin saattoi jäädä huomaamatta, että Vilpas ja Karhubasket pelasivat marraskuun puolivälin jälkeen suunnilleen samassa voitto–tappiotahdissa Lokkien kanssa. Unohtamatta koko kauden yllättänyttä Pyrintöä. Vilppaalla tuloksellinen muutos alkoi tapahtua Tyler Cheesen vaihduttua Deondre Parksiin.

Moni uskoi Seagullsin suvereeniin mestaruuteen. Olihan joukkueella vielä ikään kuin reservissä neljäs ulkomaalaispelaaja, kun Mambi Diawaran otaksuttiin vaihtuvan jossain vaiheessa.

Huhtikuun alussa on tultu pisteeseen, jossa otantaa Seagullsin ja Vilppaan äärimmäisestä tasaisuudesta alkaa olla riittävästi. Vilppaan sunnuntainen 87–85-jatkoaikavoitto johti pohdintoihin, joiden mukaan välieräsarja voisi hiemankin toisenlaisilla tapahtumilla olla salolaisille 2–1:n sijaan jo 3–0.

Tämä pitää ehdottomasti paikkansa. Todettakoon silti se, että kovin suuria ihmeellisyyksiä ei olisi tarvittu Seagullsin 2–1-johtoonkaan keskiviikkona Salohallissa jatkuvassa ottelusarjassa.

Oman lukunsa muodostavat (mahdolliset) loukkaantumiset. Tiistai kertoo enemmän siitä, pystyykö Juho Nenonen pelaamaan välierien seuraavissa osissa alaraajavamman jäljiltä.

– Vamma ei ole niin paha kuin alkuun pelättiin. Nyt mennään päivä kerrallaan, ja näillä näkymin Juho pelaa kyllä vielä tällä kaudella, kertoi Vilppaan päävalmentaja Sami Toiviainen maanantai-iltana.

Nenosen poissaolo hankaloittaisi pidemmän päälle Vilppaan pelaamista, sillä salolaisten ”ison pään” miesten kaukoheittouhka olisi siinä vaiheessa erittäin rajallinen. Varsinkin kun kolmospaikan Myles Stephens on onnistunut vasta kahdessa kolmosessa kuudestatoista pudotuspelien aikana.

Seagulls on ollut välierissä tuloksellisesti niskan päällä ensimmäisen ottelun 25 ensimmäistä peliminuuttia sekä kolmannen ottelun varsinaisen peliajan 15 viimeistä minuuttia. Vilppaan etsikkoajat ovat puolestaan osuneet avauspelin viimeiseen 15 minuuttiin sekä sunnuntain 25 ensimmäiseen minuuttiin. Äärimmäistä tasaisuutta näilläkin mittareilla siis.

Tietyt pelilliset asetelmat puoltavat näkemään Vilppaan olevan vahvoilla.

Seagullsin takamiehen Kendale McCullumin odotettiin olevan ottelusarjan ratkaisupelaaja, ja näin on tapahtunutkin niin hyvässä kuin huonossakin.

Mainittu ensimmäisen ottelun alku oli McCullumilta loistava. Kiirastorstaina Salohallissa hän osui vielä heitoissaan, mutta pääsiäissunnuntaina anti oli vaisu. Vain neljä pistettä tehnyt McCullum istui vaihtopenkillä varsinaisen peliajan viimeiset yli kuusi ja puoli minuuttia.

Takamiestä vartioivan Myles Stephensin pistesaldo oli viisi. Harvoin on näillä pistemäärillä voinut todeta toisen pelaajan olleen selvästi parempi: näin voi luonnehtia Stephensin kahden tärkeän torjunnan ryydittämää peliesitystä vertailtaessa McCullumiin.

Seagulls tuli 15 pisteen takaa jopa ohi Porter Troupen ja Diawaran tilalle tulleen Corban Collinsin johdolla. Vihdoin, voisi joku sanoa. Molempien näytöt koko kauden mitalta ovat olleet vähintään ailahtelevia. Siksi Vilpas voi suhtautua jatkoon luottavaisesti: ilman McCullumin onnistumisia vastustajan peli on edelleen herran hallussa.

Vilppaan enimmäkseen erinomaisesta sunnuntain puolustuspelistä kertovat paljon tietyt Seagullsin heittoluvut. Shawn Huff sai ilmaan kaksi ja Antti Kanervo kolme kolmosta, kaikki ohi. Ylimääräistä tilaa ei ollut yhtään, ja tarkkuus on laskenut huimasti sitten avausvälierän alun hyökkäyslevypallojen jälkeen tulleiden uusien mahdollisuuksien.

Sulaa typeryyttä olisi liputtaa Seagulls tässä vaiheessa pronssiotteluun. Ei siitä ole kovin kauaa, kun Vilppaan Teemu Rannikko oli Salohallin ottelussa vaihdossa yli 15 viimeistä peliminuuttia. Tai siitä, kun Jeremiah Woodilla homma ei hyökkäyspäässä toiminut.

Sunnuntaina oli Collinsin vuoro onnistua, kun vielä torstaina Deondre Parks pyöritteli häntä omalla hyökkäyspelillään. Kisahallissa Parksin rooli oli vuorostaan pienempi.

Eikä helpolla ole Kanervon tavoin päässyt Mikko Koivistokaan. Vapaita heittoja on tarjolla lähinnä vähintään metrin päässä kolmen pisteen viivasta.

SEAGULLS–VILPAS-SARJAN TILASTOPLÄJÄYS

Ne pienet erot

Tehdyt pisteet: 154–159
Levypallot: 119–103
Korisyötöt: 54–58
Menetykset: 40–31
Virheet: 60–57

Heittoprosentit

1 p: 83 (38/46)–67 (39/58)
2 p: 53 (63/119)–51 (59/116)
3 p: 30 (30/82)–40 (34/86)

Yhteenlaskettu +/–

Seagulls: Corban Collins +11, Timo Heinonen ja Antti Kanervo +6, Wayne Martin +3, Tuukka Kotti -8, Porter Troupe -12, Kendale McCullum -18, Shawn Huff -20.
Vilpas: Deondre Parks +13, Ladarien Griffin +11, Juho Nenonen +9, Teemu Rannikko +8, Myles Stephens ja Jeremiah Wood +6, Mikko Koivisto +3, Aatu Kivimäki -8, Riku Laine -18.

Tehokkuus

Seagulls: Martin 58, Kotti 37, Kanervo 36, McCullum 35, Huff 34, Troupe 32, Heinonen 31, Collins 17.
Vilpas: Wood 55, Kivimäki 41, Parks 37, Koivisto 35, Rannikko 33, Stephens 30, Griffin 27, Laine 16, Nenonen 12.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments