Demokratiaan luotetaan yhä

0
Ylen teettämän tutkimuksen mukaan liki kolme neljästä suomalaisesta arvelee demokratian toimivan Suomessa hyvin.

Suomalaiset luottavat demokratiaan – kaikesta päivänpoliittisesta kinastelusta ja puolueiden kiistoja alati esittelevistä otsikoista huolimatta.

Näin voidaan päätellä Ylen teettämästä Suomalaisten pelot ja haaveet 2020 -tutkimuksesta. Tutkimuksen yksi osio käsitteli vaikuttamista ja demokratiaa, ja sen mukaan 94 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä elää demokraattisesti hallitussa maassa. Lisäksi jopa 73 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa tyytyväinen demokratian toimivuuteen Suomessa.

Nuorimmissa 15–29-vuotiaissa korostui demokratian toimivuuteen erittäin tyytyväisten joukko. Kriittisimpiä olivat 30–59-vuotiaat miehet.

Lukuja voidaan pitää korkeina näin kuntavaalien alla. Korkea tyytyväisyyden taso osoittaa, että Suomessa vallitsee syvä ymmärrys siitä, että kiistely ja erimielisyydet kuuluvat kiinteänä osana demokratiaan. Sekä politiikassa että mediassa yksimielisyys on usein synonyymi diktatuurille.

Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista uskoo voivansa äänestämällä vaikuttaa asioihin. Näin totesi kolme neljästä vastaajasta. Lisäksi neljä viidestä arveli omaavansa tarpeeksi tietoa, jotta voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Siten arveltiin etenkin vanhemmissa ikäryhmissä.

Nuoremmissa ikäryhmissä korostui sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen ja valeuutisten ilmiantaminen, ja erityisesti nuorissa miehissä suoralla toiminnalla vaikuttaminen.

Vanhemmat ikäryhmät uskoivat enemmän perinteiseen kampanjointiin ja järjestötyöhön.

Tutkimus paljastaa myös, että nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on selvästi edellisiä sukupolvia vahvempaa. Vastaava tutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran.

Suuria muutoksia ei tutkimus kerro tapahtuneen siinä, keiden suomalaiset uskovat käyttävän valtaa. Sitä käyttävät ennen kaikkea poliitikot: hallitus, eduskunta ja – laveasti ilmaisten – päättäjät.

Erikseen vallankäyttäjinä mainittiin usein presidentti ja pääministeri. Isoksi vallankäyttäjäryhmäksi nimettiin myös rikkaat, yritysjohtajat ja raha. Toisaalta, laajasti arveltiin kaikilla – eli kansalaisilla ja jokaisella – olevan valtaa.

Kysyttäessä, mihin suomalaiset haluaisivat itse vaikuttaa, esiin nousivat muun muassa ilmastonmuutos, ympäristöasiat, vanhustenhoito, lasten ja nuorten asiat, rasismi, maahanmuutto, työ, talous, tasa-arvo ja eriarvoistuminen.

Tutkimus käsitteli myös mediaa ja sitä, mistä puhutaan liikaa tai liian vähän. Ajankohtaan nähden ei yllätä, että suurin osa vastaajista oli viime joulukuuhun mennessä kyllästynyt jatkuvaan korona-uutisointiin. Enemmän median toivottiin käsittelevän ilmastonmuutosta ja ympäristöä, tasa-arvoa ja oikeuksia.

Vastauksien perusteella media on liiankin kriittinen: kolmanneksi eniten toivottiin lisää positiivisia uutisia, joita onneksi niitäkin maailmaan mahtuu.