EM-suunnistus maalasi turhankin synkän Suomi-kuvan – sprinttien rooli on joka tapauksessa yhä keskeisempi

0
Knock out -sprintin arvokisadebyytissä kärkisijat menivät muille maille. Kuvassa vasemmalla Suomen Alexandra Enlund. (kuva: Suunnistusliitto/Donatas Lazauskas

Sveitsin Neuchatelissa järjestetyt sprintin EM-kilpailut jättivät Suomen suunnistuksesta melko lohduttoman kuvan. Sprinttiviestin viides sija oli pieni valonpilkahdus kokonaisuudessa, jossa sijoitukset henkilökohtaisilla matkoilla jäivät valtaosin tasolle ”ynnä muut”.

Tilanne ei kokonaisuudessaan ole näin synkkä. Suomen yhdeksästä maajoukkuesuunnistajasta kisoihin osallistuivat vain Maija Sianoja ja Aleksi Niemi – miesten henkilökohtaisen kilpailun paras täkäläinen sijalla 26.

Niemellä oli tosin myös epäonnea.

– Yhdeksännellä rastilla leimasintikun patteri loppui toimimasta, enkä voinut leimata etänä vauhdista. Yritin sitä vielä kolmella seuraavalla rastilla, mutta aina piti palata leimaamaan hitaammalla perinteisellä tavalla. Sen jälkeen leimasin loput rastit perinteisellä tavalla, ja menetin pysähdyksissä turhaan aikaa, hän kertoi Suunnistusliiton tiedotteessa.

Muut ykkösnimet keskittyvät siis valtaosin heinäkuisiin metsämatkojen MM-kilpailuihin, jossa ohjelmassa ovat myös henkilökohtainen sprintti ja sprinttiviesti. Aivan pelkällä olankohautuksellakaan Neuchatelin tapahtumiin ei silti kannata suhtautua. Kisojen taso oli sikäli kova, että esimerkiksi Ruotsilta ja Sveitsiltä sai osallistua huomattavasti enemmän urheilijoita kuin vaikkapa MM-kilpailuissa.

Tämä johtikin siihen, että sunnuntaisessa naisten sprintissä seitsemän ruotsalaista sijoittui 13 parhaan joukkoon. Tämän verran länsinaapureita ehti parhaan suomalaisen, 14:nneksi päätyneen Sianojan edelle.

Viimeistään nyt kannattaa huomioida sprinttien alituisesti noussut merkitys kansainvälisessä suunnistuksessa. Päättyneisiin EM-kisoihin tuli mukaan uutuutena knock out -sprintti eli yleisöystävällinen kilpailumuoto.

Näin ollen sekä sprintin että metsämatkojen arvokisoissa on sama määrä tapahtumia, ja MM-kisat hajautetaan vuorovuosille. Sprintti-MM piti järjestää ensimmäistä kertaa viime vuonna, mutta se siirtyi koronavirustilanteen takia. Joka tapauksessa mitaleja on siis jatkossa tarjolla sama määrä katu- ja metsätapahtumista.

Muutos on useammallakin tavalla melkoinen, kun ottaa huomioon sittenkin vielä melko lähellä olevan historian. Vielä 2013 Vuokatin MM-kilpailuissa oli ohjelmassa kolmen metsäkisan lisäksi vain henkilökohtainen sprintti.

Uutuuskisat eivät ole suosineet suomalaisia. MM-sprinttiviesti on järjestetty vuodesta 2014 lähtien, ja Suomen loppusijoitukset ovat olleet 8, 6, 7, 10 ja 8.

Lauantaisessa knock out -sprintin arvokisadebyytissä suomalaisia ei nähty kahdentoista parhaan joukossa.

– Tuli taas todettua, että erittäin fyysinen matka tämä on. Raaka laji huipputasolla, ja tarvitaan vielä lisää juoksuvoimaa, jotta voidaan taistella realistisesti finaalipaikoista, totesi Suomen maajoukkueen päävalmentaja Fredric Portin uutuudesta.

Juttuun täydennetty 16.5. kello 18.34 Aleksi Niemen kommentti.