Hilvenmetsästys on parasta – salolaisseura Kunnari laajensi pesäpallotoimintaansa liikuntaleikkikouluun

0
Palloja karkuun kirmasivat hirvenmetsästyksessä vasemmalta katsoen Nea Vaartio, Mimmi Hurve, Aku Nikander, Eelis Heinonen (keskellä), Antton Aho (taustalla oikealla), Valma Arfman ja Lenni Levo (etummaisena). Tärkeää pallonheittotehtävää hoitivat muiden muassa ohjaaja Essi Suvanto sekä Kunnarin ydinporukkaan kuuluva Sami Kilpiö. (kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Antton Aho nostaa kädet kohti taivasta. Hän pysyy viimeisenä ringissä monille tutussa polttopalloleikissä.

– Jes, mä voitin!

On menossa salolaisseura Kunnarin Paukkulassa pyörittämä viisi- ja kuusivuotiaiden leikkikoulu pesäpallossa, nimeltään pesisliikkari. Aikuistoiminnasta lapsiin laajentaneen Kunnarin liikkarissa on ehditty kahden ensimmäisen pelikerran aikana kokea jo helle ja pitkien sateiden jälkeinen märkä maa.

Pesäpallo taipuu lajista pitämättömien keskuudessa helposti peliksi, jossa seistään paikallaan ilman, että tulee edes hiki. Totuus on se, että päiväkoti-ikäisille on tässäkin lajissa tarjolla runsaasti leikin varjolla tapahtuvia oppimisen asioita.

Kertojen teemoina ovat muiden muassa heittäminen ja juokseminen. Ja kyllä sitä pallon lyömistäkin kesän mittaan luvassa on.

– Tarkoitus on, että lapset pääsevät kokeilemaan pesiksen alkeita. Räpylöitä ei vielä tämänikäisille laiteta käteen, kun homma luonnistuu paljain käsinkin. Tehdään lajisanastoa tutuksi, jotta perusjuttuja on sitten tiedossa, jos ja toivottavasti kun lajiharrastus jatkuu aikanaan peleihin asti, kertoo liikkarin vetäjä Aada Mynttinen.

Vaikka Anton nauttii voittamisesta – kukapa viisi- tai kuusivuotias ei nauttisi – tärkeimmät asiat piilevät kuitenkin muualla. Lasten mielestä on kivaa se, kun heittoharjoituksessa pyritään saamaan enemmän palloja jäämään toisen joukkueen kenttäpuoliskolle kuin omalle puolelle.

Toisen liikkarin teemana oli pallonheitto.

Sekään ei silti vedä vertoja harjoitukselle, josta tiedustellaan 45-minuuttisen liikkarikerran aikana tasaiseen tahtiin. Kysymys kuuluu sanantarkasti näin r-kirjaimen korvautuessa vielä tässä iässä ällällä:

– Joko tehdään hilvenmetsästystä?

Kyseinen hirvenmetsästys on ilmiselvästi saavuttanut suursuosion jo ensimmäisenä liikkaripäivänä. Kun toinen vetäjä Essi Suvanto ilmoittaa kyseisen loppuhuipennuksen vuoron tulevan, on riemu lähes rajaton.

– Vihdoin!

Rajattomaksi se muuttuu siinä vaiheessa, kun hirvenmetsästys varsinaisesti alkaa. Lapset pyrkivät juoksemaan niin kovaa, etteivät turvavälein rivissä seisovat vanhemmat osu heihin pehmopalloilla.

Kirjoittamattakin on selvää, ettei yksi kerta tätä iloa riitä.

– Uudestaan!

3–6-vuotiaiden liikuntaleikkikoulu on Kunnarin tämän vuoden uutuus. Mynttinen iloitsee osallistujamääristä.

– Tosi hyvin on ollut lapsia mukana. Sikäli olemme koronan kannalta onnekkaita, että pesäpallo on melko konkaktiton laji. Sana seuran toiminnasta on kiirinyt hyvin, vaikka päiväkoti- ja koulukäyntejä ei ole päästy juurikaan tekemään.

Kuka ehtii ensin pallojen luo?

Mynttinen itse on hyvä esimerkki siitä, kuinka Salossa on epäilemättä ollut kysyntää pesäpallotoiminnan organisointiin. Salon Viesti on pyörittänyt pesiskoulua.

– Olin Viestin toiminnassa mukana kolme vuotta, joista kahtena valmensin. Suoritin vuonna 2018 Pesäpalloliiton juniorivalmentajakoulutuksen, ja viime vuonna siirryin Kunnariin, Mynttinen taustoittaa omaa lajihistoriaansa.

Liikkari jatkuu juhannuksen tienoille asti. Siihen mennessä kuulunee vielä melko monta kertaa:

– Joko tehdään hilvenmetsästystä?

Covidiin nähden hyvä avausvuosi

Pesäpalloseura Kunnari perustettiin helmikuussa 2020. Pian sen jälkeen uutislähetyksiä on hallinnut maailmanlaajuisesti pitkälti yksi virukseen liittyvä aihe.

Asia näkyi heti konkreettisesti siten, että ensimmäinen pelikausi siirtyi useammalla viikolla viime keväästä kesään.

– Voiko seuran mainostamisen kannalta vaikeampaa ensimmäistä vuotta osua? hymähtää Kunnarin puheenjohtaja Ville Nieminen.

– Pesäpalloliiton markkinointityylissä käynnit kouluissa ja päiväkodeissa ovat tosi tärkeitä. Niitä ei ole päästy tekemään juuri lainkaan, eikä kosketuspintaa laajaan yleisöön sikäli ole, hän lisää.

Yli vuoden vallinneeseen koronatilanteeseen nähden Kunnarin tilanne on puheenjohtajan näkökulmasta hyvä.

– Olemme onnistuneet tuomaan seuraa esiin sosiaalisessa mediassa ja puskaradioissa. Kaiken tapahtuneen jälkeen on saatu tosi hyvin porukkaa tässä vaiheessa mukaan.

Toiminnan laajentaminen aikuisista päiväkoti-ikäisiin lapsiin on suhteellisen harvinaista.

– Mielestämme on todella tärkeää, että kun tässä tapauksessa pesäpallopolkua lähdetään rakentamaan, ovat ensiaskeleet päiväkoti-ikäisenä. Sellaista taustaa kun ei tässä lajissa Salossa ole kovin paljoa ollut, Nieminen huomauttaa.