Itäisessä Salossa halutaan pitää terveyspalvelut

0

Kuntavaalien lähestyessä Salon Seudun Sanomat kysyy äänestäjiltä, miten he toivovat kotikulmiaan kehitettävän.

Kotiseudun vaalikuulumiset -sarjankolmannessa terveisiä kuullaan kaupungin itäosasta, Kiikalasta, Suomusjärveltä ja Kiskosta.

Viesteissä ollaan huolissaan muun muassa terveyspalveluiden saatavuudesta. Aiheina ovat myös heti alkuunsa lakkautettu Suomusjärven kivikausikeskus ja Hintan hoivakoti.

Marja-Leena Hartikainen on eläkkeellä ja miettii palveluita siitä näkökulmasta. Työelämässä hän tottui työterveyspalveluihin, mutta nyt asiat ovat toisin.

”Eläkkeellä ollessa olisi aikaa hoitaa omaa terveyttä, mutta sepä ei onnistu helposti omassa terveyskeskuksessa. Olen jopa toivonut, että tulisi yksityinen pieni vastaanotto johonkin vapaaseen kiinteistöön, niin voisin kokeilla sitä.”

Kiikalalainen Hartikainen kirjoittaa, että ”meillä senioreille tulee pikku juttuja, joista pitäisi saada puhua”, mutta kun aikaa on 15 minuuttia, ei siinä ehdi keskustella lääkärin kanssa.

”Lähellä ovat lääkäri ja hoitaja eli pieni terveysasema. Mutta kun kaikki asiat on keskitetty sairaalan yhteyteen, mitä terveysasema lähinnä tekee tai palvelee?” Hartikainen miettii.

”Jos tarvitsee labrakokeita, on kuitenkin ajettava 80 kilometriä, jotta saa palvelun, eli käytävä sairaalan labrassa.”

Hartikaisen mielestä elämiseen liittyvät palvelut täytyisi säilyttää tai järjestellä tarpeen mukaan lähelle. Sama koskee kunnallisia ja yksityisiä palveluita.

”Tarvetta on sellaiselle marketkaupalle, josta saisi hankittua taloustarvikkeita.”

Ehdokkaille ja päättäjille Hartikaisella on toimintatapaterveisiä: ”Kuntapolitiikassa pitäisi lohkoa asiat pieniin palasiin ja kohdentaa ne tämän pienen maan tarpeiden tasolle, jotta paikalliset palvelut olisivat asukkaiden käytettävissä kohtuullisen lähellä. Kun palvelut viedään kymmenien ja jopa sadan kilometrin päähän asukkaasta, systeemissä on perusteellinen vika, ei asukkaissa.”

Nimimerkki Muuttajan mielestä itäisen Salon alueessa olisi potentiaalia: kulkuyhteydet ovat hyvät ja pääkaupunkiseutu on lähellä.

”Sen takia mekin tänne muutimme vuonna 2017.”

Palvelut ovat nimimerkin tarpeeseen ok.

”Tietysti koulun ja päiväkodin säilyminen huolettaa, mutta ymmärtääkseni Suomusjärvellä ei ole tätä pelkoa. Senhän osoittaa jo pieni muuttovoitto itäiseen Saloon.”

Moottoritien aluetta voisi Muuttajan mielestä hyödyntää paremmin, ja lisäksi tarvittaisiin haja-asutusalueen tontteja. Tunnin junaa alueella vastustetaan hänen mielestään, koska se ei hyödytä ainakaan itäistä Saloa, ellei ole pysäkkiä

”Hienona asiana mainittakoon, että kylässä on myös viime aikoina syntynyt hyvää ’pöhinää’, esimerkiksi Kitulan kulttuuripysäkki, Lahnajärvi ja visitsuomusjarvi.fi.”

Nimimerkki PH Kiskosta haluaa turvata terveys- ja lääkäripalveluiden saatavuuden. Hammaslääkärin vastaanotto pitää avata uudelleen.

”Peruspalvelut ovat tärkeimpiä, vaikka toki viihtyvyyteenkin on hyvä panostaa esimerkiksi liikuntapaikkojen ja vastaavien muodossa. Nämä palvelevat kuitenkin suppeampaa asukaskuntaa kuin peruspalvelut”, PH kirjoittaa.

Lissu avaisi Kivihovin Kivikausikeskus Riran. Vuonna 2008 perustettu Rira suljettiin heti kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2009. Kaupunki maksaa tiloista edelleen vuokraa.

”Paikka on hyvä ja kävijöitä varmasti riittämiin. Kalliin vuokran saisi takaisin palkkaamalla työntekijä. Historiamme on kiinnostava”, Lissu kirjoittaa.

Lakkautetun Rekijoen koulun hän vuokraisi leiri- ja virkistyskäyttöön pääkaupunkiseudun asukkaille. ”Luonto lähellä, paikkakuntalaisten työllistyminen palveluiden myötä.”

Nimimerkki Kulkuri haluaa Kiikalan Kärkelään kyläkaupan ja postipalvelut. Hänelläkin on näkemys Rekijoen koulusta. Se pitäisi saada ”takaisin koulukeskuskäyttöön, iltaisin harrastuksia ja viikonloppuisin tapahtumia”.

Lisäksi Kulkurin toiveina ovat ”Hirvelän Huvinummen tanssilavan ja urheilukentän kunnostus”.

Pirre toivoo pyörätietä tai reunalevennystä Kurkelantielle moottoritieltä Hintan hoivakodille asti. Myös ympäristöä pitäisi siivota ja Hintan hoivakoti säilyttää.

Kiskolaisella Jouko Häyrysellä on liuta kysymyksiä ehdokkaille.

Hän haluaa tietää, ovatko ehdokkaat valmiita siirtämään Tunnin junan linjauksen seuraamaan E18-moottoritietä, mikä ”mahdollistaisi tulevaisuudessa paikallisasemat siellä, missä ihmiset jo asuvat: Hajala–Halikko–Piihovi–Muurla–Suomusjärvi–jne.”

Häyrysen mukaan ”kuntalaiset eivät ole yksimielisiä rautatien linjauksesta vanhan aseman kautta erämaan halki Lohjan Lempolaan. Kuntalaiset eivät myöskään ole kategorisesti nopeaa rautatieyhteyttä Turku–Pasila vastaan.”

Häyrynen kysyy myös, miten Salon kaupunki ottaa maksimaalisen taloudellisen hyödyn irti Lounavoima Oy:n toiminnasta nyt, kun ”Korvenmäkeen keskittyy iso osa koko Varsinais-Suomen jätteenpoltosta ’ekotalous’-nimikkeen alle. Lähialueen ympäristöpäästöt ovat tosiasia.”

Edelleen hän haluaa tietää, haluavatko ehdokkaat kaavoittaa kaupunkiin tuulivoimaloita ja aurinkoenergiakenttiä, ja jos, niin minne.

Ehdokkaiden pitäisi myös osata vastata kysymykseen: miksi muuttaa Saloon? Kysymys perustuu siihen, että kaupungin strategiassa mainitaan hyvinvoiva kuntalainen ja vetovoimainen kasvukaupunki.

Häyrynen haluaa tietää myös, mikä olisi ehdokkaan ensimmäinen kulttuuria tukeva teko valtuustossa. ”Määrärahaleikkaus on väärä vastaus.”

Kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2010 tehdyssä palveluverkkosuunnitelmassa Suomusjärvi luokiteltiin aluekeskukseksi. Terttu Ryypön mielestä sen pitäisi näkyä muun muassa alueen kehittämisessä ja päätöksissä.

”Mielestäni ei sitä pahemmin ole näkynyt”, hän kirjoittaa.

Ryyppö on entinen Suomusjärven kunnansihteeri, ja hän kuului kuntaliitoksen jälkeisen Salon ensimmäiseen valtuustoon.

”Kaupunki omistaja-ohjaajana vastaa täällä olevista vuokrataloista. Ne alkavat ainakin ulkoa päin katsottuna pahasti rapistua, koska niiden kunnon eteen ei ole käsittääkseni tehty mitään. Mielestäni kaupunki sataprosenttisena omistajana päättää niille tehtävistä toimenpiteistä, vaikka onkin ulkoistanut isännöinnin muualle.”

Ryypön mukaan Anerion pohjoispään lintutorni ja pitkospuutkin kaipaisivat kunnostusta ennen kuin ne tulevat hengenvaarallisiksi.

”Ympäristökeskus aikanaan vastasi sen rakentamisesta, nyt se on kaupungin hallinnassa. Alueen pusikkoa pitäisi raivata. 1900-luvun loppupuolella siellä vielä oli hiekkainen uimaranta pukukoppeineen, nyt se kasvaa pajupusikkoa. Alue on jakokunnan omistuksessa.”

Kaupungin yleiset alueet ovat Ryypön mukaan Suomusjärvellä huonosti hoidettuja ”samoin kuin muuallakin vanhoissa kuntakeskuksissa”.

Esimerkiksi hän nostaa kuntoradan, ”jonne ei purua ole varmaan vuosikausiin tuotu. Ruoho rehottaa keskellä rataa ja puunjuuret ovat näkyvissä.”

Ryyppö puuttuu myös kaupungin rahankäyttöön.

”Minulle on jotenkin jäänyt käsitys, että päättäjät mieluummin myöntävät talousarviossa rahaa kaikenlaisiin etuuksiin, jotka eivät ole edes lakisääteisiä kuin rahoittavat kaupungin infraa, jolla taataan puitteet kaupungin toiminnan järjestämiselle. Mielestäni kaupungin omaisuudesta, rakennuksista, alueista, teistä ynnä muusta pitäisi pitää huolta. Muuten ne ennen aikojaan rapistuvat.”

 

Seuraavat kuulumiset eteläisestä Salosta

Kotiseudun vaalikuulumiset -sarjassa Salon Seudun Sanoman antaa äänen äänestäjälle. Seuraavat kuulumiset julkaistaan perjantaina 21. toukokuuta. Silloin ovat vuorossa eteläinen ja merellinen Salo: Perniö ja Särkisalo.

Viestejä voi lähettää toimitukseen Salon Seudun Sanomien verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, sähköpostilla osoitteeseen vaalit@sss.fi tai postitse osoitteeseen SSS/Vaalit, PL 117, 24101 Salo.