Kanungin keittomaalivelho etsii jatkajaa – Esko Peltokangas lupaa keittää vaikka koronamyrkkyä, jos saa reseptin

1
Maalitehtaan suurella kattilalla syntyy kerralla kolme tonnia maalia ja pykälää pienemmällä 1,5 tonnia.

Perinteisistä keittomaaleistaan tunnetun Esko Peltokankaan vauhti ei hyydy, vaikka miehen ikä alkaa nykyisin jo seiskalla.

– Katsokaas minun uutta bisnestäni, Peltokangas hihkaisee jo autosta ja osoittaa ulkorakennuksen katolle.

Sotien jälkeen rakennetun navetan katolla on välirauhan vuonna 1940 valmistetut tiilet, jotka eivät kasva sammalta ja näyttävät muutenkin lähes uusilta.

– Tiilet olivat Perttelin Kurajoella. Isävainaa oli purkamassa kattoa, ja sai työstä rahaa ja vanhat tiilet. Siitä on nyt viisikymmentä vuotta, Peltokangas aloittaa.

Neljä vuotta sitten navetan katto kasvoi sammalta. Peltokangas ruiskutti sen kehittämällään sammaleentorjunta-aineella. Vuoden päästä sammaleet harjattiin pois ja mies maalasi katon omalla maalillaan.

– Oletettavasti tämä katto vie minut hautaan, mies myhäilee.

Kanungin keittomaalivelho on rakentanut maalitehdastaan pellepelottoman kekseliäisyydellä, mutta hän ei ole mikään itseoppinut nikkari.

Peltokangas opiskeli nuorena laivanrakennusteknikoksi Turussa ja reissasi maailmaa Neuvostoliiton Vladivostokia myöten Rauma-Repolan asennuspäällikkönä eli omien sanojensa mukaan ”paimenpoikana”.

– Tuli kilometrit täyteen. Ajattelin, että jotain muutakin voisi tehdä. Mietin että perustanko oman suunnittelutoimiston, mutta rupesinkin tähän. Siitä on nyt nelisenkymmentä vuotta.

Peltokangas oli lunastanut kotipaikkansa äidiltään ja sisaruksiltaan, ja tilalle rakennettiin ulkorakennusta. Pirjo-sisko miehineen oli apuna, ja pariskunta maalasi uuden hallin keitetyllä punamullalla.

– Kun näin heidän kättensä työn, sanoin, että tämähän on hienoa. Pirjo valitti, että paarmat purivat maalin keittäjää, ja minä ehdotin, että ruvetaan keittämään sisällä.

Uuteen varastoon tehtiin lämmin tila, jossa korjattiin maatalouskoneita. Esko Peltokangas rakensi maalien keittoa varten protokattilan, vuokrasi höyrynkehittimen ja alkoi keittää maalia ensin ulkona.

Esko Peltokankaan navetan katolla on välirauhan aikaan valmistetut tiilet. Katto on omilla aineilla käsitelty ja maalattu.

Harppaus maalitehtaalla otettiin 1980-luvulla, kun Peltokangas sai vanhalta opiskelukaveriltaan vihiä Leiras Oy:n uuden lääkeainetehtaan tieltä purettavista reaktorikattiloista.

Hän kävi katsomassa 1970-luvun emalikattiloita, totesi ne hyviksi ja hankki Kuusjoelle neljä isoa ja kaksi pienempää kattilaa ja sekalaisen määrän muita laitteita.

– Näiden kanssa pystyisi tekemään vaikka koronamyrkkyjä, mutta en ole saanut reseptiä, mies vakuuttaa.

Koronalääkkeiden sijasta kattiloilla syntyy maalia: suurimmalla kolme tonnia, pienemmällä puolitoista tonnia kerrallaan.

Kattiloita kuumennetaan höyryllä, ja valmis kuuma maali viilennetään Peltokankaan peltoonsa kaivaman jäähdytysvesiputkiston kierron avulla.

Jättimäinen kuulamylly on Peltokankaan omaa suunnittelua. Se on alkujaan Tervakosken paperikoneen vanha kuivaussylinteri.

Ruiskulaatuista maalista saadaan, kun 800 kilon maalierä pumpataan omaa suunnittelua olevaan kuulamyllyyn. Sen sisällä on 30 milliä paksuisia hiiliteräspätkiä, jotka hakkaavat toisiaan ja samalla maaliin mahdollisesti jääneet kokkareet pieniksi.

– Rakensin tämän entisestä Tervakosken paperikoneen kuivaussylinteristä, mies paljastaa.

Valkoista öljymaalia Kanungissa tehdään betonimyllystä muunnetulla kuulamyllyllä. Sekin on omaa tuotantoa.

– Öljymaalista on tärkeää siivilöidä kokkareet pois. Paras filtteri tähän on naisten sukkahousu, Peltokangas vinkkaa.

Betonimyllystä muokatulla kuulamyllyllä syntyy valkoista öljymaalia.

Keittomaalien teko on tarkkaa puuhaa, ja ainesosien on oltava tarkkaan mitattuja. Sitä varten Peltokankaan hallista löytyy 1 500 kilon vaaka.

– Tätä ei voi tehdä kuin aamupuuroa, että ripotellaan aineksia maun mukaan, hän korostaa.

Keittomaalia saattaa lähteä yhdestä keittoerästä 80 kanisterillista, ja se saattaa päätyä kahdeksaankymmeneen eri seinään.

– Maalin pitää olla jokaisella asiakkaalla tasalaatuista, ja kun asiakas tulee hakemaan lisää, hänen on saatava täsmälleen saman sävyistä.

Esko Peltokankaan maaleilla on maalattu taloja, ulkorakennuksia, kirkkoja ja kartanoita eri puolilla Suomea, Ruotsia ja Viroa. Kaukaisin maalierä on mennyt Kanadan Thunder Bayhin.

– Panin ainekset ja maalinteko-ohjeet postipaketissa. Seuraavana talvena mentiin katsomaan taloa, ja hyvän näköinen se oli.

Maalitehtaalta saa halutessaan mukaansa vispilän, jolla kanisterissa olevaa maalia voi sekoittaa. Pyörittäjäksi kelpaa ruuviväännin.

Nyt Peltokangas sanoo olevansa siinä kunnossa ja sen ikäinen, että olisi valmis luopumaan maalinteosta.

Hän sanoo, että maalinteolla voisi nuori pari tulla hyvinkin toimeen. Peltokangas lupaa olla itse apuna niin kauan kuin elää.

– Talvet pyrin olemaan poissa, koska en talvista tykkää. Minulla on thaimaalainen vaimo, ja pyrimme olemaan talvet Thaimaassa. Viime talvi jäi väliin koronan takia, mutta nyt meidät molemmat on rokotettu!

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Neljänviljan
1 kuukausi sitten

Muuten hieno juttu, mutta puuron keittäminen on ihan yhtä tarkkaa puuhaa, joten mitan kanssa kannattaa siinäkin touhuta.