Näkyvyys ja jatkuvuus tienattu – EM-paikan sinetöineen Suomen ei parhaalla tahdollakaan voi todeta menneen eteenpäin edellisistä kisoista

0
Arvokisapaikkaa ei missään nimessä pidä koskaan vähätellä. (kuvat: CEV)

Suomen naisten lentopallomaajoukkue saavutti minimitavoitteensa varmistamalla EM-lopputurnauspaikan elo–syyskuuksi. Asia oli selvä siinä vaiheessa, kun Suomi siirtyi kolmannen erän jälkeen 2–1-johtoon Montenegroa vastaan Slovakiassa pelattavassa karsintaturnauksessa. Ottelu päättyi lopulta Suomen 3–1-voittoon.

Toinen peräkkäinen kisapaikka on arvokas asia esimerkiksi jatkuvuuden ja näkyvyyden takia. Lentopallo täydentää molempien sukupuolten jalkapalloa sekä miesten futsalia, koripalloa ja lentopalloa arvokisaputkessa.

Ansiokkaasti valtakunnanverkkoon neuvotellut naisten EM-karsinnat täyttävät toisena peräkkäisenä viikonloppuna Ylen TV2:n ”prime timen”. Ottelut houkuttelevat ruutujen ääreen keskimäärin 100 000–200 000 seuraajaa.

Minimitavoite on tällaisissa karsinnoissa oikea sana. Mukana EM-paikan tavoittelussa on ollut 35 maata, joista kisoihin selviytyy 24.

Kaiken lisäksi Georgia ei osallistunut oman lohkonsa ensimmäiseen karsintaturnaukseen koronavirustilanteen takia. Yli 70 prosenttia täyden ohjelman pelanneista maista pääsee siis jatkoon. Yhdessä lohkossa on vain kolme joukkuetta.

Pelillisesti Suomi kuuluu niihin maihin, joille kaksi vuotta sitten tehty kahdeksan joukkueen lisäys vaikuttaa kenties ratkaisevasti. 16 joukkueen EM-turnaukseen selviäminen olisi sille luokkaa siinä ja siinä. Samoin vaikkapa Ruotsi pääsee pitkästä aikaa nyt mukaan.

Toissa vuonna Turkissa Suomi taisteli juuri kyseisistä sijoituksista eli 16 ryhmän pudotuspeleistä. Ne jäivät täpärästi haaveeksi loppusijoituksen 18 myötä.

Tämänkertaisten pudotuspelien osalta ensi torstaina tapahtuva lohkoarvonta on merkittävä. Viimeksi Suomi sai samaan lohkoon rajusti taantuneen Ranskan.

Yhtään ruusuisempaa menestystä ei tämänvuotiselle joukkueelle voi povata. Kahden karsintaturnauksen viisi pelattua ottelua osoittivat kokonaisuudessaan Suomen olleen ratkaisevasti parempi kuin Montenegro.

Toinen juttu on se, voiko pelin tason todeta menneen eteenpäin edellisistä kisoista. Parhaalla tahdollakaan niin ei ainakaan tässä vaiheessa pysty väittämään.

Positiivisia juttuja on toki tapahtunut. Vielä Turkissa keskitorjuja Anna Czakan seurasi pelit hyvin pitkälti vaihtonurkkauksesta mutta osoitti viimeistään nyt kuuluvansa aloitusseitsikkoon joka tapauksessa. Varsinkin nyt, kun Roosa Laakkonen on ilmoittanut jättävänsä maajoukkuekevään, -kesän ja -syksyn kokonaan väliin.

Henkilömuistiin Suomen suurimman yksittäisen ottelun torjuntapistemäärän (10) viime viikolla saavuttanut Czakan on kuulunut parhaimmistoon koko ajan. Sama tahti jatkui perjantainakin: oli sopivaa, että hän ottelupallon lopettamisen lisäksi sinetöi kisapaikan siirtohyökkäyksellään Kaisa Alangon passista. Siis sillä samalla sapluunalla, joka tuli LP Viestin Czakanin ja Viktoriia Tuchashvilin myötä kauden aikana tutuksi.

Salla Karhu (pelinumero 11) antoi pallolle kovaa kyytiä.

Enimmäkseen positiiviselle puolelle menivät myös yleispelaaja Salla Karhun suoritukset. Yleensä enemmän vastaanotto- ja puolustuspelaamisestaan tunnettu nainen takoi kolmessa ratkaisseessa perjantain erässä palloa kenttään vaikuttavilla yli 60 prosentin tehoilla.

Karhu teki karsintojen aikana samaa kuin EM-turnauksessa: nousi vaihdossa aloittaneesta pelaajasta selkeäksi aloitusseitsikon suorittajaksi.

Passari Kaisa Alanko paransi otteitaan pitkin matkaa vaikean ensimmäisen Slovakia-ottelun jälkeen.

Huutomerkkejä löytyy kuitenkin myös negatiivisessa mielessä kysymysmerkkien tavoin. Toisen aloittavan yleispelaajan paikka on vähintään kysymysmerkki, mutta ei se huutomerkkikään suuremmin liioittelua olisi.

Edellisissä kisoissa sen tehtävän hoiti pitkälti Suvi Kokkonen. Ronja Heikkiniemi, Jessica Kosonen ja Emmi Riikilä tarjoavat keskenään suunnilleen samantasoisia vaihtoehtoja, mutta maanosan huippuihin verratessa välimatka on suuri.

Perjantain ottelun aloittanut Riikilä jäi tehoissa miinukselle. Viime kisoissa Suomen suurin ongelma oli yksinkertaisesti hyökkäystehoissa.

Piia Korhoselta (oik.) tarvitaan enemmän.

Viime vuosina loukkaantumisista kärsinyt hakkuri Piia Korhonen ei ole ollut missään karsintaottelussa parhaimmillaan. Vaikka hän kohensi Montenegroa vastaan otteitaan suorastaan sysimustan avauserän jälkeen, Suomi tarvitsee luottohakkuriltaan paljon enemmän.

LP Viestin libero Netta Laaksonen teki vähintään kelvollisen sisääntulon maajoukkueeseen. Silti ei voi liikaa korostaa sitä, kuinka suuri Roosa Koskelon merkitys tämän hetken Suomelle on.

Keskitorjuja Daniela Öhman on hyökännyt läpi karsintojen oikein hyvillä tehoilla. Kokonaan toinen juttu on, mihin riittäisivät tehot maailman huippuja vastaan, torjunnoista puhumattakaan. Siinä missä Laakkonen keräsi kotimaan Mestaruusliigassa 86 pelatussa erässä 81 torjuntaa, oli Öhmanin saldo 114 erää ja 33 torjuntaa.

NAISTEN EM-KARSINTA, LOHKO D

Montenegro–Suomi 1–3 (25–22, 22–25, 16–25, 22–25)

Suomen pisteet/plusmiinus: Anna Czakan 10/+7, Jessica Kosonen 3/0, Suvi Kokkonen 3/+3, Emmi Riikilä 3/-3, Kaisa Alanko (passari) 2/+1, Salla Karhu 21/+14, Piia Korhonen 15/+8, Daniela Öhman 15/+13. Libero Netta Laaksosen vastaanottoprosentti 36.

Hyökkäysprosentit: 37–40
Vastaanottoprosentit: 43–39
Torjuntapisteet: 6–11
Ässäsyötöt/syöttövirheet: 5–5/9–13

EM-karsinnat päättyvät Suomen osalta lauantaina ottelulla Slovakiaa vastaan alkaen kello 21.30.