Näytelmiä ja hyvinvointia?

0

RAUNO SAARI. Huhtikuulta siirtyneet kuntavaalit kolkuttavat porstuassa. Hallitus selvisi vaalit siirtäneestä paniikkijarrutuksestaan mainekolhuin. Oikeusministeri sai suotta likasangon syliinsä, vaikka hän tarrasi viimeiseen asti huhtikuuhun.

Sylttytehdas oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen valtioneuvostolle toimittama potensseilla leikittelevä tautiennuste oli huitaisu, jonka laadinnasta laitoksen johto ei ole vastuuseen joutunut.

Kun vaalien siirrosta myönteistä hakee, sitä edustavat ehdokaslistojen täydentyminen ja äänestysajan pidentyminen. Kuntien palveluista ja tehtävistä on ehditty myös enemmän puhua.

Mitä olisi vältetty, jos vaalit olisi pidetty ajallaan? Ainakin olisi säästetty uutta työtä, kustannuksia ja aikaa. Ehkä hallituksen kehysriihi olisi ollut vähemmän dramaattinen.

Poliittisen profiilin nostoa tuskin olisi vältetty. Sen verran itsensä kiihdyttämistä on näkynyt keskustan kansanedustajissa.

Vaikka keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon riihessä esittämät vaatimukset olivat ennalta harkittuja, vääntöä tuskin oli käsikirjoitettu tällaiseksi. Prosessi vain pitkittyi liikaa ja karkasi käsistä. Aikaa kului lopulta yli viikko enemmänkin sielunhoitoon kuin tarkan talouden tai työllisyystoimien suunnitteluun. Tästä tuskin jäi kellekään sellaista vaikutelmaa, jota tavoiteltiin.

Kuntavaalien siirto ei helpottanut myöskään EU:n elvytyspaketin käsittelyä eduskunnassa. Oltiin niin iholla, niin iholla. Kokoomuksen tilannetaju petti jo perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Perussuomalaiset kansanedustajat puhuivat jo alkujaan kuntavaalin äänestäjille.

Kumpikin puolusti suomalaisen veronmaksajan käteisvaroja. Paljoa eivät painaneet Eurooppaan liittyvät arvokysymykset, Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset sitoumukset tai yhteiset taloudelliset intressit.

Vaalitilanteen sokeus esti näkemästä, miten muu maailma elvyttää ja Eurooppa polkee paikallaan. Oli vain uskoa, että kyllä me selviämme, kun on selvitty talvisodastakin.

Uskomaton on ajatus, että Eurooppa tarvitsee enemmän meitä kuin me Eurooppaa. Paljoa enempää ei päättäjä voi olla väärässä.

Näytelmät tuskin taukoavat eduskunnassa ja vaalikamppailussa ennen kesäkuun vaalipäivää. Sopu hallituksessa on kuitenkin hyvä asia.

Hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja velkasuhteen kasvun taittaminen vuoteen 2025. Tavoite on oikea, mutta kunnianhimoinen. Nykyiset alijäämäluvut kun huutavat pikemmin lisää velkaa.

Syyskuun budjettiriihessä ei käy hallitusta kateeksi. Avain talouden tasapainoon on kasvu ja sen luomat työpaikat. Saattaa hyvinkin olla, että koronan patoama kansainvälinen veto purkautuessaan sataa mannaa hallituksen laariin. On vaan pidettävä huolta, että osaavaa työvoimaa on riittävästi tarjolla.

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä kuntavaaliehdokkaat kertoivat lähteneensä ehdokkaaksi, koska haluavat auttaa ihmisiä, ratkaista kunnan asiakysymyksiä sekä tukea omaa yhteiskuntaryhmää.

Tämä tuntuu hyvälle. Kansanvaltaisen järjestelmän toimivuus on kuitenkin aina keskiössä. Sen perusta on äänioikeus, jota käytetään, ja sitten enemmistön mielipiteen kunnioittaminen.

Poliittisilla näytelmillä ei hyvinvointia rakenneta.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments