Oikeaa tietoa oikeaan aikaan – salolainen Mikael Collan johtaa Valtion taloudellista tutkimuskeskusta

2
Mikael Collan sanoo kulkeneensa niin paljon junalla, että tuntee kaikki konduktöörit Etelä-Suomessa.

Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella VATT:lla on ollut vuoden alusta asti salolainen ylijohtaja.

Virkaan valittiin viiden vuoden määräajaksi kauppatieteiden tohtori Mikael Collan, joka on asunut Salossa 15 vuotta.

Tehtävää voi luonnehtia näköalapaikaksi. VATT:n päätehtävä on tuottaa taloustieteellistä tutkimustietoa ja analyysejä päätöksenteon tueksi.

Tutkimuskeskuksen viidestäkymmenestä työntekijästä 40 on taloustieteen tutkijoita, ja heistä valtaosa väitelleitä tohtoreita.

– Tehtävä on mielenkiintoinen. En tee itse päätyönäni tutkimusta, vaan kehitän ja johdan keskuksen toimintaa, Collan sanoo.

VATT tekee tutkimusta laajalla skaalalla, mutta useimmiten päähuomio on julkistaloudessa. Hankkeet ovat usein poikkitieteellisiä ja monen eri ministeriön yhteisiä.

– Tällä hetkellä tutkimusta tehdään esimerkiksi kaivosveroasioista. Minkälaista verotus voisi olla ja miten se vaikuttaisi.

Suomessa eduskunta säätää lait. Valmistelutyötä tehdään ministeriöissä, ja virkamiehet tarvitsevat työnsä pohjaksi tutkittua tietoa.

VATT pyrkii valmisteluun mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa antaakseen valmistelijoille ja päättäjille perusteltuja vaihtoehtoja.

– Jos halutaan maksimaalinen vaikutus, se tapahtuu lain valmisteluvaiheessa. Siksi on tärkeää olla oikea-aikaisesti liikkeellä ja pitää tiivistä yhteyttä virkamiehiin, Mikael Collan sanoo.

Huonoin vaihtoehto pyritään sulkemaan pois, jolloin päättäjille jäisi vain mahdollisimman hyviä vaihtoehtoja valittaviksi.

– Poliittinen päätöksenteko valitsee, mikä vaihtoehdoista valitaan. Raja menee siinä: me tarjoamme valmistelijoille tukea luoda vaihtoehtoja ja ehdotuksia, ja päättäjät päättävät.

Kansanedustajat ja ministerit saavat tietoa valtavia määriä ja useista eri lähteistä. Vaikka tutkittua tietoa on tarjolla, se ei automaattisesti tule päättäjien tietoon tai erotu tietotulvasta.

– Jos tieto ei kulje, sen arvo on hyvin pieni. Päättäjien pitää saada kuulla tuloksista, ja se on viime kädessä minun vastuullani. Mietimme viestinnän ihmisten kanssa päivittäin, miten saamme viestimme perille, Mikael Collan sanoo.

Hänen mukaansa tieto on pystyttävä pureskelemaan ja kiteyttämään siten, että päättäjät ehtivät ja pystyvät omaksumaan sen.

– VATT:n raportti voi olla 80 sivua. Siitä voidaan tehdä viiden sivun lyhennelmä, mutta sekin on joskus liikaa. Voisimme tehdä vaikka kahden minuutin pituisen videon, jossa on mukana vain aivan olennainen, hän havainnollistaa.

Joskus poliitikot eivät yksinkertaisesti välitä tutkitusta tiedosta. Joku voi jopa sanoa, että tutkijoiden tieto on ”tuulesta temmattua”.

– Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, eikä tutkija saa estää sananvapautta. Meidän tehtävämme on yrittää tuoda tietoa esille parhaan kykymme mukaan.

Päätöksentekijät tarvitsevat monenlaista tietoa. VATT:n tutkimustieto on Mikael Collanin mukaan pitkäkestoisen tutkimuksen tulos ja siksi verrattaen luotettavaa.

Päätöksenteon rytmi on kiihtynyt, ja päättäjät tarvitsevat tietoa yhä nopeammassa tahdissa. Koronakriisi on korostanut nopean tiedon tarvetta.

Avuksi on tullut esimerkiksi taloustieteen tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE), joka perusti talouden tilannehuoneen VATT:n tuella. Sen tavoitteena on tarjota lähes reaaliaikaista tietoa kehityksestä yrityssektorilla, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa.

Koronakriisin aikana esimerkiksi tilastokeskus on antanut uutta tietoa tutkijoiden käyttöön tavalla, jota ei ole ennen tehty.

Tietoja yhdistämällä on pystytty tuottamaan yhdistelmätietoa, joka on Mikael Collanin mukaan erityisen arvokasta.

– Esimerkiksi tulotietoja pystytään seuraamaan nykyään kuukausitasolla. Niiden perusteella pystytään päättelemään, miten korona on vaikuttanut eri ihmisryhmiin ja yrityksiin, ja tilanteeseen on voitu reagoida päätöksillä.

Suomessa on Mikael Collanin mukaan kerätty arvokasta julkista tietoa jo vuosikymmeniä.

– Sosiaaliturvatunnus tuli 1960-luvulla, ja se on käsittämättömän hieno juttu. Se toimii yleisavaimena, jonka kautta saamme tietoa.

VATT:n ja muiden tutkijoiden näkökulmasta on tärkeää, että tietojen käyttö ja yhdistäminen on tulevaisuudessakin mahdollista. Tutkimus hankaloituu, jos esimerkiksi tietosuojaa kiristetään liiaksi.

– Kun tietoja yhdistellään, on tärkeää, että anonymiteetti säilyy. Jos yksilön suojaamisen takia estetään tietojen yhdistäminen, silloin lapsi on mennyt pesuveden mukana, Collan varoittaa.

Mikael Collan jo johtanut Valtion taloudellista tutkimuskeskusta vuoden alusta alkaen. Pesti jatkuu viisi vuotta.

”Salo on aivan fantastinen paikka asua”

Mikael Collan on asunut 15 vuotta Salossa ja kehuu kaupunkia estoitta.

Hän sanoo arvuutelleensa helsinkiläisiltä kavereiltaan, mihin parkkeeraa autonsa, kun menee käymään pääkirjastossa.

– Tietysti pääoven eteen! Seuraavaksi kysyn, mitä maksan pysäköinnistä – se on tietysti ilmaista! Tätä ei tahdo uskoa kukaan, Collan nauraa.

Sulkapalloa, golfia ja postihistoriaa harrastava mies on kellottanut, että hänellä menee neljä minuuttia kotoa Salo Golfiin – ovelta ovelle.

– Turussa samaan menisi vähintään puoli tuntia, Helsinki on vielä pahempi. Salo on aivan fantastinen paikka asua. Golfarille tämä on maailman paras paikka: kolme kenttää ihan vieressä. Pienen kaupungin etuja on, että kaikki on lähellä. Urheilupuisto on mahtava.

Mikael Collan on viihtynyt Salossa, vaikka vaihtoehtoja on ollut matkan varrella tarjolla muitakin.

Helsingissä 1975 syntyneen Collanin perhe muutti lääkäri-isän töiden takia Kuopioon, kun Mikael oli viisivuotias. Matka jatkui Turkuun 1988.

Yläasteen ja lukion jälkeen hän päätyi Åbo akademiin lukemaan taloustiedettä ja tietojärjestelmätiedettä.

– Dekaani sanoi, että tulevaisuus näyttää, onko valinta nerokas vai pähkähullu.

Valinta oli ilmeisen onnistunut. Vuonna 2004 tohtoriksi väitelleellä Collanilla on riittänyt töitä opettajana, tutkijana, konsulttina ja professorina.

Ennen VATT:ia Collan työskenteli kymmenkunta vuotta Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston strategisen rahoituksen professorina Lappeenrannassa. Siellä hän perusti liiketoiminta-analytiikan koulutusohjelman, jossa muun muassa ratkaistaan bisnesongelmia analytiikan keinoin.

– Olimme tässä maailman ensimmäisten joukossa. Se oli menestys, ja myöhemmin vastaava ohjelma on perustettu muun muassa Ouluun.

Mikael Collan tapasi Turun-vuosinaan vaimonsa, joka työskenteli Nokiassa ja on kotoisin Halikosta. Aviopari päätyi Saloon vuonna 2006, kun Collan sai yliopettajan paikan Turun ammattikorkeakoulusta.

Välillä työ vei Poriin, jonne Collan kulki työmatkat autolla. Lappeenrannan-vuosinakin asuinpaikka pysyi Salossa. Tosin hän kävi Lappeenrannassa vain parina päivänä viikossa ja teki muutoin etätöitä.

– Tiede ei vaadi fyysistä läsnäoloa. Henkinen läsnäolo riittää, hän perustelee.

Collanin fyysikkovaimo työskentelee nykyisin elektroniikka-alalla Turussa. Mikael Collan tekee etätöitä ja käy korona-aikana tarpeen mukaan Helsingissä.

Perheessä on kaksi poikaa, jotka pelaavat koripalloa ”Suomen parhaassa korisjoukkueessa” Vilppaassa ja harrastavat lisäksi sulkapalloa, golfia ja jalkapalloa.

Mikael Collan sanoo käyvänsä vapaa-ajallaan Salon ulkopuolella lähinnä harrastusten takia.

– Normaaliin elämiseen tarvittavat palvelut löytyvät täältä aika hyvin. Salossa on erinomaiset julkiset palvelut. Toivon, että se jatkuu, eikä korona aiheuta liikaa ongelmia ruokaravintoloille ja pikkuliikkeille.

Salon asema on tullut tutuksi Mikael Collanille, joka kävi muun muassa Lappeenrannassa töissä kymmenen vuotta junalla.

Tunnin juna on ”pähkähullu idea”

Mikael Collan sanoo olevansa rautateiden ystävä ja kulkeneensa junilla niin paljon elämässään, että tuntee lähes jokaisen konduktöörin Etelä-Suomessa.

Helsingissä pendelöivältä VATT:n ylijohtajalta on pakko kysyä, mitä hän ajattelee Tunnin junasta.

– Kannattamaton, pähkähullu idea, Collan vastaa oikopäätä, ja toteaa samaan hengenvetoon kyseessä olevan hänen henkilökohtainen mielipiteensä.

– Jos ihmiset voivat luottaa siihen, että junat kulkevat aikataulussa, ei ole olennaista, voitetaanko jollain välillä puoli tuntia ajassa, hän perustelee.

Collan sanoo henkilökohtaisena mielipiteenään, että valtion pitäisi korjata nykyinen rantarata ja luopua Salon ja Espoon välisestä nopeasta ratalinjauksesta.

– Sitten pitäisi purkaa vanhat ratavaraukset. On kohtuuton tilanne, että ratavaraus on vuosikymmeniä ihmisten rasitteena ilman korvausta.

Mies lisää, että hänellä on oma lehmä ojassa. Collan omistaa osuuden kiinteistöstä, joka on oikoradan linjauksella.

Nopean ratayhteyden tarvetta vähentää Collanin mukaan myös etätyö. Se on tullut todennäköisesti jäädäkseen.

Collan aikoo itsekin ottaa koronapandemian hellittäessä puheeksi, kuinka moni VATT:ssa on kiinnostunut tekemään töitä etänä ja olisiko se käytännössä mahdollista järjestää.

Salolle etätyö antaa mahdollisuuden saada uusia asukkaita. Mikael Collan muistuttaa, että monella helsinkiläisellä on kesäasunto Salossa. Nykyisillä asunnon hinnoilla pysyvän muutonkin luulisi kiinnostavan.

– Helsingin yksiön hinnalla täältä saa omakotitalon, ja kaksion myynnistä jää vielä mukavasti rahaakin käteen, hän sanoo.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
meni jo
1 kuukausi sitten

Hän ei näe mitään järkeä tunnin junassa, mutta hän onkin taloustieteilijä, eikä poliitikko.

Allan
1 kuukausi sitten
Reply to  meni jo

Harvinaisen järkevä virkamies.