Onko Salossa kokonainen häirikkömetsojen suku? Märyn ärhäkkä metso toi esiin erikoisen suman

0
Tämän aggressiivisen metsoyksilön Juhani Karhumäki siirsi Märynummelta rauhallisempaan paikkaan. Tuttu meno jatkui uudessa osoitteessa: kun Karhumäki vapautti linnun, se kävi hanakasti päälle ja meni myös auton katolle. Kuva: Juhani Karhumäki

Salossa saattaa majailla häiriökäyttäytymiseen taipuvaisten metsojen suku.

Näin arvioi perniöläinen lintuharrastaja Juhani Karhumäki.

Karhumäelle on ilmoitettu runsaasti havaintoja häirikkömetsoista sen jälkeen, kun Salon Seudun Sanomat kirjoitti Märynummella tien vieressä päivystävästä aggressiivisesta metsosta (SSS 26.3.2021). Juttuun haastateltiin myös Karhumäkeä, ja hän kertoi myöhemmin siirtäneensä metson turvallisempaan paikkaan.

– Olen saanut sen jälkeen soittoja lintuhavainnoista eri puolilta Saloa. Tämä on arvokasta tietoa, Karhumäki sanoo.

– Häirikkömetsoja on selvästi enemmän kuin ennen. Ilmiö on erikoinen ja kiintoisa.

Nuori kukko soimassa talon pihapiirissä. Lintu on vaihtanut pari keskimmäistä pyrstösulkaa uusiksi nuoruuspuvun sulkia pidemmiksi. Kuva: Marja-Riitta Suomi

Kevään aikana Karhumäki on rengastanut yhteensä jo viisi uhittelevaa metsoa. Näistä kaksi hän on myös siirtänyt turvallisempaan paikkaan.

Siirto on Karhumäen mielestä tarpeen, kun lintu hyökkäilee esimerkiksi tien vieressä ohikulkijoiden kimppuun.

– Monta tapausta on jäänyt auton tai traktorin alle.

Lisäksi Karhumäki on kevään aikana kohdannut yhden jo aiemmin rengastetun metson. Hän on myös käynyt katsomassa kahta nuorempaa häirikkölintua, jotka ovat käyneet pihoissa. Nuoret kukot kuitenkin luikkivat karkuun ennen rengastusta.

Listaan mahtuu kahdeksan kukon lisäksi myös yksi naaras eli koppelo, joka oli kiertänyt pihamaalla lapsien lähellä ja asetellut itseään paritteluasentoon.

Häirikkölintujen yhteismäärää Karhumäki kuvailee poikkeukselliseksi.

– Rengastuksia tehdään koko maassa yleensä alle kymmenen vuodessa.

Kevään lintuhavaintojen joukkoon mahtuu myös tapaus, jollaiseen yli kaksi vuosikymmentä metsoja rengastanut Karhumäki ei ole koskaan aiemmin törmännyt.

– Yleensä nämä ovat yksinäisiä ratsastajia, mutta yhdellä paikalla olikin kaksi tapausta. Kun olin rengastanut yhden, näin toisen metson kahdenkymmenen metrin päässä.

Lapsia pihapiirissä kierrellyt koppelo. Kuva: Aino Karhumäki

Paikoista Karhumäki ei halua puhua kovin tarkasti, mutta hän kertoo useamman linnun olleen Halikon ja Sauvon suunnalla.

Kevään aikana rengastetuista linnuista on otettu sulkanäytteet, joiden avulla niiden perimä voidaan selvittää.

Karhumäki kertoo virittävänsä parhaillaan yhteistyötä Turun yliopistossa työskentelevän ekologian ja evoluutiobiologian professorin Toni Laaksosen kanssa.

Häirikkömetsoja ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, eikä häiriökäyttäytymisen taustatekijöitä voida vielä varmuudella listata.

– Tässä voi olla perinnöllisyyttä taustalla, sanoo Karhumäki.

Perinnöllisyyden ja mahdollisesti korkeiden hormonitasojen lisäksi Karhumäki nostaa esiin metsien tilan.

– Käytös voi olla merkki metsien surkeasta tilasta ja elinympäristön kokonaismuutoksesta. Hakkuuaukeita on joka paikassa, ja metsät ovat pirstaleisia. Metso vaatii ympärilleen metsää.

Aidalla pörhistelevä metso on nuori. Koon lisäksi iän voi päätellä pyöreä- ja valkopäisistä pyrstösulista. Kuva: Antti Pakkanen