Pisin lista, terävin kärki vai konkaririntama – kuntavaalien ennakkoasetelma Salossa on kutkuttava

11
SDP, keskusta ja kokoomus jakoivat puheenjohtajiston paikat viime kuntavaalien jälkeen. Perussuomalaiset sai valtuustoon kolmannen varapuheenjohtajan paikan. Kuvassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Karnisto-Toivonen (sd.), toinen varapuheenjohtaja Ulla Huittinen (kesk.) sekä valtuuston puheenjohtajisto Juhani Nummentalo (kok.), Leena Ahonen-Ojala (sd.), Ilkka Uusitalo (kesk.) ja Heikki Tamminen (ps.).

Kesäkuun kuntavaalien ennakkoasetelma on kutkuttavan mielenkiintoinen Salossa.

Puolueet lähtevät vaaleihin hyvinkin erilaisilla ehdokaslistoilla ja erilaisilla vahvuuksilla.

Peräti viidellä puolueella on yli viidenkymmenen nimen lista. Aiemmin Salossa on ollut kolme selvästi suurta puoluetta ja joukko pienempiä.

SDP:llä on nykyisessä valtuustossa Salon suurin 13 valtuutetun ryhmä. Puolue on tottunut piikkipaikkaan uuden Salon aikana: se oli vuoden 2008 vaaleissa ykkönen liki 30 prosentin kannatuksellaan, 2012 kakkonen (22,9%) ja 2017 jälleen suurin 25,3 prosentin kannatuksellaan.

Kesäkuun kuntavaaleissa puolueen valta-asema horjuu. Äänikuningatar Katja Taimela jäi pois ehdokaslistalta, ja moni kokenut päättäjä jättää politiikan.

Aiemmin suurimpiin kuuluvia ehdokaslistoja kerännyt puolue sai listalleen vain 51 nimeä. Sillä yltää jaetulle neljännelle sijalle listan pituudessa.

Ehdokaslistan koko vaikuttaa tunnetusti puolueiden vaalimenestykseen, samoin nimekkäät kärkiehdokkaat. Demareilla on nyt kaksinkertainen ongelma.

Puoluetta ei silti voi laskea pois kärkikahinoista. SDP:llä on listallaan edelleen kymmenen istuvaa valtuutettua, ja ehdokkaiden joukossa riittää nykyisiä ja entisiä päättäjiä lautakunnista valtuustotasolle asti.

Taimela keräsi vuoden 2017 vaaleissa lähes 1 200 ääntä. On silti väärin olettaa, että SDP menettäisi Taimelan äänet kilpaileville puolueille. Suuri osa niistä ohjautuu suurella todennäköisyydellä muille SDP:n ehdokkaille.

Kysymys kuuluukin, kuka nousee demarien uudeksi kärkinimeksi? Voisiko se olla kaupunginhallitusta neljä vuotta johtanut Saija Karnisto-Toivonen? Vahvoilla ovat myös viime vaalien ääniharavat Simo Vesa tai Saku Nikkanen.

Kokoomuksella on Salossa 12 valtuutettua, ja puolue on ollut uuden Salon aikana aina kuntavaalien kahden kärjessä.

Se keräsi kesäkuun vaaleihin pisimmän ehdokaslistan, jolla on kahdeksan nykyistä valtuutettua ja demareiden tavoin viljalti muita tuttuja nimiä kuntapolitiikasta.

Kokoomus on kärsinyt myös menetyksiä. 30 vuotta politiikassa ollut Osmo Friberg on vaaleissa ehdolla perussuomalaisissa. Jerina Wallius päätyi niin ikään perussuomalaisten ehdokkaaksi.

Juha Punta luopuu politiikasta, samoin Heikki Liede. Nimekkäisiin luopujiin kuuluu myös Annika Viitanen Friberg, joka toimi edelliskaudella kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Viisikko keräsi vuoden 2017 vaaleissa yhteensä liki 1 300 ääntä. Osa äänistä siirtynee Fribergin ja Walliuksen mukana perussuomalaisiin.

Kuntavaalit ovat henkilövaalit, mutta puolueellakin on merkitystä. Kokoomuksella on perinteisesti Salossa kova kannatus, ja ehdokaslistan kattaus on monipuolinen.

Puolue taistelee varmasti nytkin Salon piikkipaikasta. Neljä vuotta sitten puolueen kärkinimiä olivat Juhani Nummentalo (758 ääntä) ja Sanna Lundström (532).

Listan kolmonen Annika Viitanen (350 ääntä) ja nelonen Osmo Friberg (319) ovat nyt poissa – ketkä nousevat kokoomuksen ”aloitusviisikkoon”?

Keskustan kannatuskäyrä on osoittanut huolestuttavaan suuntaan uuden Salon aikana. Puolue sai vielä vuoden 2008 vaaleissa 25,6 prosenttia äänistä, mutta sen jälkeen on lasketeltu alamäkeä. Viime vaaleissa puolue pysyi vielä kolmen kärjessä: kannatus 20 prosenttia ja 11 valtuustopaikkaa.

Kuntavaaleissa keskusta on ollut aina vahva. Salossa se on jyrännyt tasavahvalla ja leveällä kärkikaartilla. Esimerkiksi vuoden 2017 vaaleissa peräti seitsemän keskustalaista sai yli 200 ääntä, ja loputkin valtuustoon nousseet yli 150. Äänikuningas oli Ilkka Uusitalo, joka keräsi ”vain” 267 ääntä.

2000-luvun kuntavaaleista tehdyn tutkimuksen mukaan konkariehdokkaat tuovat puolueille etua vaalien jälkeisessä paikkajaossa. Syitä on haettu puoluerajat ylittävistä verkostoista ja saavutetusta luottamuksesta.

Keskustan joukkueesta kokemusta ei puutu. Puolueen listalla ovat kaikki 11 nykyistä valtuutettua. Lisäksi 51 nimen listalta löytyy useita tuttuja nimiä lautakunnista ja vanhoista valtuustoista.

Keskusta on vaaliliitossa kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa.

Perussuomalaiset lähtevät kuntavaaleihin kovin odotuksin, ja aivan aiheellisesti. Puolue on onnistunut keräämään Salossa toiseksi suurimman ehdokaslistan, jossa on 63 ehdokasta. Pitkä lista kertoo osaltaan siitä, että puolue on myötätuulessa ja että se kiinnostaa.

Perussuomalaisten viime vaalien ehdoton kärkinimi oli Mikko Lundén, joka rohmusi yli tuhat ääntä eli toiseksi eniten. Edelle nousi vain Katja Taimela.

Ainoana ehdolla olevana kansanedustajana Lundén on vahva ehdokas Salon ääniharavaksi. Samalla hän vetää valtuustoon ehdokkaita, joiden oma äänisaalis ei sinne riittäisi.

Perussuomalaisia vahvistavat myös kokoomuksesta siirtyneet Osmo Friberg ja Jerina Wallius. Heidän ansiostaan puolueen ehdokaslistalla on kahdeksan istuvaa kaupunginvaltuutettua.

Perussuomalaiset ja kokoomus saavat vetoapua valtakunnan politiikasta ja oppositioasemasta.

Perussuomalaisten listalla on paljon ihmisiä, joita ei ole nähty aiemmin ehdolla. Miten he vetävät ääniä, on kysymysmerkki.

Tavallisena vaalivuonna ehdokkaat ovat voineet esittäytyä toritilaisuuksissa. Koronan takia ne voivat jäädä tänä vuonna pitämättä kokonaan.

Vihreitä ja perussuomalaisia yhdistää, että kumpikin ryhmä on kasvanut pienpuolueesta uhkaamaan kolmen suuren valtapuolueen asemaa.

Salossa vihreillä on nyt viisi valtuutettua. Se on silti kerännyt kuntavaaleihin kolmanneksi suurimman ehdokaslistan. Se kertoo perussuomalaisten tavoin puolueen nosteesta ja kiinnostavuudesta.

Vihreiden ehdokaslistalla on hyvin erilaisia ehdokkaita yrittäjistä taiteilijoihin, hoitajista insinööreihin ja johtajista eläkeläisiin. Korkeasti koulutettuja ehdokkaita on kokoomuksen tavoin lukuisia.

Monipuolisuus on etu, koska moni ehdokas saattaa olla äänestäjille tuttu julkisen esiintymisensä, työnsä tai yhdistystoimintansa ansiosta. Ehdokasjoukossa on tarttumapintaa monenlaisiin äänestäjiin.

Vihreät antaa kisassa tasoitusta esimerkiksi perussuomalaisille ja keskustalle, koska puolueella ei ole Salossa yhtä selkeää kärkiehdokasta tai laajaa rintamaa konkaripäättäjiä.

Vasemmistoliitto on kerännyt Salossa 4–5 prosentin kannatuksen useissa kuntavaaleissa. Marja Ruokonen on istunut valtuustossa koko uuden Salon ajan.

Yleensä puolue on saanut läpi toisenkin ehdokkaan. Ruokonen on ehdolla edelleen. Hänelle tiukan vastuksen saattaa antaa Raimo Nieminen, joka toimi ennen eläkkeelle jäämistään Vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtajana.

Kristillisdemokraatit oli viime kuntavaaleissa niin ikään viiden prosentin puolue. Marjatta Halkilahti ja Pertti Vallittu saivat yli 600 ääntä ja varmistivat ryhmälle kaksi valtuustopaikkaa.

Halkilahti jätti sittemmin politiikan, ja Vallittu siirtyi kokoomukseen. Kristillisdemokraateilla on valtuustossa yksi paikka.

KD lähtee vaaleihin kymmenen ehdokkaan listalla. Puolue on vaaliliitossa keskustan ja kolmella ehdokkaalla liikkeellä olevan RKP:n kanssa.

Uusina puolueina Salossa ovat tarjolla Liike Nyt ja liberaalipuolue.

Alun perin täyttä ehdokaslistaa tavoitellut Liike Nyt sai kokoon 12 ehdokasta. Liberaalipuolueella ehdokkaita on kaksi.

KTP:n ehdokkaana aiemmissa kunta- ja eduskuntavaaleissa ollut Voitto Suominen on mukana omalla listallaan, koska KTP on poistettu puoluerekisteristä.

11 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Herätkää
1 kuukausi sitten

Kokoomus ja SDP saisivat jo luopua vallasta. Salon asioiden hoitaminen on mennyt vuosi vuodelta huonommaksi.

Jospa tällä kertaa äänestetään asian puolesta, ei ihmisen tai puolueen. Tai että kun on aina äänestänyt kokoomusta tai keskustaa.

AntiPS
1 kuukausi sitten
Reply to  Herätkää

Ei nyt ainakaan PS:ää voi äänestää. Törkeää käytöstä eduskunnassa viime viikolla.

Olli P.
1 kuukausi sitten
Reply to  AntiPS

Millä tavoin? Törkeää on luistella vastuustaan, jos ei olla paikalla, kun on lähetekeskustelu Suomen tärkeimmästä asiasta sitten EU-kansanäänestyksen.

Vähintä demokratian kunnioitusta olisi ollut, jos kyseisen neuvottelutuloksen pääarkkitehdit olisivat olleet paikalla ilman pakottamista.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Olli P.

Persut piti huolen keskustelun korkeasta tasosta, Grimmin veljesten satuja ja eduskunta-avustajan runoja. Mielestäni tällaisten horinoitten kuuntelu paikan päällä ei ole mitenkään kunnioituksen puutetta vaan päinvastoin. Jos mielestäsi tämä keskustelu oli tärkein vuoden -94 jälkeen niin minkälaista kunnioitusta persut itse osoittivat?

MDI
1 kuukausi sitten
Reply to  AntiPS

Olematta persu haluaisin kuitenkin muistuttaa vaikkapa Krista Kiurun sotejarrutuksesta puhumalla ja taas puhumalla tai aikoinaan Väyrysen ja Laukkasen Unioniin liittymisen jarrutuspuheet.

Eduskunnassa olisi pääministerin ollut hyvä olla paikalla kertomassa neuvottelutuloksesta ja sen ehdoista, eduskuntahan asiasta päättää eikä pääministeri. Nyt ollaan koppavana ties missä MinäMinä-asenteella.

Pähkä
1 kuukausi sitten

Kannattaako valita ehdokas, joka ei pysty pitämään huolta edes itsestään.

Repa
1 kuukausi sitten
Reply to  Pähkä

Kannattaako valita ehdokas, joka pitää huolta vain itsestään.

Hohhoijaa
1 kuukausi sitten

Itse en voi luottaa yhtään perussuomalaisiin poliitikkoihin enkä myöskään heidän kannattajiinsa. Osoittaa melkoista arvostelukyvyn puutetta, jos europarlamenttiin lähetetään suomalaisten asiaa ajamaan Hakkarainen, jolla ilmiselvästi ei ole kykyjä edes oman itsensä hallitsemiseen.

Enkä nyt oikein tiedä noista kansanedustajistakaan. Kun ei kyetä argumentoimaan, niin luetaan satuja ja virrenvärssyjä. Miten lienee nämä paikallistason edustajat?

Keijo K
1 kuukausi sitten
Reply to  Hohhoijaa

Mielestäni kaikki Suomen europarlaamentarikot ovat arvoltaan aivan samaa luokkaa, kykyihin en lähde puuttumaan mutta vaikutusmahdollisuuksissa ei ole mitään eroa. Tuohon parlamentaarikkojen joukkoon häviävät niin Hakkaraiset, Pekkariset ja muutkin. Kuka voi karsinoida poliitikkoja ja heidän kannattajiaan, heidän luotettavuuttensa nojaten, samasta vormusta ovat lähtöisin ja eroja vaikea havaita! Jäitä hattuun ja ollaan tyytyväisiä kansan tahtoon.

Hohhoijaa
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K

En nyt muista, että Pekkarista tai niitä muitakaan meidän europarlamentaarikkoja olisi ollut oikeudessa humalassa toikkaroimisesta ja naisten pahoinpitelystä syytettynä. EU:ssa ja myös eduskunnassa tai valtuustoissa suomalaisten etujen ajaminen vaatii kouluttautumista ja kykyä omaksua laajoja tietokokonaisuuksia vieraallakin kielellä.

Ei kansan edustaminen millään tasolla ole mikään vitsi tai läpän heittoa, vaan vaativaa ja vastuullista työtä. Tuntuu siltä että osa äänestäjistä ei kykene tunnistamaan tätä.

Keijo K
1 kuukausi sitten
Reply to  Hohhoijaa

Monellako puoluejohtajalla on tohtorin arvo? Kaikkien kansanedustajien lukeneisuutta en tunne mutta olen satavarma että ei niissä paljon eroja ole. Kuinka moni edustaja onkaan tosiaan humalassa toikkaroinut, kuka missäkin kunnossa ja kouluttanut toisinajattelijoita kyseenalaisinkin keinoin? Kotimaan ja EU-tason päättäjissäkin löytyy rattijuoppoja ja muita lakia rikkoneita. Eihän se kuntavaalien jälkeen taas mitään ole, unohdetaan.