Rahapuhe innosti salolaisnuoret sijoittamaan – Syynä sekä aiempaa parempi tietous että korona-aikana kertyneet säästöt

0
Viljami Niemisellä (vas.), Oliver Källvikillä, Touko Haapasella ja Daniel Kalintivilla on kaikilla nuoresta iästään huolimatta 2 -4 vuoden kokemus sijoittamisesta.

Salon lukiossa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Viljami Nieminen pääsi 13-vuotiaana kesätöihin, säästi palkaksi saamansa rahat ja päätti sijoittaa ne. Sen jälkeen sijoituspääoma on kasvanut tasaista tahtia vuosi vuodelta, ja haaveena Niemisellä on saada ajan myötä kartutettua sellainen potti, jolla voisi aloittaa asuntosijoittamisen.

Nieminen ei ole yksin päämääränsä kanssa, sillä hänen kanssaan saman ajatuksen jakavat myös Salon lukiossa toista vuotta opiskelevat Daniel Kalintiv, Touko Haapanen ja Oliver Källvik. He kaikki ovat kiinnostuneet sijoittamisesta viimeistään lukiossa, jossa opintoihin on mahdollista sisällyttää useita kansainvälisen liiketoiminnan kursseja. Täksi lukuvuodeksi Salon lukioon perustettiin myös sijoituskerho, jota vetävät opettajat Jussi Saarela ja Merita Suikkanen.

– Niistä on saanut hyvät perustiedot sijoittamisesta. Silti varsinainen perehtyminen vaatii omaa ajankäyttöä. Kai sitä voisi sanoa jonkinlaiseksi harrastukseksi, Nieminen miettii.

– Opettajille ja koululle täytyy antaa kiitosta siitä, että ylipäänsä on mahdollista saada koulun kautta tietoa sijoittamisesta, Källvik jatkaa.

Nuoria pidetään sijoitusneuvojien mielestä muita sijoittajia riskinottohaluisempina. Neljän henkilön koulugallup Salon lukion edustalla vahvistaa väitteen, joskaan hulluttelemaan salolaisnuoret eivät osakemarkkinoilla lähde.

– Kryptovaluutoista olen pysynyt kokonaan erossa, Kalintiv korostaa.

– Helsingin pörssin arvo-osakkeita lähinnä sellaisella 10–20 vuoden päämäärällä, Nieminen jatkaa.

Myös Haapanen ja Källvik ovat samoilla linjoilla. Suoria osakkeita ja pörssinoteerattuja, eli ETF-rahastoja.

– Malttia pitää olla. Kahden sijoittajavuoden aikana on jo ehtinyt nähdä koronakuopan ja uuden nousun. On parempi katsoa vähän pidemmälle tulevaisuuteen, eikä tehdä hätiköityjä ratkaisuja, Haapanen pohtii.

Vaikka tähän haastatteluun ei saatu kommentoimaan ainuttakaan nuorta naissijoittajaa Salon lukiosta, on heitäkin olemassa. Joskin selvässä vähemmistössä.

– Sijoituskerhossa on kyllä muutamia naisia, mutta onhan se aika miesvaltaista. En oikein keksi mitään järkevää syytä sille. Ehkä nuorilla naisilla on sitten muita kulutuskohteita sen verran enemmän, ettei varoja sijoittamiseen jää, Nieminen miettii.

Hän toisaalta uskoo, että tulevaisuudessa sijoittamisesta tulee yhtä lailla ”naisten juttu” kuin se on nyt ”miesten juttu”.

– Varmasti se tasaantuu, mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään.

Nelikolle sijoittaminen on tällä hetkellä mukava harrastus, joka kartuttaa säästöjä. Tulevaisuudessa he toivovat, että sijoittaminen voisi olla ainakin jollain tavalla osa työuraa.

– Esimerkiksi jonkin ison yrityksen analyytikon työ voisi olla mielenkiintoista. Silloin olisi kunnolla sisällä yrityksen päätöksenteossa, Källvik sanoo.

Sijoittamisessa suurin houkutus on tietysti pääoman kasvattaminen. Silti myös pettymyksiin on osattava varautua.

– Nyrkkisääntönä voisi pitää, että sijoita sen verran, minkä olet myös valmis häviämään, Kalintiv päättää.

Alle 30-vuotiaiden sijoitusinnokkuus näkyy tilastoissa

Nuorten innokkuus rahastosäästämiseen ja sijoittamiseen on Salossa kovassa kasvussa.

Nordean Turun toimipaikan johtaja Taina Tallbacka-Kitola laskee, että heidän 18–29-vuotiaiden rahastosäästäjien joukko on Salossa kasvanut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin kahdeksan prosenttia. Tallbacka-Kitolan mukaan syynä innokkuuteen ovat niin aiempaa parempi tietous sijoittamisesta kuin myös korona-aikana kertyneet säästöt.

– Kulutuskohteita on ollut vähemmän, koska esimerkiksi matkustaminen ei ole ollut mahdollista rajoitusten takia. Monelle nuorelle on jäänyt yksinkertaisesti aiempaa enemmän rahaa säästöön sijoitettavaksi, hän miettii.

Tallbacka-Kitola nostaa esiin myös mediassa esiintyvän rahapuheen merkityksen. Se on tavoittanut nuoret.

– Alle 30-vuotiaat ovat todella tietoisia siitä, miten rahaa kannattaa sijoittaa ja minkälaisia sijoitusmahdollisuuksia heillä on.

Sijoittaminen kulkee myös perintönä. Kun vanhemmat ovat sijoittajia, siirtyy osaaminen kuin itsestään myös lapsille.

– Se on ihan selvästi huomattavissa oleva trendi, että sijoittavien nuorten vanhemmat ovat myös sijoittajia. Nuoret noudattavat vanhempien esimerkkiä sijoitustavoissa, Tallbacka-Kitola sanoo.

OP Lounaismaan myyntijohtaja Juha Lindman on myös huomioinut nuorten kasvavan innostuksen sijoittamiseen. Salossa se käy ilmi erityisesti kasvavina määrinä sekä osakesijoituksissa että rahastomerkinnöissä.

– Ne ovat ainakin yksi selkeä mittari, jonka perusteella voi sanoa, että nuorten aktiivisuus sijoittamisen suhteen on kasvanut selvästi. Arvo-osuustilien avaaminen on toinen mittari, jonka perusteella trendin voi myös vahvistaa.

Korona-aikana OP Lounaismaa on järjestänyt verkossa sijoituswebinaareja, joiden osallistujajoukossa on näkynyt nuorentumista jatkuvasti. Nuoria selvästi kiinnostaa, miten omille säästöille voi saada parhaan mahdollisen tuoton.

– Nuoret ovat tietoisia ja tietoa on myös helposti saatavilla. Se on myös aiempaa lähempänä nuoria erilaisten podcastien ja YouTube-kanavien ansiosta, Lindman miettii.

Lindmanin mukaan nuoret alle 30-vuotiaat ovat sijoituskohteita vertailtaessa hyvin samanlaisia kuin muutkin sijoittajat, mutta yksi selkeä megatrendi joka nuoria kiinnostaa on vastuullisuus.

– Vastuullisen sijoittamisen voi nostaa sellaiseksi megatrendiksi, jolla nuoret erottuvat. Muuten voi sanoa, että myös nuorissa on sijoittajia aivan laidasta laitaan.

Someron Säästöpankin sijoitusneuvoja Juuso Rytkönen ja sijoituspäällikkö Tarja Fröberg näkevät, että nuoret keskustelevat näinä päivinä raha-asioista ja etenkin sijoittamisesta huomattavasti aiempaa enemmän.

– Lisäksi sosiaalinen media on avannut uusia informaatiokanavia nuorille, minkä seurauksena tietoa on aiheesta saatavilla helposti ja nopeasti. Meillä konttorissa tämä näkyy yhteydenottopyyntöinä ja ajanvarauksina, Fröberg sanoo.

Rytkönen korostaa, että vaikka nuorissa on monenlaisia sijoittajia, on yhdistävä tekijä usein uskallus riskinottoon.

– Suorat osakesijoitukset, osakerahastot ja esimerkiksi ETF-rahastot ovat nuorten keskuudessa suosittuja. Näille yhdistävä tekijä on korkeahko riski, joka tietysti on monessa tapauksessa pitkällä sijoitusajalla perusteltavissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen sijoittaja on erilainen ja riskinsietokyky on yksilöllistä.

Samalla Rytkönen muistuttaa, että osalle nuorista sijoittaminen on tapa kartuttaa omaisuutta esimerkiksi omaa asuntoa silmällä pitäen.

– Monelle nuorelle tärkeää on myös säännöllinen säästäminen esimerkiksi ensiasunnon ostoa varten. Silloin keskiössä on enemmänkin säästäminen yleisesti kuin välttämättä tuoton ja riskin maksimointi.