Kuntavaalien lähestyessä Salon Seudun Sanomat kysyy äänestäjiltä, miten he toivovat kotikulmiaan kehitettävän.
Kotiseudun vaalikuulumiset -sarjan toisessa osassa keskitytään vanhaan Saloon, nykyisen Salon keskustaan.
”Elinvoimainen vahva keskusta (vanha Salo siis) on kaikkien ympäröivien seutujen etu. Mikäli keskusta heikkenee, samalla ympäröivien seutujen tilanne heikkenee myös”, kirjoittaa nimimerkki JT.
Hänen mielestään yleisilmeeseen pitäisi saada ehdottomasti parannusta kaikissa ”Salon keskustoissa”.
”Toinen parannus olisi pitkässä juoksussa niin sanottu yhtenevä tyyli/malli kaikessa. Vielä pidemmässä juoksussa Salonjoen rantaa pitäisi parantaa Vuohensaarta kohti niin, että Turun malliin lopulta jokivarressa on enää asutusta palveluineen.”
Nimimerkki Runu tarttuu kahteen asiaan.
Ensimmäinen on hänelläkin keskustan ilme. Hänen mielestään keskusta on täynnä karmivassa kunnossa olevia rupusia taloja. ”Huonokuntoiset purkuun. Vanhat puutalot taas pitäisi entisöidä.”
Runun toinen huoli on nuoriso. Hän haluaa lisää resursseja etsivään nuorisotyöhön. ”Nuoret voivat huonosti, ja kaupunki on tulvillaan huumeita.”
”Keskustan kehittäminen on tärkeää koko Salon kokonaisuuden kannalta. Vetovoimainen ydinkeskusta on koko Salolle paljon tärkeämpi kuin uskotaankaan”, kirjoittaa särkisalolainen Heikki Liede. Hän on kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu, mutta ei enää ehdolla uuteen valtuustoon.
Liede säilyttäisi ydinkeskustan niin paljon kuin mahdollista nykyisessä perusratkaisussa. ”Uusia kantikkaita taloja voi rakentaa ydinkeskustan ulkopuolelle, mutta jos on pakko purkaa, niin uudisrakennukset tulisi tehdä samassa arkkitehtonisessa linjassa kuin muutkin rakennukset.”
Kivijalkakauppoja, kävelykatuja, esteettömiä reittejä vanhuksille ja heidän apuvälineilleen, ei ylivaltaa autoille, Liede toivoo. ”Rähjäiset talot on kunnostettava ja joenrantaan saatava siisti yleisilme, kuten myös koko ’down townin’ alueelle.”
Huonokuntoiset rakennukset pistävät monen silmään. Olli Ovaska puhuu ”varsinaisista häpeäpilkuista”. Turussa työtä tekevä ja Salossa asuva Kumma juttu ja Esa Andstén tylyttävät: ”yleisilme on kuin Venäjältä” ja ”pääkatu on kuin suoraan Neuvostoliitosta”.
Nimimerkki Miimu tunnistaa samaa ilmiötä myös vanhoista kuntakeskuksista, joissa hänen mukaansa nurkat ja tiet rapistuvat.
”Salon keskusta ei ole Saloa, vaan täytyy huomioida kuntaliitos ja koko alue. Esimerkiksi Halikon asemalla asfaltti on ihan kamalassa kunnossa.”
Hermannilainen näkee Salon keskustassa varjeltavaa: koska Salossa ei ole varsinaista vanhaa kaupunkia, Moision alue pitää säilyttää ilman tiivistä uudisrakentamista.
”Ylipäänsä toivoisin, että puutaloja kunnostetaan eikä pureta, ellei ole aivan pakko. Keskustassa on monia hienoja puutaloja!”
Persoonattomia uudisrakennuksia on kaikkialla Suomessa, eivätkä ne nosta Salon profiilia tai kiinnostavuutta millään tavalla, Hermannilainen huomauttaa.
”Toivoisin myös jokirannan kunnostusta keskustassa. Voikukka on kyllä kaunis ja näyttävä, mutta silti olisi kaupunkimaisempaa, että joen rinteillä olisi nurmikkoa ja istutettuja kasveja. Esimerkiksi tulppaanit ovat keväisin oikeita silmäniloja. Kasveista voisi myös ’kirjoittaa’ rinteeseen kaupungin nimen kuten esimerkiksi Turussa on Aurajoen rannassa ollut jo vuosikaudet.”
”Kesäterassit, joita on tulossa torin lähistölle, ovat hyvä kokeilu. Toivottavasti ne menestyvät – varsinkin jos ruoka tai kahvi ovat niissä tärkeämmässä asemassa kuin alkoholijuomat”, Hermannilainen kirjoittaa.
Make kaipaa Salon jokirantaa ulkoliikuntamahdollisuuksia, esimerkiksi ulkosaleja tai laavuja luontopoluille.
Myös nimimerkki Halikon epeli on katsellut Salon keskustassa ja sen tuntumassa virtaavia jokia ja puroja ja löytänyt kohennettavaa.
”Esimerkiksi urheilupuiston skeittirampin vieressä oleva kuraprunni olisi aivan upea, jos sitä hiukan ruopattaisiin ja reunoja kunnostettaisiin.”
”Prunni” on Salonjokeen laskeva Vähäjoki eli Salmi.
Salonjoki rautatiesillalta Vuohensaareen saakka kaipaisi Halikon epelin mielestä ruoppausta ja reunamaan loivat kauniit nurmikot.
”Ja puiston penkkejä joenrannalle rakennettavan kävelytien reunalle. Olisipa upea kävelyreitti keskustasta Vuohensaareen saakka.”
Lasse Reunanen toivoo penkkejä Rappulaan Ristinkedonkadun ja Nopolankujan risteyksen tyhjälle tontille, jyrkän katumäen yhteyteen.
”Myös kun se omakotitalon tontti on jäänyt rakentamatta, sen voisi kenties kaavoittaa kokonaan puisto-osaksi, ei kuitenkaan vain yhden kiinteistön käyttöön.”
Justiina haluaa ”vauhtia siihen ohikulkutien toiseen vaiheeseen. Painostusta valtion ja ely-keskuksen suuntaan.”
Hän kirjoittaa asuvansa aivan Somerontien alussa, missä meteliä riittää asuntoon sisälle asti. Varsinkin raskas liikenne on ”aivan mahdotonta yön, päivän kanssa. Kauhulla odotan, kun rekat alkavat kuskaamaan jätettä Korvenmäkeen.”
Ohikulkutien toinen vaihe tarkoittaa tieyhteyttä, joka rakennettaisiin Mahtinaisentien jatkeeksi 110-tieltä Somerontielle Mahlakankareen ja Palometsän asuinalueiden välistä.
Liikenne-ehdotuksia on myös Jerpulla ja Karilla.
”Saisiko vihdoinkin pyörätien ja ehkä myös katuvalaistuksen Salon ja Muurlan välille?” kysyy Jerppu.
Kari rakentaisi kiertoliittymät Helsingintielle Salonkadun ja Otsonkadun risteyksiin. Vuohensaaren sillan hän muuttaisi turvalliseksi niin, että vastaantulevan liikenteen näkisi.
Keskustaa kehitettäessä Kari hyödyntäisi myös Farmoksen tonttia. Sillä nimellä tunnetaan Helenankadun ja Asemakadun kulmassa, Hotelli Rikalan vieressä oleva tyhjä tontti.
Timo Huuhtanen pitää hyviä raideyhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Turun suuntaan Salon tulevaisuudelle elämän ja kuoleman kysymyksenä.
”Tunnin junaa ja sujuvaa liityntää siihen Salon keskustassa on edistettävä kaikin mahdollisin keinoin. Näin saadaan pidettyä seudulla Turun ja Helsingin suuntaan kommutoijat sekä houkuteltua lisää asukkaita seudulle.”
Talousasiantuntijan mukaan keskustan elinvoima on kadonnut ja liiketilat tyhjentyneet kaupan alan toimijoiden muutettua automarketteihin.
”Kaupallisen keskustan uudistamiseen tarvitaan kaava, jossa keskitetään palvelualojen kiinteistöjen rakennusoikeus ydinkeskustaan niille kymmenille tonteille, joissa nyt sijaitsee tyhjillään olevia purkukuntoisia liike- ja asuinrakennuksia katukuvaa rumentamassa. On keskeistä, että samalla lopetetaan palvelualan kiinteistöjen rakennuslupien myöntäminen laitakaupungille, automarkettien läheisyyteen sekä pääteiden liittymiin ja risteyksiin. Nämä syövät keskustan elinvoimaa kaikkein eniten”, nimimerkki paaluttaa.
Aleksin mielestä ”Salon palvelukenttä supistuu kovaa vauhtia, kun porukka eläköityy. Se ei myöskään kehity, ellemme saa uusia ja nykyaikaisia palveluita ja kauppoja myös Saloon. Nyt iso osa palveluista ja kaupoista on Turun päässä, mikä saa kuntalaiset sinne shoppailemaan ja kuluttamaan.”
Myös Aleksi haluaa, että ränsistyneet kiinteistöt saneerataan tai niille haetaan purkulupa.
”Tyhjiä kiinteistöjä on hirveästi. Tässä pitäisi kaupungin pelata yhteen kiinteistöjen omistajien kanssa ja miettiä, millä saadaan lisää vuokralaisia tai uusia omistajia kiinteistöihin.”
Huolestunut on nimimerkkinsä mukaisesti myös huolissaan Salon keskustasta. Sinne pitää saada ”lisää asumista ja asukkaita. Muuten palvelut eivät säily, ja ihmiset käyvät ostoksilla jossain Skanssissa.”
Huolestunut luottaa siihen, että kun rakennetaan lisää kerros- ja rivitaloja, niihin tulee asukkaita eläköityvistä entisistä omakotiasukkaista sekä kaupunkiin töihin tulevista.
Kotiseudun vaalikuulumisia
7.5. Halikko, Kuusjoki, Pertteli, Muurla
11.5. Vanha Salo
18.5. Kiikala, Suomusjärvi, Kisko
21.5. Perniö, Särkisalo
29.5. Somero
Tämä on sitä kehitystä. Salon keskusta harmaantuu, ja keskustassa liikkuva väki harventuu tulevina vuosina. Onneksi suunnitelmissa on Tunnin juna, joka vie loputkin nopeasti muualle.
Uutiset tosin kertovat, että Helsingin ydiskeskusta hiljenee myös kiihtyvään tahtiin. Odotettavissa jopa yrityssaneerauksessa olevan Stockmannin loppu. Onko jäämässä sinnekään eduskunnan lisäksi muita kuin hotelleja?
Paljon pitäisi tehdä, mutta kun miljardit tarvitaan todennäköisesti tarpeettoman junayhteyden vihreään suunnitteluun ja rakentamiseen. Jos rata valmistuu muutaman kymmenen vuoden kuluttua, onko silloin vielä Salosta matkalle lähtijöitä?
Tunnin juna tarvitaan. Juuri se houkuttelee uusia asukkaita. Pariskunnasta toisen voi olla hankala löytää tämän kokoiselta paikkakunnalta töitä, mutta juna mahdollistaa töissä käynnin Turussa tai Helsingissä. Leppävaarasta tulee Jokeri-ratikan myötä tärkeä vaihtopaikka.
Pitää muistaa, että sen toisen tarvitsee löytää Salosta vakituinen työpaikka ennen kuin tänne kannattaa muuttaa. Ei nuorten eikä varttuneempienkaan kannata sitoutua asumaan yhdellä paikkakunnalla, jos työt ovat toisaalla tai pätkätöitä.
Vakituisten uusien asukkaiden saamiseen tarvitaan vakituisia työpaikkoja.
Ei tarvitse löytää täältä töitä. Salo on kivan etäisyyden päässä Kupittaasta. On kivempi maalla asua kuin kaupungissa, kunhan liikenneyhteydet säilyvät.
Helsingissä kuten vähän muuallakin on se ilmiö menossa, että kadut tehdään ahtaammiksi, parkkipaikat ovat kortilla ja autoilulta poistetaan katuja. On hankala asioida keskustassa, joten asioidaan sitten keskustan ulkopuolella. Keskustoissa pärjäävät paikallisille tarjoavat pikkupalvelut kuten kahvilat ja muut. Aika moni syrjemmältä tulveva ostaa enemmän kerralla ja tarvitsee tavaroiden viemiseen autoa. Luonnollistahan se silloin on, että kamat ostetaan samalla sieltä mihin kätevästi pääsee. Ja kun liikenne on sujuvaa, mennään sinne toistekin ja ostetaan kaikki muukin sieltä. Tämä kaikki ei sinänsä ole mitään outoa ja erikoista, vaan pitkällisen politiikan tulos. Keskustaan halutaan lisätä asumista ja kevyttä liikennettä. Kaikki ei vaan tule mahtumaan saman… Lue lisää »
Hyvä Justiina, oletko ajatellut, että jätekuljetukset Korvenmäkeen aiheuttavat liikenteellistä haittaa ja melua jollekin muulle asuinalueelle kun ja jos ohikulkutien kakkososa toteutuu? Asuinalueina esimerkiksi Palometsä, Mahlakankare ja Anjala, eli kyse on haitan siirrosta muualle.
Jokivarteen mukavat kävely/pyörätiet Vuohensaareen asti, molemmin puolin.
Joenpenkat tietysti siistien. Vuohensaaren silta suuremmaksi.
JT:n ”Vielä pidemmässä juoksussa Salonjoen rantaa pitäisi parantaa Vuohensaarta kohti niin, että Turun malliin lopulta jokivarressa on enää asutusta palveluineen.” -kommentti pitää olla sitten aika pitkänäköistä, koska itse en näe näin tapahtuvan. Salon keskusta on kaavoitettu aikoinaan niin eri tavalla kuin Turun, että meillä on teollisuusalue suoraan keskustan vieressä joen varressa, kun taas Turussa tehtaita ei ole suoraan ydinkeskustassa Aurajoen rannalla. Meriniityn olemassaolo niin lähellä keskustaa tekee JT:n toiveen toteuttamisesta aika vaikean. Esimerkiksi koko Salonjoen ympäristön ja satamakadun kaavoittaminen asuin-ja kauppa-alueeksi Vuohensaareen asti vaatisi sen, että meidän pitäisi keksiä uusi paikka sieltä pois häädettäville teollisuusyrityksille. Meriniittyä siirretään ostamalla lisää Joensuun… Lue lisää »
Salon kaupunki vaihtoi Hallikonjoen rannat kartanon kanssa johonkin joutomaahan. Nyt siellä kartanonherra paukuttelee viikonloppuisin fasaaneita hengiltä. Sellaisia vaihtokauppoja, miellyttävää haulikonpauketta viikonloppuisin.