Salon yrittäjien vaalipaneelissa pohdittiin, tarvitaanko kaupunkiin erillinen toimielin elinkeinopolitiikkaa varten. Salon lukiosta striimattuun tilaisuuteen osallistui yhdeksän kuntavaaliehdokasta.
Markku Blom yrittäjäyhdistyksen hallituksesta kysyi ehdokkaiden näkemystä elinvoima- tai elinkeinopoliittisesta lautakunnasta.
Yleisnäkemys paneelissa oli, että elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimatekijöitä pitäisi käsitellä kaupungin sisällä laajasti.
Mikko Jaakkola (kok.) piti lautakunta-ajatusta hyvänä. Hän oli myös sitä mieltä, että yritysvaikutusten arviointi ei Salossa toteudu niin kuin pitäisi.
Hans Tinell (kd.) kannatti asiantuntijuuden keskittämistä.
– Jos asiantuntijuus on hajallaan, sitä ei ole missään, hän sanoi.
Yritysvaikutusten arviointi tarkoittaa menettelyä, jossa arvioidaan, miten kaupungin päätökset vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin. Valtakunnallisesti Suomen yrittäjien tavoite on saada yritysvaikutusten arviointi osaksi kunnallisen päätöksenteon arkea.
Paneeliin osallistui sekä ensi kertaa ehdolla olevia salolaisia että kokeneita kuntapoliitikkoja. He etsivät kevyempää mallia kuin lautakuntaa.
– Vähintään tarvitaan valtuustokauden toimiva työryhmä, joka keskustelee valtuuston kanssa. Lautakunta on raskas, ja sillä on juridisia velvoitteita. Työryhmän tärkein tehtävä olisi innovointi, sanoi Heikki Tamminen (ps.). Hän kuuluu kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajistoon.
Innovointiin innosti myös Mika Nummenpalo (liik.). Hänen perspektiivinsä oli valtuustokautta pitempi, kymmeniä vuosia: pitäisi nähdä, mistä saadaan uusia veronmaksajia, hän sanoi.
Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Pasi Lehti (vihr.) tuumi, että lautakunnalla voisi olla jaosto, joka kanavoisi kaupunkilaisten elinvoima-ajatuksia kaupungin organisaatioon.
– Elinvoimaisuutta tulee monta muutakin kautta kuin vain yrittäjyyden kautta, hän huomautti.
Jaoston kannalle asettui myös kaupunginhallituksen jäsen Marja Ruokonen (vas.).
– Lautakunta on raskas. Kokoava elin voisi olla jaosto.
Hallituksen jäsen Saku Nikkanen (sd.) kallistui kaupunginhallituksen alaiseen jaostoon, joka toisi esityksiä koko kaupunkiorganisaation läpi.
Kenneth Jönsson (r.) totesi, että kunnan päätöksenteko on hidasta, eikä lisäbyrokratia ainakaan nopeuta sitä.
– Miten moni ymmärtää, mistä verorahat lopulta tulevat? Eivät ne tule muualta kuin yrittämisestä, Jönsson tiivisti.
Kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjohtaja Marjaana Mänkäri (kesk.) ehdotti, että koko organisaatio koulutettaisiin ymmärtämään yrittämistä.
– Yrittäjyys olisi kaupungin sisällä, ja olisimme yhdessä viisaita, hän tiivisti.
Salon yrittäjien puheenjohtajan Jukka Alangon mukaan kaupungin ja yrittäjien yhteisessä elinkeinopoliittisessa toimikunnassa on puhuttu, että järjestö tekisi yritysvaikutusten arviointeja.
– Valmiudet ovat olemassa, Alanko vakuutti.
Koronasta johtuvien kokoontumisrajoitusten takia kuntavaaleja lähestytään poikkeavissa oloissa. Esimerkiksi perinteisiä vaalipaneeleja ja -tenttejä ei voi järjestään elävän yleisön edessä.
Yrittäjäyhdistyksen striimattua paneelia seurasi verkossa parikymmentä ihmistä.
Voit katsoa striimitallenteen tästä.
Salossa kaupan alan yrittäminen on vaikeaa, kun ne kaksi hyperketjua myyvät jo kaikkea bulkkitavaraa kiinanlenkkareista lähtien. Jokaisen kahvilan ja kaupan kilpailija on peltomarketti. Kun tähän vielä yhdistyy yrittäjien keskeinen kateus, on melkein kaikki mahdotonta.
Salon keskustasta pitäisi purkaa kokonainen kortteli Asemakadun, Vilhonkadun, Annankadun ja Turuntien välistä. Siihen tulisi rakentaa puisto. Annankatu ja sen kiinteistöt tulisi kunnostaa.
Älä höpise joutavia.
Oh-hoh-hoo!!! Onpa outo ehdotus ja mihin paikkaan !
Valtuutettujen tulee olla rohkeita aloitteidensa suhteen – eikä jättäytyä palkkahenkilöiden toimeksiantoihin. Rappulan yhteyteen kuntalaisaloite istuinpenkkeihin ja puistokaavan tarkentamiseksi ei edennyt kun palkkahenkilömme omia suunnitelmiaan etusijaisina pitivät. Ryhtiä uusille valittaville valtuutetuillemme odotetaan.