Saloon tarvitaan lisää vanhusten hoivapaikkoja – Soteen täytyy mennä järkevien päätösten kanssa, sanoo Anneli Pahta

Salossa pitkään jatkunut pohdinta vanhuspalveluista nytkähtää toukokuussa eteenpäin, kun Hintan ja Kukonkallion hoivakotien kuntotutkimukset valmistuvat.

– Vielä ei voi tietää, haluavatko päättäjät, että tiloja ryhdytään kunnostamaan tai muokkaamaan, sanoo Salon vt. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta.

Kuntotutkimuksessa tullaan ottamaan kantaa myös siihen, mitä eri laajuiset kunnostustyöt tulisivat maksamaan.

Hintan ja Kukonkallion kohtalo on oleellinen tekijä Salon vanhustenhuollon palapelissä.

Niissä on yhteensä 174 hoivapaikkaa, mikä vastaa yli 40 prosenttia Salon kaupungin omista ympärivuorokautisen hoivan paikoista.

Kaupungilla on kaikkiaan 396 omaa ympärivuorokautisen hoidon paikkaa. Tämän lisäksi kaupunki ostaa tänä vuonna 127 paikkaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Yksityisiä palveluntarjoajia on yhteensä kuusi.

Käytännössä koko kapasiteetti on käytössä. Kaupunki täyttää ensin omat hoivayksikkönsä, joiden täyttöaste on koko ajan täydet sata prosenttia.

Tämän jälkeen siirrytään ostamaan yksityiseltä. Myös yksityisen puolen paikat ovat miltei täynnä.

Salon Seudun Sanomat kysyi Kuusjoen Kotisataman, Esperin, Attendon ja Mehiläisen omistaman Mainiokodin yksiköiden paikkatilannetta. Vastaukset ovat lähes identtisiä: kaikissa on tällä hetkellä pääsääntöisesti täyttä.

– Suurin osa asiakkaista on Salosta, mutta meille tullaan myös esimerkiksi Turusta ja Helsingistä. Tyhjää ei ole, ja kysyntää paikoista on koko ajan, sanoo Attendo Tupurin hoivakodin johtaja Päivi Virtanen.

Yritysten lisäksi markkinoilla toimii yhdistyksiä. Salva ry:n Ilolansalon tehostetun hoidon yksikössä on haastatteluhetkellä muutama paikka vapaana, Halikon vanhustenkotiyhdistyksen August-kodissa yksi.

Yksittäisten hoivakotien paikkatilanteeseen vaikuttaa myös se, millaisia toiveita vanhuksilla on. Vanhus voi myös kieltäytyä paikasta ja jatkaa jonottamista mieluisampaan yksikköön.

Lähivuosina hoivapaikkoja tullaan tarvitsemaan rutkasti lisää.

Kaupungin oma arvio on, että seitsemän prosenttia 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee ympärivuorokautisen hoitopaikan.

Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella tämä tarkoittaa, että kymmenen vuoden sisällä yli 75-vuotiaiden paikkatarve kasvaa yli 130 paikalla. Käytännössä uusia paikkoja tarvitaan enemmän, koska ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista noin 11 prosenttia on alle 75-vuotiaita.

Anneli Pahta on sitä mieltä, että jatkossakin tarvitaan sekä julkisen että yksityisen tuottamia palveluita.

– Tällöin voi vertailla hintaa ja laatua, ja asiakkailla on valinnanvaraa.

Kuka tekee tarvittavat investoinnit, onkin monimutkaisempi kysymys. Pahtan arvio on, että Salossa pitää nyt kyetä päätöksiin, koska sote-uudistus tulee siirtämään myös vanhuspalveluiden järjestämisen uuden hyvinvointialueen vastuulle.

– Salossa tehdään päätöksiä salolaisten näkökulmasta, mutta väistämättä hyvinvointialuekin täytyy pitää mielessä. Vastuullisissa kunnissa mietitään fiksuja ratkaisuja, jotka kantavat myös hyvinvointialueella.

Pahtan mielestä yksi ratkaiseva kysymys on, kuinka kiinteistöt palvelevat tarvetta.

– Me olemme nyt naimisissa vanhojen seinien kanssa. Ei niiden rakennusaikana ole mietitty tehokkuutta. Yksityiset pystyvät tuottamaan palveluita edullisemmin osittain sen takia, ettei ylimääräisiä neliöitä ole eivätkä kiinteistöt tuota yhtään ylimääräistä kulua.

Vaikka ympärivuorokautisen hoidon lisäpaikkojen tarve tulee olemaan lähivuosina ilmeinen, viranhaltijat arvioivat muidenkin muutosten olevan tarpeen.

Salossa palvelurakenteeseen kuuluu vain vähän ”välitasoa”. Kun henkilö ei pärjää kotiavun varassa, hän siirtyy ympärivuorokautiseen hoitoon.

– Palveluvalikoima voisi olla monipuolisempi. Tuettu asuminen on yksi ratkaisu, sanoo Salon vanhuspalveluiden johtaja Salla Lindegren.

Anneli Pahta arvioi, että henkilöstön saatavuus nousee tulevaisuudessa kriittiseksi kysymykseksi. Hän pitää väistämättömänä, että palvelutuotannossa ryhdytään hakemaan toimintamalleja, jotka eivät ole sidottuja hoitajamitoitukseen.

– Saman tasoista palvelua voidaan tuottaa monella eri tavalla. Hoitajamitoitus sotii tosiasioita vastaan, koska henkilökuntaa ei ole, sanoo Pahta.

Kaupunki maksaa yksityisen paikoista vähemmän kuin omista

Salon kaupunki maksaa tällä hetkellä yksityiselle palveluntuottajalle ympärivuorokautisesta vanhushoivasta 128 euron vuorokausikorvausta.

Kaupunki on laskenut, että sen itse tuottamien palveluiden kustannus on yli 160 euroa vuorokaudessa. Luvut eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia: kaupungin hinnassa on mukana kuluja, joita yksityinen laskuttaa erikseen.

Vaikka lukua siivottaisiin, kaupungin oma hinta jäisi yksityistä jonkin verran kalliimmaksi, sanoo Salon vanhuspalveluiden johtaja Salla Lindegren.

– Kuluista 75–80 prosenttia muodostuu henkilöstön palkoista, ja kunnallisen puolen palkkataso on yksityistä korkeampi.

Kaupunki kilpailutti vanhuspalvelut aiemmin hinnan perusteella, mutta viime vuodesta lähtien kaikille yksityisille on maksettu samaa 128 euron taksaa.

Osa toimijoista kokee korvauksen liian pieneksi kustannuksiin nähden.

– Se ei riitä kuluihin etenkään hoitajamitoituksen noustessa. Meillä on historia Halikon kunnan kanssa ja käytössä kunnallisen alan työehtosopimus. Rekrytoidessa se on jonkinlainen kilpailuetu, mutta palkkakustannukset ovat suuremmat kuin yksityisillä toimijoilla, sanoo Halikon vanhustenkotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Päivi Koivisto.

Salla Lindegren sanoo, että ensi vuonna korvaus nousee juuri uuden hoitajamitoituksen vuoksi.

Koska hintaa ei kilpailuteta, laadun vertailu on helpompaa.

Salon kaupunki teetti omissa ja yksityisissä vanhuspalveluissa viime syksynä kyselyn, jonka tulokset ovat tulossa kaupungin verkkosivuille kaikkien nähtäväksi. Lindegrenin mukaan arvioissa ei ollut suuria toimijakohtaisia eroja.

Miten palvelut järjestetään?

• Vanhusten hoivapalveluiden järjestäminen on puhuttanut Salossa jo pitkään. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelma 2020–2025 valmistui vuonna 2019.
• Viime vuosina Salossa on avattu useita uusia yksityisiä hoivakoteja, joista Salo ja muut kunnat ostavat palveluja. Suurin osa hoivapaikoista on kuitenkin edelleen kaupungin omissa yksiköissä.
• Syksyllä 2020 Salon silloinen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja Jussi Mattila ja Salon vanhuspalveluiden johtaja Salla Lindegren valmistelivat Salon sosiaali- ja terveyslautakunnalle esityksen, jonka mukaan Kukonkallion ja Hintan hoivakodit suljettaisiin ja korvaava paikkamäärä hankittaisiin vuokraamalla tilaa Salon IoT Campukselta. Toisena vaihtoehtona oli kilpailuttaa uudisrakennus vuokramallilla. Esitys ei koskaan edennyt lautakuntaan, mutta se johti poliittiseen kalabaliikkiin. Mattilan työsuhde purettiin.
• Salon kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta pitävät yhteisen iltakoulun maanantaina 10.5. Iltakoulussa käsitellään vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalveluita.