Sano mua hallitsevaksi – jatkosopimuksen tehnyt Juho Nenonen lähtee jahtaamaan toista mestaruutta putkeen

0
Juho Nenosen kevääseen kuului kaksi kultaa: toinen tuli koripallosta ja toinen esikoispojan muodossa.

Juho Nenonen paljasti, että hän olisi voinut tehdä jatkosopimuksen Vilppaan kanssa jo mestaruuteen päättyneen kauden aikana.

– Sovimme, että palataan asiaan vasta kauden jälkeen. Se oli itselleni kannustin saada homma kulkemaan.

Homma kulki, kauan odotettu mestaruus tuli ja 33-vuotias Nenonen kirjoitti nimensä vuoden mittaiseen jatkosopimukseen. Päätös oli lopulta helppo, vaikka vaiherikkaan kauden aikana maisterin usko oli koetuksella.

– Marraskuun synkimpinä hetkinä oli loukkaantumisia, eikä heitto tippunut. Silloin mietin, että onko tämä enää kivaa. Mutta kun pääsin terveeksi ja peli kulki, niin olihan se taas kivaa.

Maaliskuussa isäksi tullut Nenonen on saanut nyt viettää kaksi viikkoa perhearkea Suomen mestarina.

– Aina kun jengi soittelee, niin ensimmäinen kysymys on ”mitä mestari?”. Pitkästä aikaa se pitää myös paikkaansa. Tosin haluaisin, että kutsuisivat minua ”hallitsevaksi”. Käyttäkää kaikki sitä, Nenonen pyytää.

Kahden viikon aikana Nenosella on ollut aikaa asettaa tapahtunutta oikeaan perspektiiviin. Itse asiassa asennustyö alkoi jo mestaruusyönä, kun Vilppaan joukkue katsoi koosteita edellisten kausien pudotuspelisarjoista.

– Olemme olleet monta kertaa tosi lähellä. Jos Greg Mangano olisi heittänyt viimeisen kolmosen ohi (finaalit 2018), jos Ilari Seppälä ei olisi tipannut koria (puolivälierät 2016) ja jos en olisi vahingossa huitaissut David Gonzalvezia kyynärpäällä naamariin (välierät 2019). Nyt ne jossittelut on jossiteltu. Tämä oli meidän vuosi ja ansaitsimme onnen.

Nenonen itse nosti tasoaan runkosarjasta merkittävästi. Kolmosprosentti nousi 33,3:sta 39,5:een ja puolustuspelaaminen parani. Enää ei voida sanoa, että keväällä Vilpas tai Nenonen jäätyvät aina.

– Kukaan ei ole uskaltanut sanoa minulle, että Nenonen jäätyy aina. Eikä mun mielestä Vilpaskaan ole aina jäätynyt. Olemme saavuttaneet kuluneiden kuuden vuoden aikana paljon hienoja asioita. Jos tätä tekisi vain kullan kiilto silmissä vain mestaruus tavoitteena, niin se perusasia unohtuu, että on hienoa pelata korista ammatikseen.

Nenonen myöntää, että joukkue sai potkua siitä, että media – Salon Seudun Sanomat etujoukoissa – ei uskonut Vilppaan mestaruuteen oikeastaan missään vaiheessa kevättä.

– Pelkästään hyvä, että kaikki eivät uskoneet meihin. Mestaruus oli sitäkin makeampi.

Nenonen siirtyi Vilppaaseen kesällä 2015. Saman vuoden marraskuussa Nenonen kertoi Salkkarin haastattelussa, että Vilppaalta puuttuu identiteetti. Sen haastattelun jälkeen Vilpas on voittanut enemmän otteluita kuin yksikään muu liigajoukkue ja on nyt vihdoin myös mestari.

Mutta mikä on Vilppaan identiteetti?

– Identiteetti on lähtökohtaisesti sitä, mitä ihmiset ajattelevat sinusta ja mitä sinä ajattelet itsestäsi. Jo ennen tämän kauden joukkuetta Vilpasta on leimannut periksiantamattomuus, sellainen työläiskaupungin duunariporukka, joka on rohkeasti salolainen.

Osa identiteettiä on sekin, ettei kusi nouse päähän.

– Salossa on ollut sellaista ”ei tul mittä” -mentaliteettia, mutta nyt kun mestaruus tuli, niin sanotaan vaan ”simmottis”. Eli tästä tuskin ylpistytään.

– Sitä paitsi Pantteri-patsas on kuulemma saanut joskus mestaruusjuhlissa runtua, mutta me olemme kohdelleet sitä hellästi.

Vilppaalla on kuitenkin kaikki ainekset kunnon mestaruuskrapulaan: kotimainen runko pysyy Teemu Rannikkoa vaille kasassa, mestaruus on voitettu eikä joukkueella ole tavallaan enää mitään todistettavaa.

Mikä on paras lääke mestaruuskrapulaan?

– Henkilökohtaisesti tein vain vuoden mittaisen jatkosopimuksen siksi, että nyt on taas pakko todistaa itsensä uudelleen, jos joku haluaa minut vielä vuoden kuluttua.

– (Perttu) Blomgrenilla on varmasti paljon näytettävää, (Aatu) Kivimäen katse on ulkomaan kentillä eikä (Riku) Laine ole vielä siellä missä hän haluaisi olla. (Mikko) Koivistokin pelasi parhaan kautensa Korisliigassa koskaan. Ja mikä sellainen mestarivalmentaja (Sami Toiviainen) on, joka ei voita toista mestaruutta putkeen?

Nenonen aikoo palautua kaudesta vielä ensi viikon, jonka jälkeen hän aloittaa harjoittelun fysiikkavalmentaja Harri Yrttiahon kanssa.

– Näillä kilometreillä ei uskalla olla sen kauempaa sivussa. Enkä haluaisikaan olla.

Oletko seuraavat kolme kuukautta enemmän Sportspotin (Nenosen yritys) luova johtaja kuin Vilppaan koripalloilija?

– Ainoa aika, jolloin olen ollut enemmän luova johtaja kuin koripalloilija oli viime keväänä, kun korona iski ja vei 90 prosenttia kaikesta liiketoiminnasta. Että kyllä tässä koriksen ehdoilla mennään.

Juho Nenosesta on tullut kaivattu linkki seuran ja salolaisten välille. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vilppaan sopimuspelaajat 2021–2022

Takamiehet: Aatu Kivimäki, Perttu Blomgren, Mikko Koivisto
Laiturit: Juho Nenonen, Riku Laine, Tuukka Juntunen
Sentterit: Onni Mäkynen.

Vilpas etsii vielä korkeintaan yhtä kotimaista pelaajaa. Lisäksi joukkueeseen tulee neljä ulkomaalaispelaajaa.

Eniten liigaotteluita Vilppaan paidassa:

1) Ilpo Jalonen 306
2) Samu Kaaresvirta 276
3) Jukka Kataja 228
4) Mika Vesterinen 222
5) Sami Lähteenlahti 223
6) Mikko Arosilta 212
7) Juho Nenonen 211*
8) Aatu Kivimäki 204*
9) Erik Iltanen 194
10) Mikko Koivisto 192*

* Ura jatkuu Vilppaassa kaudella 2021–2022.