Sateet jarruttaneet peltotöitä Salon seudulla – Ensimmäisiä kylvöjä vaivannut pinnan kuorettuminen, mikä estää kasvuun lähtöä

0
Pauli Julin oli edennyt kylvöissä loppusuoralle Salon Isokylässä viime viikon loppupuolella. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Tälle viikolle ennustetut sateet viivästyttävät kylvöjä normiaikataulusta Varsinais-Suomessa. Vielä toukokuun puolivälin tienoilla Vilja-alan yhteistyöryhmä eli Vyr arvioi kylvöjen edenneen totutussa aikataulussa tai muutaman päivän jäljessä.

Salon seudulla tilanne vaihtelee hyvin paljon eri alueilla. Esimerkiksi Somerolla peltotyöt olivat ProAgrian asiantuntijan Satu Näykin arvion mukaan ihan alkuvaiheessa kuun puoliväliin mentäessä.

Salon Isokylässä olevalla tilalla kylvöt olivat edenneet jo loppusuoralle.

– Aloitin ennen vappua ja jos saan loput kahdeksan hehtaaria tänään kylvettyä, niin olen muutaman päivän aikataulua jäljessä, arvioi Pauli Julin viime perjantaina.

Hän kertoi sateiden viivästyttäneet kylvöjä. Isokylässä vettä satoi vapun jälkeen 40 millimetriä.

Julin vertasi aikataulua viime vuosien säihin, mutta muistutti, että ennen vanhaan kylvöjä vasta aloiteltiin toukokuun kymmenennen päivän tienoilla. Nyt kylvöt ovat aikaistuneet.

Julin on huomannut, että vastaavasti puintiaikaa kestää aiempaa pidemmälle syksyyn.

Maatalousyhtymän hiukan yli 50 hehtaarin peltoalalla viljellään tänä vuonna vehnää, ohraa ja kauraa. Kaikki kylvettiin vasta keväällä.

Särkisalolainen viljelijä Juha Wikström arvioi SSS:ssä noin kuukausi sitten, että aloittaa sokerijuurikkaan kylvöt seuraavalla viikolla. Hän arvioi tuolloin kylvöjen alkua aikaiseksi, mutta ei kuitenkaan ennätyksellisen aikaiseksi.

Hän pääsikin pelloille suunnitellusti.

– 20.4. aloitin ja pari päivää kylvinkin, mutta sitten lupailtiin sateita, Wikström kertoo.

Hän sanoo Perniön ja Särkisalon aloittaneen juurikkaan kylvöt selkeästi etujoukoissa tänä keväänä.

Sateiden vuoksi tuli kuitenkin katkos, ja hän pääsi jatkamaan ennen vappua, mutta toukokuun puolella saatiin taas sadejakso. Nyt viljelijä miettii, mitä tehdä kylvetyille ja osittain kasvuun lähteneille aloille, joiden päälle on muodostunut kuorikerros.

– Kaikki juurikkaat eivät ole pinnalla, joten kuorettuman rikkominen on hankalaa, Wikström selittää omalta kohdaltaan.

Hän viljelee Taamarlan tilalla juurikasta noin 50 hehtaarin alalla. Wikström muistuttaa, että juurikkaan lisäksi kuorettumisongelma koskee aikaisin kylvettyjä viljoja.

Myös Vyrin katsauksessa todetaan Varsinais-Suomesta, että toukokuun kovien sateiden jälkeinen lämmin ja aurinkoinen sää lisää alueella kuorettumisriskiä. Tämä hankaloittaa kasvuun lähtöä, sillä esimerkiksi kolme viikkoa aiemmin kylvetty sokerijuurikas ei Vyrin mukaan ole noussut pintaan. Syynä on ollut kylmä maa.

Kylvöt olivat edenneet Taamarlan tilalla noin puoleen väliin toukokuun puolivälissä ja olivat Wikströmin mukaan keskivertoaikataulussa. Hän arveli, että jos sateita tulee luvatusti, aikataulu viivästyy.

Miltä pelloilla näyttää tällä hetkellä ennustetuista sateista huolimatta?

– Olen vielä toiveikas, sillä maan rakenne oli sen verran hyvä, hän sanoo.

Tilan pelloilla kasvaa sokerijuurikkaan lisäksi viljaa, öljykasveja, hernettä ja nurmea.

Vyrin katsaus on epävirallista seurantaa alueiden tilanteesta

Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyrin kylvöseuranta on epävirallinen seuranta, mikä toteutetaan sitä varten kootun asiantuntijaraadin avulla.

Vyr kyselee raatilaisilta arvioita kylvöjen etenemisestä kunkin viikon alussa. Raatilaisina on muun muassa viljakaupan sekä tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

Vyrin tiedotteessa muistutetaan, että kommentit ovat maakuntakohtaisia, ja niitä lukiessa tulee ottaa huomioon aluekohtaiset vaihtelut.

Viime viikon tiedotteessa todettiin Varsinais-Suomesta, että eniten oli saatu kylvettyä hernettä ja härkäpapua. Lisäksi todettiin, että viljelijät edelleen odottavat, että pellot kuivuvat. Odottelu saanee jatkoa, jos ennusteet sateista toteutuvat.

Salon seutua lähellä olevalla Länsi-Uudellamaalla oltiin Vyrin mukaan hieman totutusta aikataulusta jäljessä.

Muun muassa kylvökatsauksia tekevä Vyr pyrkii edistämään suomalaisen viljaketjun toimivuutta ja kannattavuutta. Viljaketjulla tarkoitetaan vilja-, öljy- ja valkuaiskasvisektoreita.

Yhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä Ruokaviraston, Luken, maa- ja metsätalousministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa.