Sotkettuja harsoja ja tuhottuja taimia – mansikoita viljelevä osaa jo arvioida eläinten aiheuttamat vuotuiset kulut

9
Pienet hirvieläimet ovat rikkoneet pahoin myös halikkolaisen Meisalan tilan suojaharsoja, joita Janne Saario on ottanut ilmojen lämmettyä pois mansikkamailta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Ensin tulevat sorkkaeläimet ja sitten linnut. Halikkolaisen Rannikon Puutarhan Esa Rannikko tietää jo vuotuiset kulutkin, mitä kauriiden, peurojen ja lintujen aiheuttamista vahingoista yhteensä koituu.

– Se on satoja tuhansia euroja vuodessa, hän sanoo.

Uskomattoman kuuloinen summa koostuu esimerkiksi siitä, että harsoja joudutaan uusimaan jopa kolmen kuukauden kuluttua, kun normaali elinkaari olisi kolme vuotta.

Rannikko sanookin, että vuodessa pelkästään harsojen vahingot ovat noin 150 000 euroa. Tämän päälle tulevat työkulut ja sadon menetykset.

Korvaukset ovat käytännössä olemattomat, eikä hän niitä ole hakenut kuin yhtenä vuotena. Sen sijaan poikkeuslupia lintujen ampumiseen erikoiskasviviljelmiltä haetaan.

 

Rannikon mukaan ongelmana on eläinten laumaantuminen.

– Laskin yhtenä talvena pellolta 48 eläimen lauman.

– Niiden on pakko tulla kauempaa, hän sanoo.

Rannikko naurahtaa, että ilmeisesti mansikat ovat liian hyviä. Hirvieläinten lisäksi riesana ovat linnut, joista osa muodostaa isoja parvia.

– Eilen juuri katselin, kun fasaanit painelivat mansikkamaalla antaumuksella ja sitten tuli naakkaparvi, joka hakeutui hernemaalle, hän kuvaili haastatteluhetkellä.

Pian sen jälkeen hän hämmästyi valtavaa lokkiparvea, joka valtasi harson alta paljastetun mansikkamaan.

 

Myös halikkolaisen Meisalan tilan Janne Saario sanoo nähneensä parhaimmillaan 40–50 hirvieläimen lauman. Hänenkin marjaviljelmänsä ovat kärsineet metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen (valkohäntäkauriiden) tuhoista.

– Se on todella iso ongelma tällä seudulla, sillä mansikka vaatii talvella harson, Saario sanoo.

Saario sanoo, että hänellä mansikka-ala on kuitenkin pieni, kymmenisen hehtaaria. Hän tietää, että isommilla tiloilla vahingot ovat paljon suuremmat.

– Kauris ja peura tekevät joka askeleella reiän ja kun harsossa on muutamakin reikä, tuuli pääsee alle ja repii sen pois, hän selittää.

Saario on saanut apua peuravahinkoihin riistakeskuksesta, josta saa sähköpaimenaitaa. Ihan kaikkea ei ole kuitenkaan vielä aidattu.

Sähköpaimenaitausta voidaan siirtää lohkolta toiselle, ja mukana on myös akku.

 

Rannikolla on aitauksista huonoja kokemuksia. Panssariaitaa tosin on nytkin osalla viljelyksistä, mutta hän sanoo peurojen menevän yli, jos ne haluavat.

– Ne ottavat vauhtia ja hyppäävät, hän on nähnyt.

Rannikko selittää, että kauriit ja peurat saavat aikaan vahinkoa, joka kertaantuu pitkälle. Ne rikkovat ensin harson ja kurkkivat välistä mansikkakasvustoja. Talvella eläimet syövät lehdistösuojan ja tuhoavat kasvupisteen.

Jokaisen rikotun taimen kohdalle ja sorkanpainallukseen versoo rikkaruohoja, joiden kitkemiseen tarvitaan ihmistyövoimaa. Samaa työvoimaa tarvitaan harsojen vaihtoon ja myös eläinten häätöön. Tilalla on kokeiltu vaikka minkälaisia karkotuskeinoja lampaanvillasta lähtien.

Eläimet kuitenkin tottuvat Rannikon kokemusten mukaan monenlaisiin nauhoihin ja kilistimiin. Ampuminenkin säikyttää vain hetkeksi. Poikkeusluvilla on ammuttu muun muassa hanhia, naakkoja ja rastaita.

– Osa oppii välttämään, hän selittää.

 

Jo kesäkuun alussa Rannikko odottaa ensimmäisten avomaan mansikoiden satoa, jota ovat jakamassa myös linnut.

Rastaspoikueet ilmestyvät ennen juhannusta. Räkättirastaiden määrääkin Rannikko kuvailee isoksi.

– Vaikka poikasia ampuu, ne tulevat takaisin, hän sanoo.

Hän sanoo, että ymmärtää kyllä, että luonnossa on lintuja ja muita eläimiä, mutta niiden kasvaminen suuriksi laumoiksi on ongelma.

Tunneliviljelyyn hän ei ole lähtenyt mukaan, mutta aloitti nyt mansikan kasvihuoneviljelyn, joka tuottaa jo satoa. Hän sanoo, että tilan leipälaji on kuitenkin edelleen avomaan mansikka.

Sen sijaan sauvolaisen Järvenkylän maatilan Jari Suominen sanoo tilan mansikoiden siirtyvän tunneleihin.

Sauvolaistilalla on kärsitty hirvivahingoista muutama vuosi sitten, kun hirvilehmä toi vasansa mansikkamaalle. Hirvieläinten karkotukseen Suominen sanoo löytäneensä tehokkaan avun hajukarkotteista.

 

Riista-aitaa saavat ammatikseen viljelevät

Riista-aitaa on toimitettu Varsinais-Suomen riistakeskuksesta yhä enemmän viljelmien suojaksi. Riistasuunnittelija Jörgen Hermansson sanoo, että aitaa on ollut tarjolla jo kauan, mutta kysyntä on kasvanut, kun eläinkanta on kasvanut.

Hän muistuttaa, että aitausta saa vain ammattimaisen viljelyn suojaksi, ei kotipuutarhoihin.

Aita kustannetaan pyyntilupamaksuista eikä viljelijän tarvitse siitä maksaa.

Sähköpaimenaitaa tilataan muun muassa mansikkaviljelmille. Yli kaksimetristä panssariaitaa annetaan Hermanssonin mukaan käytännössä vain omenatarhojen suojaksi.

Sähköaitaus on alle kaksimetristä, mutta ainakin Meisalan tilan Janne Saario sanoo korkeuden riittävän. Hän on havainnut, että jos eläimet oppivat varomaan sähköaitaa, ne välttelevät sitä.

 

Poikkeuslupia myönnetään vain välttämättömän vahingon torjuntaan

Varsinais-Suomen riistakeskus on myöntänyt riistapäällikkö Mikko Toivolan mukaan tänä vuonna joitakin kymmeniä poikkeuslupia lintujen ampumiseen. Poikkeuslupia tarvitaan lintujen pesinnän rauhoitusaikaan, joka kestää aina heinäkuun lopulle saakka.

Riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia paitsi riistalintujen myös rauhoittamattomien lintujen ampumiseen niiden rauhoitusaikaan. Näitä rauhoittamattomia lintuja ovat muun muassa varis, harakka, naakka ja räkättirastas.

Saloon lupia on myönnetty joitakin muun muassa naakkojen hävittämiseen.

Mikkola olettaa, että aktiivisimmin poikkeuslupia käytetään kesällä, joskin viljelyyn liittyviä lupia voidaan käyttää jo huhtikuun lopulta alkaen ja tähän aikaan toukokuussa.

Hän sanoo, että luvat on tarkoitettu vain välttämättömän vahingon torjuntaan. Lupia on haettu monenlaisten kohteiden vahingon torjuntaan.

– Isot marjanviljelytilat ja hedelmätilat sekä hygieniakohteet, kuten esimerkiksi pihatot, Toivola kuvailee paikkoja.

Toivola sanoo, että eläintiloilla ollaan huolissaan lintujen mahdollisesti kuljettamista patogeeneistä. Esimerkiksi naakkoja on voitu hävittää karjatiloilla pihatoista.

Yksi ongelmakohde ovat myös rehupaalit etenkin korjuuaikaan.

– Naakat ja varikset rei`ittävät paaleja, Toivola selittää.

Muovitetut rehupaalit pilaantuvat, kun linnut nokkivat niihin reikiä.

9 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Marko
1 kuukausi sitten

No juu, miten toisin päin? Paljonko vahinkoa luonnolle ja eläimille aiheutetaan peittämällä puoli maakuntaa harsoilla ja muovilla?

Onko joku korkeampi voima antanut kaikki maat ja mannut vain ihmisten yksityiskäyttöön? Sitten taas jostain korvauksia ja veronmaksaja maksaa.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Vastaatko itse kysymykseesi aiheutuneen vahingon määrästä vai haluatko vain luoda mielikuvia kotimaisen elintarviketuotannon aiheuttamista ongelmista? Vaihtoehtoisesti, paljonko enemmän olet elintarvikkeista valmis maksamaan, jos tuotantoa pitäisi muuttaa tehottomampaan suuntaan? Itse hämmästelen sitä, että meillä täällä velkaantuvassa pohjoisessa maassa on varaa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, kun joudumme kilpailemaan edullisemmissa olosuhteissa tapahtuvaa tuotantoa vastaan. Sorkkaeläinten määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, eikä muutosta kehitykseen ole näkyvissä. Jos harsoista aiheutuvia ongelmia halutaan pohtia ympäristön kannalta, mieleen tulee lähinnä rikkoutuneista materiaaleista aiheutuvan jätteen määrä ja uusien harsojen tuotannosta aiheutuva kuormitus. Lisäksi sorkkaeläimet nykyisellä määrällä kuormittavat luontoa valtavasti, mutta se ei luonnonsuojelijoita tunnu kiinnostavan. Kuten ei myöskään maa-ja… Lue lisää »

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Siellä harson alla viljellään mansikkaa, onko se joku leivän tapainen peruselintarvike?

Suomalainen mansikka menee kaupaksi kalliimmallakin hinnalla. Älä yleistä koko elintarviketuotantoa ja harson alla viljelyä.

Pendelöijä
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Yhtä hyvin voi kysyä, paljonko haittaa aiheutuu luonnolle siitä, että rakennetaan maanteitä.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Pendelöijä

Ei sitä tarvitse kysyä. Jokainen aivoilla varustettu tajuaa asian.

Pohdiskelija
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

En näkisi, että harso aiheuttaisi eläimille kovasti haittaa, ehkä pientä harmitusta, kun joutuu kaivamaan harson läpi ruokansa. Toisaalta harson alla on laadukkaampaa syötävää kuin jäinen purtava sen ulkopuolella. Liikenne ja metsästys taitavat aiheuttaa enemmän kärsimystä eläimille. Uutisissa oli, että 14 000 hirvieläinkolaria vuodessa, ja suuri osa saa kitua pitkään. Ehkä olisi syytä rajoittaa liikennettä vaikkapa rehvakkailla autoiluun kohdistuvilla veronkorotuksilla tai pudottaa yleinen nopeusrajoitus alemmalla tieverkolla 60 km/h paikkeille. Eläinten kärsimyksen vähentäminen olisi mainio perustelu. Metsästyksessä taas huonon osuman saaneita eläimiä karkaa tuhansittain kitumaan metsään. Olisiko kärsimystä tuottavaa harrastusmetsästystä myöskin syytä rajoittaa jollakin tömäkällä verolla ja laittaa ammattilaiset pitämään eläinmäärä tasolla,… Lue lisää »

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Pohdiskelija

Tehokkain tapa vähentää hirvieläinkolareita ja siitä johtuvaa eläinten kärsimyksen määrää, on vähentää hirvieläinten määrää.

Pertti
1 kuukausi sitten

Harsolla ja muovilla peittäminen isoille alueille pitää kieltää. Ne eivät ole luonnolle hyväksi.

Keijo K.
1 kuukausi sitten

Missä ollaan, mikä maa?