Taalintehtaan satamaa rakennettu parilla miljoonalla eurolla – toinen mokoma odottaa oikeuden ratkaisua

0
Taalintehtaan uudistetun sataman suojaksi on asennettu lahden molemmille puolille aallonvaimennin. Kemiönsaaren kunnan ja taalintehtaalaisen DB Marina Oy:n aallonvaimentimista puuttuu kummastakin vielä 40 metriä. Kuva: Janne Vehviläinen.

Kemiönsaaren kunta ja DB Marina ovat kohentaneet Taalintehtaan satamaa lähes kahdella miljoonalla eurolla vuoden aikana.

– Eroa on kuin yöllä ja päivällä, jos vertaa satamaa siihen, mitä se oli vielä runsas vuosi sitten. Silloin kaikki oli vasta paperilla, DB Marina Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sam Forsbom toteaa.
Kunta, valtio ja taalintehtaalainen DB Marina ovat suunnitelleet sataman kehittämistä yhteistyössä. Tarkoitus oli, että Bruksvikenillä yhdistyy kolme isoa rakennusprojektia samanaikaisesti.
Uuden yhteysaluslaiturin piti olla valmis tulevana juhannuksena, mutta valtio ei ole voinut aloittaa rakennustöitä. Noin 1,8 miljoonan euron hankkeesta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Taalintehtaan vierassatamassa on nyt valmiina seitsemänkymmentä uutta laituripaikkaa. Avajaisia piti juhlia vappuna, mutta korona siirsi juhlallisuudet heinäkuulle.
EU:n maaseuturahasto antoi vierassataman remonttiin ja aallonvaimentimen rakentamiseen 700 000 euroa. Kemiönsaaren kunnan maksuosuudeksi tuli 300 000 euroa.

– Tällä on iso merkitys paitsi Taalintehtaalle myös koko Kemiönsaarelle, kunnan hankekoordinaattori Sven Ivars korostaa.

Kyltti Kemiönsaaren kunnan rakennuttamalla aallonvaimentimella toivottaa tervetulleeksi Taalintehtaalle. Kuva: Janne Vehviläinen

Vastarannalla DB Marina on rakentanut omalla rahalla 350 metriä laituria veneilijöille kausipaikoiksi. Yritys on jopa pari vuotta edellä alkuperäistä aikatauluaan.
– Aivan loistavaa! Kaikki paikat on myyty. Vastaanotto on ollut tosi hyvä, ja asiakkaat tyytyväisiä, Forsbom iloitsee.
Alussa suuri osa asiakkaista oli pääkaupunkiseudulta, mutta nyttemmin joukossa on yhä enemmän myös salolaisia veneilijöitä.
Täksi kesäksi DB Marina rakentaa majakkalaiturille ravintolan ja kaupan.

Sataman suojaksi suunnitellut kaksi pitkää aallonvaimentajaa kelluvat toistaiseksi torsoina lahden molemmin puolin. Kummastakin puuttuu neljäkymmentä metriä.

– Ne asennetaan sitten, kun uusi yhteysaluslaituri on valmis, Sven Ivars sanoo.

Kunnan ja DB Marinan aallonvaimentimien väliin on jätetty riittävä aukko, jotta öljyntorjuntayhteysalus M/S Stellan kulku Bruksvikenin pohjukkaan ei esty.
Varsinais-Suomen ely-keskus olisi halunnut rakentaa uuden yhteysaluslaiturin aallonvaimentimien ulkopuolelle Rantatielle jo täksi kesäksi.

– Hanke on nyt jäissä, saaristoliikenteen projektipäällikkö Joonas Halmeenmäki toteaa.

Taalintehtaan uusi yhteysaluslaituri on suunniteltu Rantatien varteen (kuvassa keskellä).

Yhteysaluslaiturin ja keulaporttipaikan rakentamisesta on tehty Vaasan hallinto-oikeuteen kaksi valitusta, joissa on pitkälti samat perustelut.

”Ison betonilaiturin ja aallonmurtajan rakentaminen Rantatielle tuhoaisi idyllistä, historiallista ja alkuperäistä rantamaisemaa pysyvästi tulevilta sukupolvilta. Ranta pilataan betonilla ja parkkipaikoilla”, toisessa valituksessa todetaan.

Valittajat ovat huolissaan myös ruoppauksesta, joka heidän mukaansa saisi pohjan raskasmetallit liikkeelle. Lähiasukkaille yhteysalusliikenne aiheuttaisi haittaa ja häiriötä.

Ruuhkautunut hallinto-oikeus lupailee ratkaisuja vasta ensi vuoden puolella.
– Tätä olemme osanneet pelätä, Halmeenmäki huokaa.
Halmeenmäen mukaan rahoitus on toistaiseksi turvassa, vaikka hanke viivästyykin.

Rantatie on Kemiönsaaren kunnan mielestä paras paikka yhteysaluslaiturille. Alue on kunnan maata, ja se on merkitty satama-alueeksi Taalintehtaan asemakaavassa.
Viidenkymmenen vuoden käyttöoikeussopimus kunnan ja valtion välillä on jo tehty.

Ely-keskus on luopunut aikeistaan läjittää noin 1 250 kuutiota hienojakoista ruoppaussavea mereen ulompama Bruksfjärdenillä. Massa kuljetetaan Kemiönsaarelta autoilla maankaatopaikalle, jolla on lupa käsitellä pilaantuneita maa-aineksia.

–  Se ei ole este urakoinnin aloittamiselle, Halmeenmäki sanoo.

Laiturin ja keulaporttipaikan rakentaminen veisi puolisen vuotta. Halmeenmäen mukaan rakennustöitä voidaan tehdä myös veneilysesongin aikana.

Kelluvaa raskasbetonia

Aallonvaimentimet on tehty Taalintehtaalla 45 tonnia painavista raskasbetoniponttoneista, joiden alla on helmat parin metrin syvyyteen asti. Aallot jäävät pyörimään helmojen väliin.
Suunnitelman mukaan Taalintehtaalle ajetaan veneillä 40 metriä leveästä aukosta, joka jää 160 metriä ja 100 metriä pitkien aallonvaimentimien väliin.
Veneille jäävää aukkoa voi verrata vaikkapa Helsingin Kustaanmiekkaan, josta pääsee läpi vielä 230 metriä pitkällä aluksella.