Taloudessa valoa ja varjoja

1
Hyvät talousnäkymät ovat luoneet positiivista virettä osakemarkkinoille. Suomessa koronan jälkeisen kasvupyrähdyksen arvioidaan jäävän lyhyeksi.

Ennusteet talouden lähivuosien kehityksestä ovat muuttuneet aiempaa suotuisammaksi. Koronakauden jälkeen päästään nopeasti kasvuun Suomessa ja Euroopassa.

Valoa näkyy niin EU-komission, valtiovarainministeriön kuin pankkien talousennusteissa.

Valtiovarainministeriö on perinteisesti esittänyt maltillisia ennusteita talouden kasvusta. Nyt myös ministeriö nosti piirun verran arviotaan Suomen talouskasvusta. Sen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 2,6 ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Joulukuussa ministeriön vastaavat luvut olivat 2,5 ja 2 prosenttia.

Pankit uskovat omissa ennusteissaan vahvempaan talouskasvuun. Nordea piti arvionsa tämän vuoden kasvusta ennallaan kolmessa prosentissa, mutta nosti ensi vuoden ennusteen kahdesta kolmeen prosenttiin.

Osuuspankki arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,3 ja ensi vuonna 3 prosenttia. Molemmat arviot ovat nousseet 0,3 prosenttiyksikköä pankin aiemmasta ennusteesta.

EU:n komissio taas ennustaa Suomen talouden kasvavan 2,7 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Arvio on siis korkeampi kuin valtiovarainministeriön.

Euroalueen talouskasvuksi komissio ennustaa tälle vuodelle 4,3 prosenttia, kun aiempi arvio oli 3,8 prosenttia.

EU-komission valoisamman ennusteen taustalla on, että talous on maailmanlaajuisesti toipumassa koronapandemiasta odotettua paremmin. Lisäksi EU:n elpymispaketin uskotaan piristävän Euroopan taloutta entisestään.

Vaikka ennusteissa on pieniä eroja, yhteistä kaikille on, että kuluvan vuoden ja ensi vuoden talouskasvun uskotaan olevan vahvempaa kuin aiemmin arvioitiin.

Koronan jälkeen päästään nauttimaan kasvupyrähdyksestä, mutta kasvu näyttää jäävän lyhyeksi. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomessa kasvu hiipuu nopeasti ja jää vuonna 2023 enää 1,5 prosenttiin.

Paluu normaaliin tarkoittaa samalla paluuta talouden perusongelmiin. Julkinen velka ei ole pandemian aikana ainakaan lyhentynyt, ja vääntö resursseista ja rahanjaosta palaa politiikan kestoaiheeksi.

Vaisu kasvunäkymä, vanheneva väestö ja krooninen julkisen talouden alijäämä eivät ole kadonneet mihinkään. Tilanne on päinvastoin vaikeampi kuin ennen pandemiaa.

Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Luku on 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ennen koronakriisiä vuonna 2019. Velkasuhde uhkaa kääntyä uuteen ripeään kasvuun vuosikymmenen loppupuolella.

Vastuullinen taloudenhoito edellyttää, että päättäjät osaavat katsoa kasvupyrähdyksen yli ja vahvistaa julkisen talouden kestokykyä.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Mikko Engren
1 kuukausi sitten

Pääkirjoituksessa jätettiin mainitsematta, että EU-komission talouskasvuennusteessa Suomen talouskasvu on tänä vuonna euroalueen toisiksi vaisuinta ja ensi vuonna kaikkein surkeinta.

Suomessa ei pyrähtele kuin valtionvelka lentoon, ongelmat syvenevät. Seuraavan hallituksen lähtötilanne tulee olemaan enemmän kuin haastava.