Uusinta teknologiaa Märynummen tuulivoimaloihin – Siivet, laakerit ja sylinterit vaihdetaan.

3
Märynummen tuulivoimaloiden tornit ovat 140 metriä korkeita, minkä takia siipien vaihto-operaatioon tarvitaan järeä nosturi. Vanhojen siipien poisto aloitettiin perjantaina. Kuva: SSS/Marko Mattila

Märynummen tuulivoimaloiden siipiä on alettu vaihtaa Halikossa. Kolmeen eri voimalaan asennetaan uusinta teknologiaa edustavat siivet sekä uudet laakerit ja sylinterit kevään kuluessa. Jos työt etenevät suunnitellusti, vaihto-operaatio on valmis kesäkuun puolella.

– Menemme kaikessa turvallisuus edellä, muistuttaa korjaus- ja kunnossapitopäällikkö Yrjö Laine St1:stä.

Laine sanoo, että siipien vaihto ei onnistu liian tuulisessa säässä. Työskentelyn tuulirajoitus on yhdeksän metriä sekunnissa.

St1 ei ole enää mukana omistamassa tuulivoimaloita TuuliWatti Oy:n kautta, mutta jatkaa palvelutuotantoa Exilion Tuuli Ky:n osalta.

Märynummen kolmesta tuulivoimalasta omisti TuuliWatti Oy kaksi aina viime vuoden lokakuun lopulle, mutta TuuliWatti on lopetettu ja St1 myynyt oman osuutensa kolmen suomalaisen eläkeyhtiön omistamalle Exilion Tuuli Ky:lle.

Yksi Märynummen tuulivoimaloista on salolaisen Restuuli Oy:n omistama, josta myös siipien vaihto aloitettiin.

Noin seitsemän vuotta vanhojen tuulivoimaloiden siipien elinkaaren arvioitiin aikanaan olevan noin 20 vuotta. Tuulivoimateknologia on kuitenkin edennyt niin huimin harppauksin, että siivet päätettiin uudistaa jo nyt.

Vanhat on esimerkiksi koottu kahdesta eri osasta, mutta uudet ovat yhtenä kappaleena. Lisäksi ne on muotoiltu siipien kärjistä kaartuviksi, kun vanhat ovat suorat ja kärjistään suipot.

– Myös meluaspekti on otettu huomioon, Laine sanoo.

Tämä tarkoittaa, että remontin jälkeen tuulivoimaloiden äänitaso on aiempaa alhaisempi.

Lisäksi yhtenä kappaleena olevat siivet ovat turvallisempia kuin sellaiset, joissa on liitoskohta.

Voimaloiden siivet on tilattu Kiinasta, josta ne on kuljetettu Poriin ja sieltä edelleen erikoiskuljetuksina Märynummelle.

Yhden siiven pituus on 64,5 metriä. Voimalatornit kohoavat 140 metriin, joten paikalle tarvitaan myös järeä 165 metriä korkea nosturi.

Työmaalla on vaihteleva määrä työntekijöitä, pääurakoitsija ja aliurakoitsijat mukaan lukien yhteensä 25–30. Työn pääurakoitsijana toimii espanjalais-saksalainen tuulitekniikkayhtiö Siemens Gamesa.

 

Märynummen tuulivoimalatyömaa kiinnosti, myöhemmin valitettiin melusta

Halikon Märynummelle rakennettu tuulivoimala-alue kiinnosti ihmisiä. Näin voi päätellä ainakin siitä, että kun rakennusurakka oli loppumetreillä ja työmaalla pidettiin avoimet ovet, väkeä tuli paikalle bussilasteittain (SSS 3.9.2014).

Yhteensä voimaloihin arvioitiin käyneen tutustumassa noin 550 ihmistä.

Voimala-alue myös avattiin näyttävästi sitä seuraavana keväänä, jolloin pääesiintyjäksi oli hankittu Antti Tuisku.

Voimaloita kuvailtiin niiden valmistumisaikaan Suomen tehokkaimmiksi ja niiden vuosituotannon arvioitiin vastaavan 16 500 kerrostalon sähkönkulutusta.

Pian voimaloiden käynnistyttyä osa alueen asukkaista koki kuitenkin melun häiritseväksi. Sen jälkeen melumittausvaatimukset ovat olleet usein julkisuudessa. Viimeisin uutinen melumittauksista on SSS:ssä viime vuoden huhtikuulta, jolloin koottiin myös asian käänteet seuraavasti:

”Märynummentuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta on kiistelty Salossa siitä lähtien, kun voimalat alkoivat toimia syksyllä 2014. Vuonna 2017 kaupunki velvoitti tuulivoimatoimijat tekemään sisä- ja ulkomelumittauksia lähialueen kiinteistöillä. Tuulivoimayhtiöt Restuuli Oy ja Tuuliwatti Oy valittivat päätöksestä Vaasan ja Turun hallinto-oikeuksiin. Vaasan hallinto-oikeus piti päätöksen ulkomelumittauksista voimassa, mutta Turun hallinto-oikeus palautti sisämelumittauksia koskevan asian Salon rakennus- ja ympäristölautakuntaan ja vaatii kaupungin ympäristöterveydenhuollon selvittävän, aiheutuuko melusta terveyshaittaa sisällä asunnoissa.”

Samassa jutussa ennakoitiin sisämelumittausten venyvän koronan vuoksi ainakin syksyyn. Niitä on tarkoitus tehdä yhdessä kiinteistössä.

Terveystarkastaja Sami Saari Salon kaupungilta kertoo, että mittauksia ei ole vielä tehty. Ainoa syy mittausten lykkääntymiseen ei ole korona, sillä mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisissa sääolosuhteissa, ja näitä päiviä on Saaren mukaan vähän.

Nyt mittaukset tehdään vasta sen jälkeen, kun voimaloiden remontti on ohi. Myös ulkomelumittaukset odottavat vielä sopivaa ajankohtaa.

Tuulivoimalaremontin aikana seurataan tuulen voimakkuutta, sillä työskentelyn tuulirajoitus on yhdeksän metriä sekunnissa. Kuva: SSS/Marko Mattila
3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
1 kuukausi sitten

Siipiä vaihdetaan kovalla tohinalla uusinta teknologiaa oleviin. Päällisin puolin ei erota muuta kuin kärjen olevan hieman käppyrän.

Kun vertailee melumallinnuksia, joita on vuosien varrella tehty tarpeen mukaan, niin uusimmissa on huomiota herättävä melualueen laajentuminen, vaikka luvataan melujen pienentyvän.

Jos joku väittää, että alkuvuoden aikana ei ole ollut mittaukseen sopivia kelejä, niin onko kyseinen henkilö viettänyt kevään ulkomailla? Havaittavissa on ollut aivan muut perusteet tekemättömyydelle.

Kaikki jauhot pussissa?
1 kuukausi sitten

Ylipäänsä miten aikoinaan myllyt saivat luvat? Tuntui että luvat annettiin jostain pöydän alta. Ja asukkaat sitten valittivat rakennuksen jälkeen, ei ennen rakennusta. Ja on se hullua, kun myllyistä on valitettu monta vuotta ja yksiä mittauksia ei saada tehtyä. Kyllä varmaan niitä päiviä ois ollu, jos jotain asia kiinnostais, mutta tässä taitaa olla koira haudattuna. Ainakin suunnitteluvaiheessa yksi omistajista oli uusiutuvan energian asiantuntijana eräässä yhdistyksessä. Mietin oliko jäävi… Mut täytyy sanoa, joku on haiskahtanut alusta asti…

Utelias
1 kuukausi sitten

Hoidetaanko jatkossakin näiden operointi Espanjasta?