Vajaa prosentti salolaista pyrkii kuntapäättäjäksi – Uudet ehdokkaat painottavat maalaisjärkeä, mielipiteiden arvoa ja ratkaisukeskeisyyttä

0
Annika Laaksonen (liik.) haluaa päättäjien toimivan niin, että salolaisten arki rullaa ja maaseudullakin voi asua. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon seudun pienimpien kuntien asukkailla on suhteessa enemmän intoa pyrkiä kotikuntansa päättäjäksi kuin isompien kuntien äänioikeutetuilla. Salon kaupungissa kuntavaaliehdokkaiksi asettuneiden osuus äänioikeutetuista jää alle prosentin.

Puoleentoista prosenttiin tai sen alle jää ehdokkaiden määrä myös Somerolla, Paimiossa ja Kemiönsaaressa. Sen sijaan Marttilassa ja Sauvossa kunnanvaltuustoon mielii yli kolme prosenttia äänioikeutetuista. Koskella osuus jää reiluun kahteen prosenttiin.

Ensimmäistä kertaa kuntapäättäjiksi pyrkivät muun muassa salolaiset Saara Rauvala (vihr.), Annika Laaksonen (liik.) ja Marko Poikela (sd.) sekä somerolainen Jaakko Salo (ps.). Kukaan heistä ei ole tarjonnut itseään ehdolle vaikuttamaan päätöksentekoon, vaan heitä kaikkia on pyydetty mukaan.

Salon Lukkarinmäessä asuva 31-vuotias oopperalaulaja Saara Rauvala lähti vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi, kun Salon Seudun Vihreiden puheenjohtaja Saija-Reetta Puopolo otti yhteyttä ja avasi hänelle tehtävän sisältöä.

– Paljon ei ollut aikaa miettiä, mutta vaikuttaminen kiinnosti ja impulsiivisena ihmisenä päätin lähteä mukaan. Ehdokkuus ei ollut aiemmin käynyt pienessä mielessänikään, mutta ajattelin, että ainakin opin uutta, jos kokemus ei muuta anna, Rauvala toteaa.

– Olisi mukavaa, jos äänestäjät uskoisivat, että pystyn edistämään suurinta osaa ihmisistä hyödyttävien päätösten syntymistä.

Saara Rauvala (vihr.) on valmis tuomaan salolaiseen päätöksentekoon nuorta näkökulmaa. Oopperan kandidaatti on parhaillaan Malmössä viimeistelemässä maisteriopintojaan. Kuva: Anu Rauvala

Rauvala pitää itsensä haastamisesta ja osaamisensa laajentamisesta.

– Olen aina äänestänyt vihreitä ja kannatan vihreitä arvoja, joten puoluevalinta oli päivänselvä. Tuon esille nuorempien ihmisten näkemystä. Kulttuurin ja taiteen lisäksi olen erityisen kiinnostunut ympäristöasioista, hän kertoo.

– On ollut kiva huomata, että itselläkin on mielipiteitä ja tajuta, että niillä on arvonsa. Ne eivät ole välttämättä yhtään sen hullumpia kuin muidenkaan päättäjien, vaikka helposti sitä vähättelee itseään. Vaalikoneiden kysymyksiin vastaillessani olen huomannut, että minulta löytyy vahvojakin näkökantoja.

Pertteliläinen sisustusmyyjä Annika Laaksonen on Liike Nytin kuntavaaliehdokkaana.

– Lähdin ehdolle mielenkiinnosta oman asuinympäristöni asioihin. Haluan vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon maalaisjärjellä, hän toteaa.

Laaksosen mielestä ei pidä sorkkia hyvin toimivia palveluja, vaan pitää huolta niiden säilymisestä ja keskittyä kehittämään kehittämisen tarpeessa olevia. Hän pitää päättäjien tärkeimpänä tehtävänä saada salolaisten arki rullaamaan niin hyvin kuin mahdollista.

– Maallakin täytyy olla palveluja, toimintaa ja mahdollisuus päästä kulkemaan, vaikkei päätien varrella asuisikaan.

Laaksonen suree salolaista päätöksentekoa leimannutta riitaisuutta.

– Pitää keskittyä puhumaan asioista eikä mennä henkilökohtaisuuksiin.

Annika Laaksonen sanoo Liike Nytin toimintaperiaatteiden sopivan hänelle. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Eri puolueet ovat pyytäneet Laaksosta ehdolle jo aiemmissakin kuntavaaleissa, mutta häntä on mietityttänyt, sidotaanko hänet johonkin mielipiteeseen, jota hän ei edusta ja sanotaan, että kun näissä riveissä seisot, niin tätä mieltä olet. 47-vuotias Laaksonen asettui Liike Nytin ehdokkaaksi vakuututtuaan, että se toimintaperiaatteet sopivat hänelle:

– Täytyy uskaltaa olla eri mieltä, mutta on uskallettava olla myös samaa mieltä silloin, kun sitä on. Se ei ole noloa, Laaksonen korostaa.

Salon Ollikkalassa asuva Marko Poikela oli vasta alkanut miettiä, mitä puoluetta kuntavaaleissa äänestäisi, kun sai paikalliselta demarivaikuttajalta ehdotuksen asettua itse ehdolle. Hetken mietittyään, ja sosialidemokraattisen puolueen arvot omiaan vastaaviksi todettuaan, mies päätti tarttua haasteeseen ja pyrkiä mukaan vaikuttamaan asuinkuntansa asioihin.

– Teen luottamusmiehenä vaikutustyötä jo työpaikallani, ja sen ansiosta uskalsin suostua ehdokkaaksi, Ilolansalossa työskentelevä 43-vuotias lähihoitaja kertoo.

– Tiedän eniten työssä käyvien perheellisten asioista ja minulla on näkemystä käytännön vanhustenhuollosta.

Marko Poikela (sd.) tuntee lapsiperheiden asiat ja tietää Salon vanhuspalvelujen tarpeista. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kahden koululaisen isänä Poikelaa kiinnostavat kaupungin sivistystoimen järjestelyt ja työnsä puolesta sosiaali- ja terveydenhuollon asiat laajemminkin.

– Lasten, vanhusten ja muiden kaupunkilaisten hyvinvointi, hän summaa.

Syntyperäinen salolainen toteaa eläneensä Salon huippuvuodet, mutta nähneensä myös Nokian lähdön ja työttömyyden vaikutukset kaupungin talouteen ja elinkeinoelämään. Poikela kouluttautui itsekin uudelle alalle jäätyään työttömäksi finanssikriisin aikaan. Datanomista sukeutui lähihoitaja.

– En ole katunut alan vaihtoa hetkeäkään, ja haluan olla vaikuttamassa siihen, miten kaupungin vanhuspalvelut järjestetään väestön ikääntyessä.

Perussuomalaisten riveissä kuntavaaleihin lähtenyt somerolainen maatalousyrittäjä Jaakko Salo harkitsi ehdokkuuttaan perusteellisesti ja valitsi puolueen sillä perusteella, millaista politiikkaa katsoo Suomen ja Someron tässä ajassa tarvitsevan.

– Yleispoliittinen tilanne on surkeammassa jamassa kuin koskaan ennen elinaikanani. Perussuomalaisilla on realistista talous- ja ympäristöpolitiikkaa, Salo toteaa.

Hänen edesmennyt setänsä, keskustan kansanedustaja Mauri Salo johti Someron kaupunginvaltuustoa useiden valtuustokausien ajan. Veljenpoika ei kuitenkaan päätynyt samaan puolueeseen:

– Somero on ollut hyvin pitkään yhden puolueen vallassa, mutta ajat muuttuvat ja asioita täytyy päivittää, 33-vuotias munantuottaja ja maanviljelijä korostaa.

Jaakko Salo (ps.) korostaa yritysten toimintaedellytysten tukemista ja sitä kautta uusien työpaikkojen saamista Somerolle. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Terttilässä asuvaa Saloa ehdittiin pyytää useasta eri puolueesta ehdolle jo kaksiin aiempiinkin kuntavaaleihin, mutta nyt mies koki olevan oikea aika vaikuttaa.

– Haluan tehostaa paikallista elinkeinotoimintaa, tukea yritystoimintaa ja käyttää kaikki mahdollisuudet saada kuntaan uusia yksityissektorin työpaikkoja.

Salo penää Somerolle tehokasta ja ratkaisukeskeistä päätöksentekoa, joka edellyttää byrokratian ja ylimääräisten konsulttipalvelujen käytön karsimista.

– Kunnassa työskentelee toimialakohtaisia asiantuntijoita, joiden pitäisi yhdessä kuntapäättäjien kanssa päästä ratkaisuihin ilman, että rahaa haaskataan konsultteihin, hän korostaa.

Salossa valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 129 paikkaa tavoittelee 343 ehdokasta. Toisessa ääripäässä seudulla on Kosken kunta, jossa on 41 ehdokasta tavoittelee jaossa olevaa 57:tä valtuusto-, hallitus- ja lautakuntapaikkaa.

Kuntien omien lautakuntien lisäksi valtuustot nimeävät edustajiaan myös joihinkin toisen kunnan organisaatiossa sijaitseviin, kuntien yhteisiä asioita käsitteleviin lautakuntiin. Esimerkiksi Turun kaupungin organisaatioon kuuluvaan Lounais-Suomen jätehuoltolautakuntaan valitaan Salosta kaksi edustajaa, ja Kemiönsaaresta ja Paimiosta yksi kummastakin.

Marttila valitsee Kosken kunnan sivistyslautakuntaan neljä edustajaa ja Kosken ympäristönsuojelulautakuntaan kaksi. Koski nimeää yhden edustajan Someron sivistyslautakuntaan. Koskella ja Marttilalla on kummallakin yksi paikka myös Liedon ympäristöterveyslautakunnassa.