Talvipeite pois, veneen pesu, kiillotus ja vahaus, pohjan kunnostus, maston laitto ja vene vesille.
Siinä on lista, josta salolainen Erkki Alanto voi ruksata yli aina sen työvaiheen, jonka hän on tehnyt. Salon Pursiseuran telakalla venettään lauantaina kunnostanut Alanto oli siirtynyt jo pohjan kunnostukseen.
– Teen tätä hiljalleen, hän sanoo.
Aikaa riittää haastatteluunkin, mutta muutenkin Alanto kuvailee telakalla puuhaamista myös sosiaaliseksi tapahtumaksi. Saman alan harrastajat voivat vaihtaa kuulumisia tai ideoita.
Vesillä Alanto arvostaa samaa kiireettömyyttä kuin veneen kunnostushommissa. Hän sanoo, että vesillä liikkuessa on kaksi vaihtoehtoa: päästä nopeasti paikasta toiseen tai sitten edetä purjeveneellä omaa tahtiaan.
– En halua kiirettä pitää, hän perustelee omaa valintaansa.
Hän luettelee muitakin purjehtimisen etuja.
– Äänettömyys, jossa pystyy aistimaan luonnon ja meren äänen, hän kuvailee.
Tosin koko veneilyharrastus alkoi moottoriveneestä noin 25 vuotta sitten.
– Opettelin vasta aikuisena uimaan ja silloin ajattelin, että hankin veneen.
– Ostin ensin Flipper 575 HT -veneen, jolla veneilin pari, kolme vuotta.
Senkin jälkeen Alanto jatkoi moottoriveneilyä, kunnes 15 vuotta sitten osti uutena nykyisen kymmenmetrisen purjeveneensä. Alanto kuvailee venettä keskikokoiseksi.
Nykyinen vene on ollut alusta asti koko perheen harrastus. Tosin perheellä on myös toinen lomanviettoharrastus: mökkeily järven rannalla.
Molempiin on riittänyt intoa ja perheen lapset lähtevät vieläkin mukaan veneilemään.
– Ensimmäinen lapsi oli kolme kuukautta, kun hän oli mukana, Alanto kertoo.
Hän syntyi samana vuonna kuin venekin ostettiin. Myöhemmin veneeseen mahtuivat perheen kaksi lasta ja koira.
– Kun lapset olivat pieniä, he leikkivät veneessä ja kävivät uimassa, ei ollut kiirettä mihinkään, Alanto kuvailee lomailua.
Hän sanookin olevansa sellainen veneilijä, joka liikkuu lähinnä Hiittisten saaristossa tai Ahvenanmaan vesillä, kun osa taas on matkapurjehtijoita, jotka harrastavat pitkiä matkoja esimerkiksi Baltiaan.
Aika paljon Alanto käy Pursiseuran tukikohdissa, joita on Hiittisissä kolme. Niissäkin lomailu on usein sosiaalista.
– Osa käy mieluummin luonnonsatamissa, joissa voi olla yksin, ja teen itsekin niin välillä.
Pursiseuran hallituksessa toimiva Alanto osallistuu myös moniin talkootöihin, joita riittää kolmessa seuran tukikohdassa. On esimerkiksi puutalkoita.
– Sekin on mukavaa, kun on monta tekijää, hän sanoo.
Salon Pursiseura saa varoja tukikohtien ja myös telakkatoiminnan ylläpitoon paitsi jäsenmaksuista myös varainkeruulla. Sen suurin varainkeruulähde on ollut elokuun alkupäivinä järjestetyt Kasnäsin meripäivät.
Koronan vuoksi meripäivät peruttiin viime vuonna, mutta Kasnäs regatta saatiin kuitenkin järjestettyä.
– Koko perheen meripäivät suunnitellaan pidettäväksi normaalisti 7. elokuuta, Alanto sanoo.
Korona on heijastunut toimintaan muutenkin. Esimerkiksi tukikohdissa on jaettu saunavuorot perhekunnittain ja tehostettu hygieniaa.
Alanto sanoo, että korona-ajan vaikutus näkyy myös vesillä, jonne on nyt tullut lisää veneilijöitä.
